Aloitin urani asianajotoimistossa noin 30 vuotta sitten. Urani alkua väritti Suomen talouden lama, työtapojen ja -välineiden huikea kehitys, naisten esiintulo yritysmaailmassa, Neuvostoliiton hajoaminen, kansainvälistyminen, EU-jäsenyyden direktiivit ja asetukset, euron käyttöönotto. Vaikka töitä oli paljon, oli enemmän aikaa ajatella, kun työn syke oli tasaisempi.
Nyt nuoret kollegat kuuntelevat silmät suurina kertomuksia siitä, että meillä ei ollut kännyköitä eikä etäyhteyksiä ja ensimmäiset kirjelmät saneltiin ja kirjoitettiin kirjoituskoneella – tietokoneet yleistyivät pikkuhiljaa. Jälkikäteen ajatellen parasta saattoi olla se, ettei ollut sähköpostia vaan suurin osa asioista hoidettiin kirjepostilla.
Tästä hetkestä vuoteen 2050 on samaiset noin kolmekymmentä vuotta. Jos olisin ennustanut nykyhetkeä kolmekymmentä vuotta sitten, en olisi kuuna päivänä ennustanut, että olemme käytännössä olleet kaksi vuotta kotona erityksissä koronan vuoksi, ulkomaan matkustaminen on minimissä, Euroopassa on sota ja miljoonia sotaa pakenevia, Venäjä on irrotettu kohta kaikesta, energiamarkkinat ovat sekaisin, ruokatarvikkeista saattaa tulla pulaa. Turvallisuuden tunne on horjunut. Tulevaisuuden ennustukseni helmikuun puolivälissä olisi ollut optimistisempi – ja sinisilmäisempi.
Matkalla vuoteen 2050 on varmasti haasteita ja alamäkiä. Talous ja geopolitiikka näyttelevät suurta roolia pitkän aikaa eikä pikaista paluuta entiseen ole. Mutta – kaikesta huolimatta – uskon, että vuonna 2050 tilanne on parempi kuin tällä hetkellä. Vastuullisuusasiat ja -toimet, jotka ovat tällä hetkellä kehittymässä kovaa vauhtia, ovat 30 vuoden päästä jo täydessä tuotannossa. Sustainable Corporate Governance on yhtiöissä arkipäivää ja todennäköisesti sen jälkeen EU on antanut jo lukuisia uusia ehdotuksia, direktiivejä ja asetuksia. Suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöinä miettimässä vastuullisempia innovaatioita ja tuotantotapoja – ja saavat vastuullisuusasioista kilpailuetua. Energia tuotetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla. Juridiikka on todennäköisesti vieläkin monimutkaisempaa eikä tekoäly ole korvannut juristeja. Suomi on todennäköisesti omavaraisempi ja maanpuolustustahto on nykyistäkin vahvempi – ellei sitten 30 vuotta ole niin pitkä aika, että vuonna 2022 alkaneet tapahtumat on jo ehditty unohtaa. Tosin tällä hetkellä näyttäisi, että olemme vuonna 2050 olleet jo pitkään NATOn jäsen.
Suomalainen luonto ja rauhallisuus houkuttaa matkailijoita ja toivottavasti Suomi on yhtä turvallinen maa kuin millaisena olemme sitä tottuneet arvostamaan. Koronakriisin ja sodan seurauksena talouden syke saattaa hidastua mutta toivottavasti se laskee myös meidän ihmisten sykkeitä. Silloiset kollegat ihmettelevät, että töitä on joskus tehty siten, että kaikki työntekijät ovat kerääntyneet toimistoon viikon jokaisena arkipäivänä.
Tärkeää on, että me nykyiset äänestäjät ja päättäjät toimimme siten, että luottamus, yritteliäisyys ja sisu eivät vähene vaan päinvastoin, niiden varaan rakennetaan tulevaisuutta tuleville sukupolville.
Pauliina Tenhunen
osakas, hallituksen puheenjohtaja
Castrèn & Snellman
@P_Tenhunen
