Valitukset hyydyttävät  pääkaupunkiseudun kasvua
Mikko Aho myöntää olevansa välillä turhautunut kaupungille ja kaupunkilaisille tärkeiden hankkeiden myöhästymisestä. Kuva: Meeri Utti

Valitukset hyydyttävät pääkaupunkiseudun kasvua

Pääkaupunkiseudulle tärkeiden rakennushankkeiden viivästyminen valitusten vuoksi turhauttaa yrittäjiä ja kaupunkien virkamiehiä. Voiko asialle tehdä mitään?

Äänessä tässä jutussa

Kasvava pääkaupunkiseutu tarvitsee kipeästi uusia palveluja, liikenneyhteyksiä ja asuntoja, mutta rakennushankkeet herättävät kaupunkilaisissa myös vastarintaa.

Tämän ovat saaneet kokea niin Raide-Jokerin rakentajat Patterimäen puistossa kuin McDonald’s-ravintolan suunnittelijat Pakilassa.

Valitus on viivästyttänyt myös Pirkkolan liikuntapuistoon rakennettavan uuden harjoitushallin valmistumista. Kesäkuussa maanrakennustyöt työmaalla pysähtyivät, kun Helsingin hallinto-oikeus kielsi rakennustoimet hankkeesta tehdyn valituksen vuoksi.

Hallista vastaavan Pirkkolan liikuntahalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kirsi Eräkangas sanoo olevansa turhautunut tilanteeseen, sillä hankkeella on lainvoimainen kaava ja sen mukainen rakennuslupa.

– Hanke eteni kaupungin päätöksenteon kaikki portaat asianmukaisesti ja julkisesti. Tehdyistä päätöksistä olisi ollut mahdollisuus valittaa useaan kertaan. Hankkeen vastustajat eivät kuitenkaan näitä oikeuksiaan käyttäneet, Eräkangas toteaa.

Hankkeiden viivästyminen turhauttaa

Myös Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho myöntää olevansa välillä turhautunut kaupungille ja kaupunkilaisille tärkeiden hankkeiden myöhästymisestä.

– Haastavia kysymyksiähän tällaiset tapaukset ovat. Kun hankkeella on lainvoimainen kaava ja rakennuslupa, niin silloin siihen ei pääse kiinni muuten kuin valittamalla hallinto- tai käräjäoikeuteen. Sitten on vain odotettava oikeuden päätöstä, jotta päästään eteenpäin. Totta kai tällaiset hidastukset ovat kiusallisia.

Aho kuitenkin muistuttaa, että pääsääntöisesti rakennushankkeet etenevät sutjakkaasti. Hänen mielestään otsikoihin nousevat konfliktitilanteet ovat varsin harvinaisia suhteessa hankkeiden määrään.

– En näe kaavoitusjärjestelmässä ja prosesseissa mitään suurempia vikoja tai korjattavaa.

Nykyinen lainsäädäntö ja päätöksentekojärjestelmä mahdollistavat pääsääntöisesti sen, että asiat sujuvat selvästi ja läpinäkyvästi.

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on toiminut Ahon mielestä varsin hyvin. Hän ei toivo valmisteilla olevassa lakiuudistukseen suuria muutoksia.

– On turha lähteä korjaamaan sellaisia asioita, jotka eivät ole rikki. Meillä on hyvä järjestelmä, mutta toki asioita voi aina viilata ja tehdä sujuvammaksi kaupunkikehityksen koko ketjussa maapolitiikasta aina alueiden rakentamiseen ja ylläpitoon.

Kuntalaisten ääni kuuluviin oikeassa paikassa

Kaksi vuotta sitten Rakennusteollisuus RT, kiinteistö- ja rakennusalan RAKLI ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK teettivät selvityksen, jossa kaavoitus- ja valitusjärjestelmän tilasta kysyttiin 50 suurimman kaupungin kaavoittajilta ja asiantuntijoilta.

Selvityksen mukaan kaavavalituksista koituvia haittoja voitaisiin vähentää parantamalla ja monimuotoistamalla kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Monilta turhilta valituksilta vältyttäisiin, jos kuntalaiset osaisivat vaikuttaa oikeassa kohtaa kaavaprosessia.

Myös Mikko Aho pitää tärkeänä saada kaupunkilaisten ääni kuuluviin.

– Työtä tehdään koko ajan yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. En tiedä, miten voisimme enää kovinkaan paljon avoimuutta lisätä nykyisestä.

Ahon mukaan kaupunki voi pyrkiä ehkäisemään konfliktitilanteita ennalta viemällä hankkeita huolellisesti eteenpäin, harjoittamalla mahdollisimman avointa viestintää ja olemalla tiiviissä vuorovaikutuksessa eri osapuolten välillä.

– Kuuntelemme herkällä korvalla kaikkia mielipiteitä, mutta onhan se surullista, että konfliktitilanteita sattuu. Sitten keskustelua käydään isoilla kirjaimilla.

Kaupungin kehitystavoitteet on aina sovitettava yhteen luontoarvojen ja asukkaille tärkeän lähiluonnon kanssa. Tästä seuraa väistämättä ristiriitoja, joita on pyrittävä ratkomaan hakemalla mahdollisimman laajasti hyväksyttyjä kompromisseja.

 

Muutos lähialueella herättää intohimoja

Tuoreena esimerkkinä Aho mainitsee Kumpulassa Limingantielle kaavaillun uuden päiväkodin. Päivähoitopaikkoja tarvitaan alueella lisää, mutta osa asukkaista vastustaa hanketta muun muassa pelättyjen liikenneongelmien vuoksi.

– Tässä asiassa olisi ollut ehkä hyvä käydä parempaa vuoropuhelua asukkaiden kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että peruuttaisimme hankkeita vastustuksen vuoksi. Oleellista on, että ihmiset tietävät hyvissä ajoin, mitä on tulossa. Se voisi auttaa.

Ahon mielestä vuoropuhelu kaupungin kehittämisestä on Helsingissä aivan eri tasolla kuin vielä 10–15 vuotta sitten.

– Siihen panostetaan koko ajan. Yritämme löytää keinoja, joilla saadaan heikkojakin signaaleita kuuluviin.

Ahon kokemusten mukaan tavallisille kaupunkilaisille oma lähiympäristö on aina se kaikkein tärkein asia. Kun siinä uhkaa tapahtua muutoksia, ne herättävät aina intohimoja.

– En tiedä tilanteen ratkaisuun muuta lääkettä kuin keskustelu ihmisten kanssa.

Aho huomauttaa, että kaupungin kehitystavoitteet on aina sovitettava yhteen luontoarvojen ja asukkaille tärkeän lähiluonnon kanssa. Tästä seuraa väistämättä ristiriitoja, joita on pyrittävä ratkomaan hakemalla mahdollisimman laajasti hyväksyttyjä kompromisseja.

– Kaikki eivät voi saada tahtoaan läpi. Silloin pitäisi löytyä ymmärrystä puolin ja toisin.

Uutena tekijänä on viime vuosina noussut sosiaalinen media. Ahon mukaan vaikkapa Facebook ja Twitter avaavat niin hyvässä kuin pahassa uusia vaikuttamismahdollisuuksia.

– Hyvinkin nopeasti voi nousta yhden asian liikkeitä, joiden vaikuttamisintressit voivat olla hyvin kapea-alaisia. Siihen en ota kantaa, ovatko vaikuttamisyritykset oikeutettuja tai ei.

Kaavoitus mitoitettava kohteen mukaan

Ahon mukaan kaupungin tavoitteena on kehittää kaavoituksen prosesseja ja toteutustapoja yhteisymmärryksessä eri osapuolten kanssa. Kaavoitus on myös skaalattava tapauskohtaisesti kohteen laajuuden ja vaikeusasteen mukaan.

– Pieni muutos omakotitalon tonttiin vaatii eri työkalut kuin kokonaisen asuinalueen kaavoitus, Aho havainnollistaa.

Rakentajien mielestä kaava-asiat etenevät kuntien hallinnossa usein tuskallisen hitaasti. Aho muistuttaa, että kaavoituksessa on aina otettava huolellisesti huomioon yksittäisen kohteen ohella laaja kokonaisuus. Siksi työ vaatii aikaa.

– Kasvaneista tarpeista huolimatta kaavoituksesta vastaavat henkilöresurssit eivät ole Helsingin kaupungilla nousseet. Nyt kaavoitamme esimerkiksi asumiselle 700–800 000 neliömetriä rakennusoikeutta vuodessa, kun vielä kahdeksan vuotta sitten samalla porukalla kaavoitettiin 250 000 neliömetriä.

Luonnon­suojelulaki valituksen pohjana

Pirkkolassa uuden hallin rakennuttajat huokaisivat marraskuussa helpotuksesta, kun Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi rakennustöiden keskeyttämistä koskevan valituksen.

Valittajat ovat kuitenkin ilmoittaneet, että he hakevat hallinto-oikeuden päätöksestä vielä valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Asiaan puuttuneet henkilöt ovat niin aktiivisia, että he luultavasti yrittävät pitkittää asiaa niin pitkälle kuin mahdollista.

Pirkkolan hallihankkeesta tehty valitus pohjautui luonnonsuojelulain 57. pykälään. Se antaa alueellisille luonnonsuojeluyhdistyksille mahdollisuuden hakea toimenpidekieltoa, jos ne epäilevät hankkeen aiheuttavan sellaista luonnon tuhoutumista tai luonnonarvojen heikentymistä, joka ei ole merkitykseltään vähäinen.

Urheiluhallista valitti pieni yhdistys nimeltä Pro Luonto ry, joka on myös Raide-Jokerin rakentamisesta Patterimäellä tehdyn valituksen takana.

Eräkankaan mielestä luonnonsuojelulakia tulisi selkeyttää niin, ettei sitä voisi käyttää hyväksi epämiellyttäviksi koettujen hankkeiden viivästyttämiseen tai kaatamiseen.

– Luontoa ei saa tietenkään tuhota, mutta pykälä on nyt otettu aseeksi, jolla pyritään viivyttämään hankkeita. Pitäisi olla merkittävät perusteet ennen kuin näin järeisiin aseisiin voidaan tarttua.

Hallia vastustavien valituksessa vedottiin muun muassa siihen, että hallin rakennuspaikalta oli löydetty lahokaviosammalen alkeisrihmastoa. Lisäksi valitettiin rakennustöiden mahdollisesti haittaavan liito-oravia sekä lintujen pesintää.

– Näin maallikolle esimerkiksi liito-oraviin vetoaminen oli hämmentävä juttu. Helsingin kaupunki on tehnyt omat kartoituksensa Keskuspuistossa, ja mekin olemme tehneet asiasta kaksi selvitystä. Missään niistä liito-oravat eivät nousseet ongelmaksi.

Pirkkolan hallihankkeesta tehty valitus pohjautui luonnonsuojelulain 57. pykälään. Se antaa alueellisille luonnonsuojeluyhdistyksille mahdollisuuden hakea toimenpidekieltoa, jos ne epäilevät hankkeen aiheuttavan sellaista luonnon tuhoutumista tai luonnonarvojen heikentymistä, joka ei ole merkitykseltään vähäinen.

 

Töiden keskeytyksestä kallis lasku

RT:n, RAKLIn ja EK:n teettämässä kyselyssä kaavoittajat kertoivat, että valitusten aiheuttamat viiveet haittaavat kaavaprosesseja merkittävästi. Mikko Ahon mielestä hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta valitusoikeus pitää olla kuitenkin olemassa jatkossakin.

– Valitusoikeus on perusoikeus. En lähtisi sitä nykyisestä laajuudestaan rajaamaan, koska pääsääntöisesti hankkeet etenevät yleensä hyvin.

Pahimmassa tapauksessa on kuitenkin mahdollista, että valituksia tehdään haitan aiheuttaminen mielessä. Kyselyssä kaavoituksen ammattilaisista 92 prosenttia oli kohdannut sellaiseen työssään.

Onko sitten mitään keinoa laittaa ´ammattivalittajat´ ruotuun?

– Kullakin valittajalla on omat motiivinsa, eikä niitä voi lähteä erottelemaan eri tilanteissa. Joskus valittajien huomioissa on perääkin, emme me virkakunnassa täydellisiä ole, Aho toteaa.

Hänen mielestään valitusherkkyys ei ole viime vuosina oleellisesti kasvanut. Nimby- eli Ei minun takapihalleni -asennetta on ollut maailman sivu.

– Valituksia tulee yleensä silloin, kun ihmiset kokevat uhkaa asioiden muuttumisesta lähiympäristössä tai he eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan asioihin riittävästi.

RT:n, RAKLIn ja EK:n selvityksen mukaan kaavavalitusten käsittely hallinto-oikeuksissa vie keskimäärin 7–9 kuukautta. Aikaa kuluu lähes saman verran lisää, jos valitus etenee vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Hankkeiden kannalta kyse on kohtuuttoman pitkästä ajasta. Päätösten nopeutuminen olisi hienoa, mutta tässä tullaan kysymykseen, millä resursseilla hallinto- ja käräjäoikeudet asioita käsittelevät.

Kaupunki ei puolustanut halliyhtiötä

Kirsi Eräkankaalle hallinto-oikeuden päätös oli odotusten mukainen. Halliyhtiö käy nyt keskusteluja urakoitsijan kanssa hankkeen jatkamisesta.

– Tällä hetkellä tavoitteenamme on ottaa halli käyttöön elokuussa 2022.

Eräkankaan mukaan valitukset ovat tulleet jo nyt kalliiksi voittoa tavoittelemattomalle yhtiölle, jonka osakkaina on yksityisiä hankkeen tukijoita. Projektiin oli keväällä kiinnitetty kymmeniä henkilöitä. Rakennusliike onkin esittänyt korvausvaatimuksen viivästymisestä.

Lisäksi oikeudenkäyntikulut ovat Eräkankaan mukaan merkittävät. Luotonvarauspalkkio ja hallintokulutkin juoksevat koko ajan.

– Uskon kuitenkin, että saamme hallin edelleen rahoitettua, mutta viivästyksen maksavat lopulta hallin käyttäjät eli käytännössä liikuntaa harrastavien lasten vanhemmat. Surullisinta tässä on se, että seurat ja harrastajat joutuvat odottamaan kipeästi kaivattuja harjoitustiloja.

Eräkangasta ehkä eniten on hämmästyttänyt se, että yleishyödylliselle ja laajan hyväksynnän saaneelle hankkeelle on löytynyt vastatuulessa vähän puolustajia. Kaupunki ei asettunut halliyhtiön puolelle kiistassa, vaikka hanke oli läpäissyt kunnallisen päätöksenteon kaikki vaiheet.

– Päinvastoin, apulaispormestari Anni Sinnemäki myötäili vastustajien kantoja ilmoittamalla, että kaupunki on valmis harkitsemaan erilaisia mahdollisia muita vaihtoehtoja. Näin siis siinä vaiheessa, kun kaupungin puolelta kaikki päätökset oli jo tehty ja rakennusprojekti käynnissä. – Ja kun kysytään, kuka kattaisi hankkeen viivästymisestä tai muuttamisesta aiheutuvat kulut, niin maksajaa ei löydy. Kaupungin mukaan päätöksenteossa ei ole tehty virheitä, Eräkangas jatkaa.

Hankkeen kehittäjänä ja rakennuttajana hänen uskonsa on horjunut siihen, että tehtyihin päätöksiin voi luottaa.

– Usko järjestelmän toimivuuteen horjuu. Kuka uskaltaa enää lähteä toteuttamaan tällaisia hankkeita, joissa riskit kasvavat aivan valtavasti?

Mikko Aho puolustautuu ja sanoo, että rakentamiseen ja kaupunkikehittämiseen liittyy aina riskejä. Hankkeiden toteuttajien on otettava huomioon, että matkan varrella voi tulla viivästyksiä.

– Ei kaupunki voi antaa lupauksia siitä, että lainvoimaisesta kaavasta tai päätöksistä ei kukaan valita, jos siihen on lain mukaan oikeus.

– Yritysten ei kuitenkaan kannata jättää asioita tekemättä siinä pelossa, että valitusten takia hanke hidastuu. Mahdolliset viiveet on vain pystyttävä ennakoimaan ja varautumaan niihin. Ammattimaiset rakentajat tämän kyllä jo hyvin tietävät.

Matti Remes | Kuvat: Meeri Utti