Millaisia toimia Helsingin seudun elinvoiman vahvistaminen edellyttää tulevalla vaalikaudella? Kysyimme asiaa neljältä kansanedustajaehdokkaalta.
Äänessä tässä jutussa
Sari Sarkomaa:
Osaaminen ratkaisee menestyksen
Kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) lista Helsingin seudun elinvoimaa kehittävistä toimista on pitkä. Kärkeen hän nostaa osaavan työvoiman varmistamisen ja työhön kannustavan verotuksen.
– Osaaminen ratkaisee Helsingin menestymisen, sillä se vetää puoleensa myös investointeja.
Sarkomaan mukaan helsinkiläiset kansanedustajat ovat tehneet paljon töitä koulutusasioiden parantamiseksi, mutta viesti ei ole mennyt riittävästi perille.
Aloituspaikkojen määrä Helsingin seudun korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa ikäluokkiin. Myös ammatillista koulutusta on Sarkomaan mielestä lisättävä joustavasti aloilla, joissa työvoimatarpeet ovat suurimmat.
– Aloituspaikkojen lisäämisen ohella myös riittävä resurssointi on hänestä turvattava, jotta koulutuksen laatu säilyy.
Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet nostamaan tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
– Tämän tulee näkyä myös tulevassa hallitusohjelmassa.
Sarkomaan mielestä myös elinkeinoelämän kannalta on oleellista pitää kaupungin talous kunnossa, jotta se pystyy tuottamaan palveluja ja investoimaan. Nyt tehty aluehallintouudistus näivettää Helsingin, hän varoittaa.
– Meidän pitää saada suurempi osuus veropohjasta ja ennen muuta yhteisöverokertymästä.
Mielestäni tulevan hallituksen ykkösasioita on korjata epäoikeudenmukainen rahoitusmalli, joka ei ota huomioon Helsingin erityispiirteitä.
Kasvua tukevat investoinnit edellyttävät Sarkomaan mielestä luvitus- ja kaavoitusprosessien sujuvoittamista. Tulevien vuosien investoinneista Sarkomaa nostaa kärkeen vihreää siirtymää tukevat panostukset. Myös Helsingin saavutettavuutta on parannettava.
– Keskeisellä sijalla ovat nopeat raideyhteydet.
Atte Harjanne:
Tarvitaan taloutta uudistavaa politiikkaa
Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) jakaa Helsingin seutua vahvistavan politiikan kahteen osaan. Ensimmäinen niistä on kaupunkeja yleisesti vahvistavat panostukset osaamiseen, uusiin innovaatioihin ja kilpailtuihin markkinoihin.
– Tässä ei tarvita mitään Helsinki-spesifejä elementtejä. Riittää, että tehdään fiksua taloutta uudistavaa politiikkaa. Se ruokkii myös Helsingin elinvoimaa. Toki kaupungistumiseen liittyy sosiaalisia haasteita, mutta se on ennen muuta tuottavuuden ja työllisyyden kehitystä.
Harjanne korostaa reilun kilpailun merkitystä taloutta uudistavana voimana. Lainsäätäjien tehtävänä on laatia tätä edistäviä pelisääntöjä. Esimerkkinä hän mainitsee tuoreen kilpailulain uudistuksen, joka vahvistaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston mahdollisuuksia puuttua haitallisiin yrityskauppoihin.
Toisaalta Helsingin seudun elinvoima edellyttää alueen erityistarpeet huomioon ottavaa politiikkaa.
– En halua kuitenkaan ajatella politiikkaa nollasummapelinä Suomessa. Kukoistava pääkaupunkiseutu on koko maan talouden ja hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva asia.
Harjanne toivoo kuitenkin, että metropolialueen merkitys ymmärretään jatkossa nykyistä paremmin, oli sitten kyse liikenneinvestoinneista, koulutuspaikoista tai sote-lainsäädännöstä.
– Tällä vaalikaudella tämä ei ole täysin onnistunut, se on rehellisesti myönnettävä. Jatkossa on tehtävä parempaa kaupunkipolitiikkaa.
Tiivis kaupunkirakenne, riittävä asuntorakentaminen, segregaation torjunta, kattava joukkoliikenne, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset sekä kaupunkivihreydestä huolehtiminen ovat asioita, joita Harjanne haluaa kaupunkipolitiikalla edistää. Lisäksi kestävän kaupungin energiantarpeeseen on vastattava päästöttömällä tuotannolla.
Harry Harkimo:
Peruspalvelut ensin kuntoon
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo sanoo, että Helsingin seudun elinvoiman vahvistamiseksi on välttämätöntä katsoa kokonaisuutta ja hakea keinoja, joilla tänne saadaan yrityksiä, työntekijöitä ja kasvua.
Harkimon mielestä Helsingin seudun elinvoiman vahvistamisessa tärkeintä on laittaa peruspalvelut kuntoon. Hän aloittaisi koulutuksesta.
– Ei kukaan halua muuttaa Helsinkiin, jos varhaiskasvatus on sitä luokkaa, että vanhemmat pelkäävät viedä lapset hoitoon. Samalla tavalla retuperällä olevat koulut tulisi laittaa kuntoon.
Uudistustarpeita koulutuksessa Harkimo näkee myös työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutuksessa. Kansainvälisiä koulujakin tulisi saada lisää.
Harkimo huomauttaa, että toimivat peruspalvelut ja kaupungin viihtyvyys ovat edellytys työvoiman turvaamisessa yrityksille.
– Yrityksiä tulisi puolestaan houkutella muun muassa tarjoamalla niille sopivia tontteja ja toimitiloja. Ongelmana vain on, että rakentaminen on tehty täällä pirun vaikeaksi.
Harkimon mielestä valtiovallan tehtävä on tukea Helsingin seutua kansainvälistymisessä ja auttaa menestymään kilpailussa Tukholman, Kööpenhaminan ja muiden pohjoismaisten kilpailijakaupunkien kanssa.
Harkimo kaipaa metropolipolitiikkaa, jolla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä.
– Meiltä puuttuu metropolipolitiikka siksi, että pelkästään omaa ideologiaansa ajavat puolueet eivät pysty tekemään yhteistyötä. Helsingissäkin pitäisi hakea kilpailuetua suhteessa muuhun maahan ja kansainvälisiin kilpailijoihin. Nyt sen sijaan kiistellään, mistä saadaan pois parkkipaikkoja ja lisätään kävelykatuja.
Mika Poutala:
Espoo maksaa muunkin maan kuluja
Myös espoolainen yrittäjä ja ex-olympiaurheilija Mika Poutala (kd.) on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudun tarpeita ja huolia ei ole huomioitu riittävästi valtakunnanpolitiikassa. Esimerkiksi hän nostaa tuoreen aluehallintouudistuksen rahoituksen.
– Espoo joutuu nyt maksamaan koko Suomen kuluja, vaikka resursseja tarvittaisiin omienkin ongelmien ratkaisuun. Tarvitsemme vahvempaa metropolipolitiikkaa muuta Suomea toki unohtamatta.
Metropolipolitiikan tulisi Poutalan mielestä kattaa ainakin rakentamiseen, asumiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä yhteisiä teemoja.
Rakentamisessa tulisi kiinnittää huomiota muun muassa sosiaalisia ongelmia tuovan segregaation ehkäisyyn. Hän myös monipuolistaisi nykyistä rakentamista lisäämällä isompien asuntojen tarjontaa.
– Nykyisin rakennetaan liikaa pieniä asuntoja sijoittajille suhteessa tilavampiin perheasuntoihin. Myös pientaloalueita kaavoitetaan valitettavan vähän, vaikka niille olisi kova kysyntä.
Osaavan työvoiman saamisessa Poutala pitää välttämättömänä työperäisen maahanmuuton vauhdittamista.
– Ulkomaalaisille osaajille on saatava maahantulolinjat, joissa lupa-asiat käsitellään pikavauhtia. Tämä asia tulisi saada välittömästi kuntoon. Lisäksi tänne tulevat osaajat on saatava viihtymään Suomessa. Se tarkoittaa esimerkiksi työpaikan löytämistä puolisolle ja kansainvälisiä kouluja lapsille.
Lue myös nämä
