Ministeri Kai Mykkänen kertoo tämän Kauppakamarilehden haastattelussa meille vihreistä investoinneista, luvituksen sujuvoittamisesta sekä mielenkiintoisista hankkeista Uudellamaalla. Parhaillaan Porvoossa on suunnitteilla vihreän vedyn tuotantolaitos, jolla ennustetaan olevan 100 tonnin päivätuotantokapasiteetti 2030 mennessä. Samalla vahvistuu Porvoon cleantech-keskittymä.
Vedystä on povattu yhtä Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kulmakiveä. Olennaista on kuitenkin, että Suomi ei jää pelkäksi halvan vihreän energian tuotantomaaksi, vaan teollisuuden pitäisi kyetä hyödyntämään vetyomavaraisuus jatkojalostuksessa, korkean arvonlisän tuotannossa. Vetyä voidaan käyttää esimerkiksi teräksen valmistukseen ja useisiin kemianteollisuuden prosesseihin, mutta vedyllä voi olla lukuisia käyttökohteita myös toistaiseksi tuntemattomissa teknologiaprosesseissa. Suomen tulee olla yleisesti investoinneille houkutteleva maa, jotta myös uudet teknologiat – ja huippuosaajat – rantautuvat tänne.
Investointeja käsittelee myös Prysmian Group Finlandin maajohtajan Ferdinando Quartuccion haastattelu. Merikaapeleja valmistava, pörssilistattu italialaisyhtiö on tekemässä 220 miljoonan euron lisäinvestoinnin, jonka avulla yhtiö laajentaa tehdastaan Pikkalassa ja kasvattaa erityisesti suurjännitteisten merikaapelien tuotantokapasiteettia. Pikkala on hyvä sijaintipaikka Prysmianille kaapelirakentamisosaamisen ja sataman vuoksi. Lue Ferdinando Quartuccion haastattelu
Quartuccio kertoo, että kauppakamarien tuore kysely ei ole jäänyt huomiotta. Kyselyn mukaan 59 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan rajoittavan kasvua.
”Tähän saakka olemme löytäneet hyvin työntekijöitä Kirkkonummelta ja lähialueilta. Se voi olla jatkossa hieman haasteellisempaa.”
Toimitusjohtajamme Pia Pakarinen esittää tässä lehdessä osaajapulan yhtenä ratkaisuna kansainvälisiä rekrytointeja ja turhista kielitaitovaatimuksista luopumista.
Surullisempia uutisia on Michelin-palkitulla, Murusta ja Finnjävelistä tutulta ravintoloitsija Henri Alénilla, joka valittelee ravintolamyynnin kaventumista pariin päivään kymmenen vuoden takaiseen neljään päivään verrattuna. Alénin mukaan keskustan hiljentyminen etenkin iltaisin tuntuu ruokaravintoloissa.
Infografiikan Pandemia alensi Helsingin keskustan elävyyttä mukaan Helsingin keskustan käyntimäärä oli vuonna 2022 noin 61 miljoonaa, noin 37 miljoonaa pienempi kuin vuonna 2019.
Alénin huolenaihe kertoo karua kieltä koronavaurioista ja hiljentyneestä kaupunkitilasta, kompastelusta kaupunkisuunnittelussa, mutta myös Suomen menetetystä talouskasvun vuosikymmenestä. Monipuoliset palvelut kaupungissa vaativat ostovoimaisia kuluttajia. Suomi ja Helsingin seutu tarvitsevat talouskasvua. Vähäisin houkuttelevuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttava tekijä ei ole verotus. Lue lisää Henri Alénin henkilökuvasta.
Suomen ja pääkaupunkiseudun tulisi kiinnittää enemmän huomiota kilpailukykyiseen veropolitiikkaan. Kaupunki on vetovoimainen ja menestyy, kun siellä on hyvä yrittää, onnistua, omistaa ja nauttia työnsä hedelmiä.
Tämä on ensimmäinen pääkirjoitukseni Kauppakamarilehdessä. Aloitin marraskuun alussa Helsingin seudun kauppakamarin viestintäjohtajana ja Kauppakamarilehden päätoimittajana. On ilo päästä edistämään Helsingin seudun vetovoimaa sekä alueen yritysten ja ihmisten menestystä.
Heini Larros
päätoimittaja
Helsingin seudun kauppakamari
heini.larros@chamber.fi
X: @HeiniJLarros
LinkedIn: Heini Larros
P.s. Vastaanotan mielelläni palautetta ja juttuehdotuksia. Mistä sinä haluaisit lukea Kauppakamarilehdestä?
