Itä-Uudenmaan julkiseen liikenteeseen toivotaan sekä työ- että opiskelumatkoja helpottavia parannuksia. Yhteyksien kehittäminen olisi syytä nostaa kuntavaalien teemaksi.
Äänessä tässä jutussa
Brunbergin makeistehdas sijaitsee Kaupunginhaan yritysalueella pari kilometriä Porvoon keskustasta koilliseen. Yrityksen 65 työntekijästä ylivoimainen enemmistö käyttää työmatkoihinsa omaa autoa, sillä julkinen liikenne palvelee heikosti Loviisantien eteläpuolella sijaitsevia teollisuusyrityksiä.
– Erityisen hankalaa julkisten käyttö on niille tuotannon työntekijälle, joilla on normaalin päivävuoron ohella myös kello kuusi alkavia aamuvuoroja ja kymmeneltä päättyviä iltavuoroja. Brunbergin toimitusjohtaja Katarina Enholm sanoo.
Yrityksen työntekijöistä valtaosa asuu Itä-Uudellamaalla, mutta töihin tullaan Helsingistä ja Kotkasta saakka. Porvoon linja-autoasemalle julkisilla kulkuvälineillä pääsee eri suunnilta kohtalaisen hyvin. Jatkaminen sieltä yritysalueelle olisi kuitenkin hankalaa.
Hyvistä yhteyksistä kilpailuvaltti kaupungille
Katarina Enholm toivoo, että julkisten liikenneyhteyksien kehittämisessä otettaisiin nykyistä paremmin huomioon yritysten ja niiden henkilöstön tarpeet.
– Porvoossa Kilpilahden teollisuusalueelle on käsittääkseni varsin hyvät julkiset yhteydet. Sen sijaan Kaupunginhaan yritysalue on jäänyt katveeseen, vaikka alueella toimii paljon yrityksiä.
Enholmin mukaan julkisen liikenteen kehittäminen helpottaisi yritysten työvoiman saantia. Liikenteen sujuvuus voisi myös olla Porvoolle kilpailuvaltti, jolla on mahdollista houkutella kaupunkiin uusia yrityksiä.
– Tulevina vuosina asian merkitys korostuu entisestään, kun liikenteen päästöjä halutaan leikata osana ilmastotavoitteita. Olisi hyvä, jos meidänkin yrityksemme työntekijöistä ainakin osa pystyisi käyttämään julkisia.
Bussivuorojen puuttumisesta harmia opiskelijoille
Heikot julkiset liikenneyhteydet Itä-Uudellamaalla haittaavat myös opiskelijoiden liikkumista kodin ja oppilaitosten välillä. Tämä on havaittu muun muassa ammatillista koulutusta tarjoavassa Careeriassa, jolla on Porvoon ja Askolan ohella toimipisteet Helsingissä, Vantaalla ja Keravalla.
– Etenkin Itä-Uudenmaan haja-asutusalueiden julkisen liikenteen puuttuminen saattaa rajoittaa opiskelijoiden hakeutumisvaihtoehtoja, Careerian toimitusjohtaja ja rehtori Pasi Kankare sanoo.
Kankare muistuttaa, että oppivelvollisuuden laajentamista koskeva lakiuudistus kasvattaa syksystä lähtien opiskelupaikkaa tarvitsevien nuorten määrää. Uudistuksessa oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppivelvollisella on peruskoulun päättymisen jälkeen hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen.
– Oppivelvollisuuslainsäädäntö ei rajaa opiskelijan vapaata hakeutumisoikeutta, joten opiskelijan toiveiden mukaiseen koulutukseen voi tulla huomattavan pitkä matka.
Kankareen mielestä huonot liikenneyhteydet voivat olla epätasa-arvoa synnyttävä tekijä.
– Vaikkapa luonnonvara-alaa opiskelemaan haluava joutuu hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen Keudaan Keski-Uudellemaalle. Vaihtoehtona on silloin muuttaa lähemmäs oppilaitosta tai kulkea päivittäin hankala matka. Silloin nuorelle tulee helposti jokin muu vaihtoehto mieleen.
Liikenteen kehittäminen kuntavaalien teemaksi
Erityisen huolissaan Pasi Kankare on heikkojen liikenneyhteyksien vaikutuksesta Careerian toimipisteeseen Askolassa, jossa voi opiskella rakennus-, talotekniikka-, pintakäsittely- ja sähköalaa.
– Jos vaikeat yhteydet alkavat rajoittaa opiskelijamäärää, on harkittava toiminnan siirtämistä Porvooseen.
Kankare on keskustellut Askolan kuntapäättäjien kanssa, voisiko julkista liikennettä jollakin tavalla tukea, mutta tähän tarvitaan myös valtion mukanaoloa.
– Markkinaehtoisesti liikennöitsijät eivät pysty yhteyksiä tarjoamaan.
Kankare sanoo, että liikenneyhteyksien kehittäminen olisi syytä nostaa laajempaan seudulliseen keskusteluun kuntavaalien alla. Hänen mukaansa kuntien yhteistyöhön liittyy haasteita, joita ei välttämättä edes osata hahmottaa.
– Koulukuljetusten järjestäminen on yksi niistä, kun velvoite kuljetusten järjestämisestä laajenee lakimuutoksen myötä myös toisen asteen opiskelijoihin. Ongelma on nähtävissä jo nyt, eikä sitä poisteta ainoastaan koulumatkatukea laajentamalla.
Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö parantaa alueen elinkeinoelämän ja teollisuuden toimintaedellytyksiä edunvalvonnalla yhtäältä Helsingin seudun kauppakamarin osana ja toisaalta yhteistyöllä suoraan alueen kuntien kanssa.
Edunvalvonnassa tuodaan esille elinkeinoelämän ja teollisuuden merkitys alueen kunnille, monipuolisen elinkeinoelämän tärkeys erityisesti alueelta tapahtuvan vientitoiminnan kasvattamiseksi sekä Itä-Uudellamaalla tapahtuvan koulutuksen merkitys ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseksi. Keinoina ovat esimerkiksi kuntien ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja ymmärrystä lisäävät tilaisuudet, lausuntojen antaminen sekä kuntien elinkeinon kehittämistyöhön osallistuminen.
Vuoden teemaksi on valittu digitaalisuuden edistäminen alueen yritysten keskuudessa.
