Suomen korkeimman rakennuksen rakennustyöt ovat päässeet hyvään vauhtiin Kirkkonummen Pikkalassa. Tänne nousee Prysmian Groupin 185-metrinen kaapelinvalmistustorni, joka valmistumisensa jälkeen nappaa korkeimman rakennuksen valtikan Tampereen Näsinneulalta.
– Emme kuitenkaan rakenna Suomen korkeinta rakennusta pelkän rakentamisen ilosta. Tarvitsemme korkean tornin, jotta pystymme vastaamaan tuotteidemme kasvavaan kysyntään, Prysmian Group Finlandin maajohtaja Ferdinando Quartuccio perustelee.
Tuotannon kasvu vastaa vihreään siirtymään
Suurjännitteisten merikaapelien valmistus vaatii erityistä huolellisuutta ja osaamista, sillä tuotteiden on toimittava häiriöttä ja turvallisesti vuosikymmeniä meren pohjassa. Quartuccion mukaan erityisen vaativa vaihe valmistuksessa on kaapelin eristäminen. Se tehdään niin sanotussa pystysuorassa vulkanoinnissa, johon tarvitaan korkeaa tornia. Tehdasalueella sijaitsee entuudestaan vuonna 1974 rakennettu torni, jonka korkeus on 75 metriä. Uusi torni nousee vanhan viereen.
– Uusinta teknologiaa edustavien merikaapelien tuotanto edellyttää uuden ja ajanmukaisen tornin rakentamista. Tämä vahvistaa entisestään asemaamme yhtenä maailman johtavana suurjännitekaapelien valmistajana, Quartuccio sanoo.
Investointiin kuuluu myös muiden tuotantotilojen merkittävä laajentaminen Pikkalassa. Quartuccion mukaan yhtiö vastaa näin vihreään siirtymään energiantuotannossa ja yhteiskunnan sähköistymiseen.
Prysmian odottaa suurjännitekaapeleiden markkinan kasvavan sekä maalla että merellä aiemmasta kolmesta miljardista jopa kahdeksaan miljardiin euroon vuodessa. Euroopan osuus markkinasta on noin kaksi kolmasosaa.
Kasvun keskeisiin moottoreihin kuuluu merituulivoiman kasvu, mikä edellyttää uusia ja entistä tehokkaampia siirtoyhteyksiä. Pikkalassa valmistettuja merikaapeleita käytetään muun muassa suurten merituulivoimapuistojen sähkösiirtoon etenkin Suomen ja Pohjois-Euroopan alueilla.
Globaali jätti luottaa suomalaiseen osaamiseen
Prysmian Group kuuluu maailman johtaviin energia- ja telekaapeleiden sekä kaapelijärjestelmien toimittajiin, jonka päämaja sijaitsee Italian Milanossa. Pörssilistatun konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto oli viime vuonna 16,1 miljardia euroa. Prysmian Group Finlandin liikevaihto oli 506 miljoonaa euroa.
Konsernilla on 108 tehdasta ja 26 tuotekehityskeskusta ympäri maailmaa. Työntekijöitä on noin 30 000 henkeä yli 50 maassa.
Kirkkonummen lisäksi Prysmianilla on Suomessa tehdas Oulussa. Quartuccion mukaan Suomi ja erityisesti Kirkkonummen Pikkala on globaalille yhtiölle monestakin syystä ihanteellinen toimipaikka.
Ensinnäkin maasta löytyy vahvaa osaamista kaapelinvalmistuksesta. Kaapelien valmistus alkoi Suomessa jo vuonna 1912, ja Pikkalassa niitä on valmistettu 1960-luvulta lähtien.
Pitkään Nokian omistuksessa ollut tehdas siirtyi useiden omistusjärjestelyjen jälkeen Prysmianille vuonna 2000. Myöhemmin konserni hankki itselleen myös Oulun kaapelitehtaan.
– Suomessa on huippuluokan osaamista, jonka rakentaminen on vienyt pitkään. Siitä haluamme pitää kiinni myös tulevaisuudessa.
Prysmian tuottaa Suomessa erilaisia kaapelituotteita, mutta Pikkala on profiloitunut viime vuosina erityisesti merenalaisiin suurjännitekaapeleihin.
– Pikkalan tehdas on konsernimme globaali osaamiskeskus merikaapeleissa.
Satama mahdollistaa tehokkaan logistiikan
Pikkala on kaapelinvalmistajalle hyvä sijaintipaikka myös satamansa vuoksi. Tuhansia tonneja painavia suurjännitekaapeleita ei voi keriä perinteisille keloille, vaan niiden siirtäminen laivaan vaatii erikoiskalustoa. Myös kaapeleita kuljettava alus on varta vasten rakennettu tätä tarkoitusta varten.
– Pikkala ei ole kaukana Itämeren ja Pohjanmeren kohteista, joihin kaapelit lasketaan. Yhteen lastiin mahtuu 70–130 kilometriä kaapelia tuotteen laadusta riippuen.
Quartuccion mukaan Suomi on Prysmianille ideaali maa toteuttaa myös konsernille tärkeää ympäristövastuullisuutta. Kaapeleiden tuotannossa tarvitaan paljon sähköä, mutta suomalaisesta sähköntuotannosta jo yli 90 prosenttia on päästötöntä. Lisäksi tehdasalueella on bioenergialaitos, joka pudottaa tehtaan tarvitseman lämmitysenergian päästöt nollaan.
– Pikkalasta tuli viime vuonna globaalin konsernin ensimmäinen hiilineutraali tuotantolaitos, Quartuccio mainitsee.
Kasvava tehdas tarvitsee lisää työntekijöitä
Pikkalan tehtaalla on nyt noin 450 työntekijää. Quartuccio arvioi, että tuotannon laajentamisen myötä yritys tarvitsee tulevina vuosina 250–300 uutta työntekijää lisää. Uutta työvoimaa tarvitaan tuotteiden valmistukseen ja korkean osaamisen asiantuntijatehtäviin.
Häneltä ei ole jäänyt huomaamatta kauppakamarien tuore kysely, jonka mukaan 59 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan rajoittavan kasvua.
– Tähän saakka olemme löytäneet hyvin työntekijöitä Kirkkonummelta ja lähialueilta. Toki se voi olla jatkossa hieman haasteellisempaa ottaen huomioon yleisen työvoimapulan.
Kilpailussa tuotannon työntekijöistä Prysmianin valtti ovat omat koulutusohjelmat, joita yritys järjestää uusille tekijöilleen. Esimerkiksi koneita käyttäville työntekijöille koulutus kestää tyypillisesti 3–6 kuukautta.
Myös insinööritason asiantuntijoiden rekrytoinneissa yritys on onnistunut Quartuccion mukaan hyvin. Prysmian tekee yhteistyötä Aalto-yliopiston ja muiden suomalaisten korkeakoulujen kanssa, mutta myös kansainvälisestä konsernista löytyvää osaamista pystytään hyödyntämään esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityksessä.
