Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Viisi eurovaaliehdokasta. Taustalla parlamentti ja EU-liput.

Ehdokastentti – Sääntelyn purku nousee EU-vaalien kärkiteemaksi

Kesäkuussa valittava EU-parlamentti vaikuttaa monella tapaa yritysten kilpailukykyyn. Viisi Helsingin seudun ehdokasta, Atte Harjanne, Aura Salla, Maria Guzenina, Jussi Saramo ja Teija Makkonen, nostavat kärkiteemoiksi turhan sääntelyn purun, tasapuolisen kilpailun ja yritysten rahoituksen. Kauppakamarilehti kysyi ehdokkailta onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?

Atte Harjanne:

”Fiksulla sääntelyllä isoja vipuvaikutuksia”

Helsinkiläinen kansanedustaja Atte Harjanne
Helsinkiläinen kansanedustaja, eurovaaliehdokas Atte Harjanne.

Helsinkiläinen kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) huomauttaa, että Helsingin seudun kaltaiselle kasvukeskukselle EU:n sujuvat sisämarkkinat ja kilpailukykyinen talous ovat erityisen tärkeitä. Hän lupaa puolustaa avointa taloutta ja tasaveroista kilpailua, jos tulee valituksi EU-parlamenttiin.

– Geopoliittinen kilpailu on johtanut globaaliin kisaan valtiontuista. Se ei katoa mihinkään ja nyt se uhkaa pirstaloida myös EU:ta. Tämä on iso ongelma Suomelle ja Helsingille maan kasvun veturina.

EU-parlamentin tulevista teemoista Harjanne nostaa esille myös ihmisten, tavaroiden ja datan liikkuvuuden edistämisen EU-rahoitteisten hankkeiden kautta.

– Mitä paremmin olemme yhteyksissä muuhun Eurooppaan, sitä paremmin tämä hyödyttää Helsingin seutua.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa tuleva parlamenttikausi on Harjanteen mielestä tärkeä, sillä silloin hahmotetaan vuoden 2030 jälkeiset toimet, joilla hiilineutraalius EU:ssa saavutetaan vuonna 2050.

– Tähän tarvitaan jatkossakin tiukkaa mutta hyvin harkittua ja ennakoitavaa sääntelyä. EU:n sääntelyn tulee keskittyä isoja vipuvaikutuksia tuoviin asioihin, kuten päästökaupan vahvistamiseen ja teknologianeutraaliin energiapolitiikkaan. Näin myös edistetään Suomessa kehitettyjen ratkaisujen leviämistä muualle EU:hun.

Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?

Kyllä. Ehkä sitä on tehty pikkuisen liikaa laadun kustannuksella.


 

Aura Salla:

”Etenkin pk-yritysten sääntelyä helpotettava”

Helsinkiläinen kansainedustaja Aura Salla.
Helsinkiläinen kansanedustaja, eurovaaliehdokas Aura Salla.

Helsinkiläinen kansanedustaja Aura Salla (kok.) haluaa lähteä ajamaan EU-parlamenttiin koko Suomen, ei vain esimerkiksi Uudenmaan etuja. Hänen keskeinen teemansa on EU-tason sääntelyn vähentäminen.

Salla näkee vuosien varrella kasaantuneessa sääntelyssä kolme ongelmaa.

– Ensinnäkin olemme ylisäännelleet markkinaa monessa asiassa. Tämä pätee varsinkin digitaaliseen sektoriin.

– Toiseksi EU:ssa on otettu liian heikosti huomioon kansalliset erityispiirteet sääntelyä tehdessä. Kolmas ongelma on päällekkäinen sääntely. Ennen uusia päätöksiä ei ole otettu huomioon jo olemassa olevaa sääntelyä.

Sallan mielestä liiallinen sääntely osuu pahiten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi hän nostaa EU:n tekoälylainsäädännön, jonka vaatimukset koskevat kaikkia yrityksiä koosta riippumatta.

– Vaikkapa dokumentointivelvollisuus on yhtä laaja, oli sitten kyse kolmen hengen helsinkiläisestä startupista tai globaaleista digijäteistä.

Suomen kannalta tärkeisiin teemoihin Salla laskee tulevalla parlamenttikaudella myös EU:n rahoituksen isoihin liikenne- ja datasiirtohankkeisiin, jotka parantavat osaltaan yritysten toimintaedellytyksiä. Myös ilmasto- ja energiapolitiikka pysyvät asialistan kärjessä jatkossakin.

Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?

Kyllä. Iso ongelma on, että sääntely osuu samalla tavalla erikokoisiin yrityksiin.


 

Maria Guzenina:

”EU-rahaa enemmän Helsingin seudulle”

Espoolainen kansanedustaja Maria Guzenina.
Espoolainen kansanedustaja, eurovaaliehdokas Maria Guzenina.

Espoolainen kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) pitää tärkeänä, että EU:n yhteinen rahoitus hyödyttäisi nykyistä enemmän myös Helsingin seutua. Esimerkiksi hän nostaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ESR+-rahaston, josta kasvavat kaupungit voivat saada rahoitusta esimerkiksi asuinalueiden segregaation estämiseen ja vähentämiseen.

– Etenkin Suomen nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan yhteistä tahtotilaa, jotta EU:n tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään nykyistä aktiivisemmin, Guzenina korostaa.

EU-parlamentissa hän edistäisi myös uutta investointirahastoa, jonka tuki suuntautuisi EU:ssa parhaaseen osaamiseen ja innovaatioihin. Tämä avaisi uuden rahoitusikkunan Helsingin seudun ja koko maan innovatiivisille yrityksille.

– Uusi rahasto tasoittaisi osaltaan valtiontukikilpailua, jossa Suomen on vaikea pärjätä Saksan ja Ranskan kaltaisia suuria maita vastaan.

Guzeninan mielestä investointirahaston tuen ei tulisi perustua EU:n koheesioajatteluun eli siihen, että tukirahalla yritetään tasata eroja heikoimpien ja parhaiden alueiden välillä.

– Rahoitus tulisi suunnata parhaaseen osaamiseen yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan.

Tässä Helsingin seudulla ja koko Suomella olisi paljon saatavaa. Esimerkiksi Otaniemen osaamisklusteri hyötyisi tästä valtavasti.

Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?

Kyllä ja ei. Määrä ei ole ratkaiseva, vaan sääntelyn on oltava laadullisesti parempaa.


 

Jussi Saramo:

”Kilpailuun valtiontuista pakko puuttua”

Vantaalainen kansanedustaja Jussi Saramo.
Vantaalainen kansanedustaja, eurovaaliehdokas Jussi Saramo.

Vantaalainen kansanedustaja Jussi Saramo (vas.) huomauttaa, että pääkaupunkiseudun kannattaa hyödyntää täysimääräisesti tuet, joita EU:sta voi saada esimerkiksi tutkimukseen ja segregaation ehkäisyyn. Hänestä EU-parlamentti ei ole kuitenkaan oikea paikka edistää vain yhden alueen etua.

– Ajaisin parlamentissa koko Suomen, EU:n ja esimerkiksi ilmastoasioissa koko maailman etua. Jatkossa parlamentaarikkojen tulisi katsoa enemmän tulevaan kuin jakaa tukia nykyisten rakenteiden säilyttämiselle, Saramo painottaa.

Hän arvioi, että uuden parlamentin on pakko ottaa entistä tarmokkaammin kantaa keinoihin, joilla EU vastaa maailmantaloudessa kasvavaan protektionismiin.

– Toisin kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa, EU:ssa on painotettu pitkään avointa taloutta ja tullien jatkuvaa laskua. Siitä ovat hyötyneet kaikki kehittyneet maat, mutta nyt myös EU:n sisällä maat suojaavat entistä enemmän omaa talouttaan. Suomen rahat eivät riitä siinä pelissä, jotka Saksa ja Ranska ovat valtiontuissa käynnistäneet.

– Suomen etu olisi, että yritysten tukia katsotaan EU:ssa yhdessä. Esimerkiksi ehdotettu uusi investointirahasto olisi yksi vaihtoehto.

Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?

Kyllä. Tarvitaan nykyistä tiukempaa sääntelyä, jolloin määrää voidaan vähentää tuntuvasti.


 

Teija Makkonen:

”Turhaa hallinnollista taakkaa purettava”

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Teija Makkonen.
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, eurovaaliehdokas Teija Makkonen.

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Teija Makkonen (ps.) sanoo, että Helsingin seudun asioita voi hyvin ajaa EU:n parlamentista. Keinot riippuvat kuitenkin asiasta, johon halutaan vaikuttaa.

– Mepin on oltava kiinnostunut EU-sääntelyn ja -päätöksenteon kansallista vaikutuksista. On osattava kuunnella tahoja, joihin päätöksenteko kohdistuu. Elinkeinoelämän kanssa on tärkeää tehdä aktiivista yhteistyötä, Makkonen toteaa.

Hänen mielestään parlamentin tulee osaltaan vahvistaa yritysten kilpailukykyä tekemällä markkinaehtoisia, reilua kilpailua ja investointeja edistäviä päätöksiä.

– EU:n sisämarkkinoiden vahvuus on ollut aina markkinatalousmyönteisyys ja selkeä, mutta rajattu valtiontukien sääntely. Tässä tulee palata kriisejä edeltäneeseen aikaan.

Makkosen mielestä kestävä talouskasvu ja teknologian kehitys edellyttävät EU:lta ennustettavaa sääntelyä, mutta myös nykyisen sääntelyn purkua.

– EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ylimääräistä hallinnollista taakkaa on vähennettävä ja purettava määrätietoisesti. Se haittaa kilpailukykyä.

Makkonen myös parantaisi yritysten tietoisuutta EU:n rahoitusmahdollisuuksista. Kullakin rahoitusohjelmalla on omat kohderyhmänsä, mutta tieto niistä on nykyisin hajallaan.

– Yksi suurempi mahdollisuus suomalaisille yrityksille on Ukrainan jälleenrakennukseen osallistuminen tulevaisuudessa.

Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?

Kyllä. Ylisääntelyyn ja ylikireään sääntelyyn on puututtava.

 

Tule mukaan kuuntelemaan MetropoliAreenan EU-vaalitenttiä 22.5.

Tentattavina  Eva Biaudet (rkp), Maria Guzenina (sdp), Atte Harjanne (vihr.), Eero Heinäluoma (sdp), Maria Ohisalo (vihr.), Mika Niikko (ps),  Petri Roininen (kesk.) Aura Salla (kok.), Jussi Saramo (vas.)  ja Henna Virkkunen (kok.).

Ilmoittautumaan pääset Kauppakamarikaupassa:  MetropoliAreena 22.5.2024 – KauppakamariKauppa

Avainsanat

Lue ja kehity

Haluatko pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että käytössäsi ovat aina tuoreimmat ammattikirjat? Hanki käyttöösi sähköisten kirjojen Ammattikirjasto – tilaa yhden aihealueen kokoelma tai kattavasti koko Ammattikirjaston sisältö.

Lisää luettavaa

Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Lue juttu ›
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Lue juttu ›
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....
Lue juttu ›
Data auttaa parantamaan keskustan vetovoimaa
Uusi teknologia tarjoaa entistä tarkempaa tietoa ihmisten liikkumisesta Helsingin keskustassa. Data auttaa...
Lue juttu ›
Myös pehmeät arvot vetävät yrityksiä Helsinkiin
Kansainvälisiä yrityksiä ja osaajia Helsinkiin houkutteleva Clarisse Berggårdh sanoo, että sijaintipaikan...
Lue juttu ›
Nopea opas arvonlisäverolain muutoksiin
Kevään kehysriihessä sovittiin lisäsopeutuksista ja veronkiristyksistä valtiontalouden huonon tilanteen...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

2/2024
Teemajutut
Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....
Data auttaa parantamaan keskustan vetovoimaa
Uusi teknologia tarjoaa entistä tarkempaa tietoa ihmisten liikkumisesta Helsingin keskustassa. Data auttaa...
Myös pehmeät arvot vetävät yrityksiä Helsinkiin
Kansainvälisiä yrityksiä ja osaajia Helsinkiin houkutteleva Clarisse Berggårdh sanoo, että sijaintipaikan...
Nopea opas arvonlisäverolain muutoksiin
Kevään kehysriihessä sovittiin lisäsopeutuksista ja veronkiristyksistä valtiontalouden huonon tilanteen...
Seuraa näitä 28.8.2024
Tekoälysäädös astui voimaan elokuun alussa. Pienten yrityksen arvonlisäverollisuuteen tulee puolestaan...
Jakamistalouden kuusi liiketoimintamallia
Jakamistalous on yksi kiertotalouden muoto ja tarjoaa mahdollisuuksia niin yrityksille, kuluttajille...
Metropolien kova kilpailu osaajista
Huippuosaajista ja kasvuyrittäjistä käydään kovaa kansainvälistä kilpailua. Yritysten investointiympäristöä...
Espoo tähtää kasvuun
Espoo varautuu yleiskaavaluonnoksessaan 200 000 uuteen asukkaaseen ja 90 000 uuteen työpaikkaan. Helsingin...
Tukholma on Pohjolan Ruotsi
Itämeren alueen metropolien talousvertailussa Tukholma on selvästi vahvin.
Uusi kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi: Porvoo pitää kiinni monipuolisesta yrityskentästä
Monipuolinen elinkeinoelämä ja omavaraisuus työpaikoissa ovat Porvoon vahvuus, sanoo uusi kaupunginjohtaja...
10 eri tyyppiä – millainen ihmisten johtaja olet?
Millaista on hyvä ihmisten johtaminen? Miten haasteet kannattaa kohdata? Miten kehittyä paremmaksi johtajaksi?...
Työntekijä ilmoittaa olevansa pois työstä hajonneen auton vuoksi. Onko kyseessä luvallinen vai luvaton poissaolo? Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon vastauspankista
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Data Helps Improve the Attractiveness of the City Center
New technology is offering increasingly accurate information about people’s movements in Helsinki’s city...
Sääntötehtailusta kasvun edistämiseen
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman eli Green Dealin tavoitteena on olla kasvuohjelma, jonka avulla...
Asenteista tekoihin!
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Olisi hyvä, jos myönteiset...
EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola: Kilpailukyvyn parantaminen vaatii erityishuomion
Uuden EU-parlamentin tulee tehdä sisämarkkinoita ja yritysten tasapuolista kilpailua edistäviä päätöksiä,...
Ehdokastentti - Sääntelyn purku nousee EU-vaalien kärkiteemaksi
Kesäkuussa valittava EU-parlamentti vaikuttaa monella tapaa yritysten kilpailukykyyn. Viisi Helsingin...
Lisäkierroksia kasvuun EU-markkinoilta
EU-markkinoilla suomalaisilla tuotevalmistajilla on vielä paljon otettavaa. Verkostoituminen ja tuotteen...