Helsingin seudun väestön kasvu on koronapandemian aikana taittunut. Kun seudun väestö lisääntyi ennen pandemiaa yli 20 000 hengellä vuodessa, on kasvu viimeisen vuoden aikana hidastunut noin 12 000 henkeen. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla: Helsingin nettomuutto on supistunut murto-osaan aiemmasta ja Espoon ja Vantaankin muuttovoitto puolittunut. Kehyskuntien muuttovoitto on sen sijaan vahvistunut.

Muutokset ovat suuria, mutta tilanteesta ei pidä tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Pandemia on vaikuttanut muun muassa maahanmuuton edellytyksiin. Myös koulutuksen siirtyminen etäopiskeluun aiheutti muuttolukujen vähentymistä, kun moni pääkaupunkiseudun oppilaitosten opiskelija pystyi opiskelemaan päätteen ääressä kotikunnassaan. On erittäin todennäköistä, että muuttoluvut tasoittuvat, kun tilanne normalisoituu.

Helsingin seudulla on alettu päivittää väestönkasvua koskevia skenaarioita. Tämä on arvokasta työtä, mutta liian hätäisesti sen ei pidä vaikuttaa maankäytön ja liikenteen suunnitteluun. Pandemian aiheuttamat ylilyönnit tasoittuvat, kun rokotusten edistyminen ja koronapassin käyttöön ottaminen mahdollistavat työn tekemisen, asumisen ja opiskelun entistä vapaammin.

Helsingin seudun kasvun edellytykset ovat hyvät tulevinakin vuosina. Väestön kasvu tukee talouden kasvua, yritystoimintaa ja työllisyyden laajentumista. Maankäytön, asuntopolitiikan ja liikenteen suunnittelun tavoitteena on pidettävä edelleenkin seudun kehittämistä positiivisista lähtökohdista.

Ei ole niin vaarallista, mikäli maankäytön ja liikenteen kaikki suunnitelmat eivät toteutuisikaan tavoitellussa aikataulussa. Sen sijaan alimitoitetun kaavoituksen, asuntorakentamisen ja liikenneinvestointien tie olisi seudun kehitykselle selvästi haitallista. Se johtaisi rakentamisen ja asumisen kustannustason nousuun ja rajoittaisi niiden kautta myös yritystoiminnan edellytyksiä.

On hyvä, että Helsingin seudulle tehdään erilaisia skenaarioita maankäytön perustaksi. Kasvun tavoittelu on pidettävä kuitenkin lähtökohtana jatkossakin. Väestön kasvu aiheuttaa osaamisen kasvua ja luo edellytyksiä talouden ja hyvinvoinnin positiiviselle kehitykselle.