Vantaa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Mitä puoli vuosisataa tarkoittaa kaupungin iässä?
Vantaan kasvu ja kehitys on ainutlaatuinen tarina, joka heijastaa koko maan nopeaa muutosta 50 vuodessa. Muutos on ollut vielä selvästi voimakkaampaa kuin muualla maassa, kun ottaa huomioon väestö- ja elinkeinorakenteen kehityksen.
Miltä Vantaa näyttää 50 vuoden kuluttua?
Voimakas kehitys on jatkunut, sillä Vantaalla on erinomaiset lähtökohdat tulevaisuuteen. Nuori, kasvava väestö takaa elinvoiman. Vantaan sijainti ja yhteydet ovat etu, jonka merkitys vain kasvaa.
Joitakin asioita voi ennakoida kohtalaisen varmasti 50 vuoden päähän. Oletan esimerkiksi, että lentoliikenteellä on edelleen maailmassa merkittävä asema. Se tarkoittaa Helsinki-Vantaan alueen kehittymistä edelleen.
Myös Vantaan logistinen sijainti paranee entisestään, kun olemme todennäköisesti saaneet esimerkiksi uuden ratikkalinjan ja Lentoradan.
Miten odotat Vantaan elinkeinoelämän kehittyvän tulevaisuudessa?
Täällä on jo monien toimialojen keskittymiä, mutta uskon elinkeinorakenteen muuttuvan entistäkin monipuolisemmaksi.
Vantaa on jo nyt kirjaimellisesti Suomen Piilaakso. Täällä on muun muassa piikiekkoja valmistava Okmetic, joka investoi parhaillaan uuteen tuotantolaitokseen. Lisäksi meillä on Vaisala ja monia muita alansa huippua olevia yhtiöitä, vaikka Vantaata ei ehkä mielikuvissa mielletä korkean teknologian keskittymäksi.
Lisäksi Vantaa on elintarviketeollisuuden merkittävä keskittymä, puhumattakaan logistiikka-alasta, jossa siirrytään tulevaisuudessa entistä korkeampaa lisäarvoa tuovaan liiketoimintaan.
Positiivisesta kehityksestä kertoo, että viime vuonna Vantaalla perustettiin ennätyksellisen paljon uusia yrityksiä.
Koko vuoden lukuja ei vielä ole, mutta tammi–syyskuun aikana Vantaalla perustettiin 1 711 uutta yritystä. Se on 131 yritystä enemmän kuin edellisenä vuonna samalla aikavälillä ja 198 yritystä enemmän kuin vuonna 2021.
Kasvava elinkeinoelämä tarvitsee koulutettua työvoimaa, ja sitä Vantaalta löytyy. Meillä on nuoria, koulutettuja ja innokkaita ihmisiä. Ei kai sellaisen kaupungin näkymä voi olla kovin huono seuraaville vuosikymmenille?
Aloitit kaupunginjohtajana syyskuun alussa. Mitä Vantaalla on tehty oikein, entä mitä on parannettavaa?
Kaupunki on vahvistanut talouttaan menestyksekkäästi jo pitkään. Sen tuloksena taloutemme on keskimäärin paremmassa kunnossa kuin suomalaisissa kaupungeissa keskimäärin.
Haluan pitää jatkossakin Vantaan organisaation ketteränä. Isoksi kaupungiksi meillä on vähän byrokratiaa. Organisaatiota on kuitenkin edelleen kehitettävä, jotta olemme nopea, joustava ja kyvykäs vastaamaan yritysten tarpeisiin. Esimerkki tästä on antamamme lupaus, jonka mukaan vastaamme yritysten kysymyksiin 48 tunnin sisällä.
Oleellista on kehittää Vantaan strategiaa tästä eteenpäin ja parantaa strategisen johtamisen kyvykkyyttä. On tärkeää onnistua meille tärkeimmissä asioissa. Yksi niistä on tasapainoisen kaupunkikehityksen turvaaminen ja esimerkiksi kaupunginosien segregaation ehkäisy.
Kilpailu yritysten asettautumista on kovaa. Miten Vantaa menestyy kilpailussa?
Lähtökohdat ovat hyvät, mutta töitä on tehtävä, jotta yhä useampi yritys haluaa asettua ja kasvaa Vantaalla. Ajattelen, että Vantaan tulisi tarjota Suomen houkuttelevin ja kilpailukykyisin liiketoimintaympäristö.
Yritysten houkutteluun ja pitämiseen tarvitaan monia asioita. Esimerkiksi yritykset tarvitsevat tilaa toimia, mikä vaatii lisää yritystontteja. Niitä on Vantaalla liian vähän.
TE-palvelujen uudistuksen myötä työllisyyspalvelut tulevat kaupungin vastuulle ensi vuoden alusta lähtien. Sen myötä meidän on pystyttävä vastaamaan yritysten moninaisiin tarpeisiin myös työvoiman saannissa.
Olet toiminut työurallasi Helsingin Kaapelitehtaan ja viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajana. Millaisia oppeja olet saanut yritysmaailmasta kaupunginjohtajan tehtäviin?
Ainakin sen, että menoja voi kasvattaa vain, jos tulot kasvavat. Kaupungin menojen tarkka seuranta on viisasta ja järkevää, mutta samalla täytyy miettiä myös veropohjaa ja muita tuloja.
Yrityksen tavoin myös kaupungin toiminnan on oltava tehokasta ja tuottavaa. Kustannusseurannan on oltava osa päivittäistä työtä. Ja kun investoidaan, myös kaupungin täytyy miettiä aina panos-tuotos-suhdetta samalla tavalla kuin yrityksissäkin.
Mitkä kaupungin tulevat investoinnit hyödyttävät yrityselämää?
Tuleva pikaraitiotien varrelle tulee uusia asuin- ja yritysalueita, joihin tulee 35 000 uutta asukasta ja 9000 työpaikkaa. Ratikka vauhdittaa myös lentoaseman ympäristön kehitystä ja sisäistä liikennettä.
Kaupungin isoihin investointeihin kuuluu myös Tikkurilan osaamiskampus. Sinne asettuu oppilaitoksia ja työvoimapalvelujen kaltaisia palveluja, jotka palvelevat sekä opiskelijoita että yrityksiä. Mittaluokaltaan sadan miljoonan euron investointi on vahva elinkeinopoliittinen toimenpide.
Iso investointi on myös Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo ja sen ympäristön virkistäminen. Sen myötä Myyrmäki ottaa positiivisen kasvusysäyksen, mikä edistää yritysten toimintaa.
Pitkällä aikavälillä keskeinen kehityskohde on Aviapoliksen alue. Se on jo nyt maan toiseksi suurin työpaikka-alue Helsingin keskustan jälkeen.
Leikitään, että Vantaan kaupunki saa budjettiinsa ylimääräiset 100 miljoonaa euroa. Mihin käyttäisit rahan?
Tällä summalla ei kaupungin miljardin euron budjetissa tehtäisi ihmeitä, mutta vauhdittaisin jo suunniteltuja investointeja. Nykyinen markkinatilanne antaisi hyvän mahdollisuuden rakentaa kilpailukykyiseen hintaan.
Vantaan asukkaista jo joka neljännen äidinkieli on muu kuin suomi. Miten kaupunki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa?
Hyvistä tuloksista kertoo, että Vantaan työttömyysprosentti on maan suurten kaupunkien keskitasoa. Olemme onnistuneet varsin hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa. Iso osa heistä on töissä, vaikka mielikuva saattaakin olla jokin muu.
Myös koulut ja päiväkodit toimivat normaalisti, vaikka suuri osa lapsista on maahanmuuttajaperheistä. Vantaalla on ymmärretty, että tämä on normaali ja pysyvä tila.
Hyvä esimerkki kotoutumiseen tehdyistä panostuksista on, että jo päiväkodissa maahanmuuttajille opetetaan suomea.
Vantaa kulkee monia kaupunkeja edellä maahanmuuttajille järjestettävissä palveluissa, mutta muut seuraavat perässä. Maahanmuutto ja erityisesti toimiva integraatio ovat koko Suomen tulevaisuuden kannalta aivan olennaisia kysymyksiä.
Miten kaupunki ja yritykset voivat tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi ja työvoimapulan helpottamiseksi?
Maahanmuuttajien potentiaalin hyödyntäminen on iso haaste myös Vantaalla. Töihin halutaan, mutta työllistymistä vaikeuttavat myös asenteet yrityksissä.
Keskustelin äskettäin Myyrmäessä Suomessa syntyneiden ja suomea täydellisesti puhuvien nuorten kanssa. He kertoivat, että kantasuomalaisiin kavereihinsa verrattuna jopa kesätyön saaminen on kiven alla, jos nimi näyttää kummalliselta.
Emme voi jatkaa näin. Maahanmuuttajien potentiaalia työmarkkinoilla ei hyödynnetä riittävästi. Samalla ihmisisille aiheutetaan vahvaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.
Tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä.
CV
Pekka Timonen, 57
Koulutus: Filosofian maisteri (historia), Oulun yliopisto
Asuu: Toistaiseksi Helsingissä, vantaalainen asumisratkaisu työn alla.
Ura: Lahden kaupunginjohtaja 2018–2023, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri valtioneuvoston kansliassa 2014–2018, Kreab Oy:n toimitusjohtaja 2013–2014, Maailman designpääkaupunkivuoden johtaja 2010–2013, Helsingin kulttuurijohtaja 2005–2010.
Lue Kauppakamarilehdestä 3/2023: Vantaan ratikka tuo palveluihin ison kasvusysäyksen – Kauppakamarilehti
