Selkeästi yli puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti EU:hun. Itse asiassa viimesyksyisen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 68 prosenttia. Vain 16 prosenttia suhtautui Euroopan unioniin kielteisesti. Loput olivat neutraaleja tai eivät osanneet sanoa.
Positiivinen suhtautuminen EU:hun lisääntyi Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Ehkä suomalaisten mieleen ovat palanneet myös alkuperäiset syyt liittyä Euroopan unioniin, joihin kuului myös tuleminen osaksi länsimaista arvoyhteisöä. Tuolloin EU nähtiin myös turvallisuuden tuojana.
Suomalaisten asenteet EU:ta kohtaan ovat siis suopeat, mutta otetaanko unioni itsestäänselvyytenä? Siihen viittaisi esimerkiksi suomalaisten alhainen äänestysprosentti ja hiipunut kielitaito.
Äänestysprosentti EU-vaaleissa Suomessa on ollut 40 prosentin molemmilla puolilla, selkeästi alempi kuin eduskuntavaaleissa ja alempi kuin EU-parlamenttivaaleissa yleensä. Vain vuoden 1996 EU-vaaleissa äänestysprosentti on Suomessa ylittänyt 50. Monissa EU-maissa, esimerkiksi Belgiassa, Luxemburgissa, Italiassa ja Kreikassa äänestysprosentti on selkeästi yli 50.
Lehtemme vaalitentissä viisi EU-vaaliehdokasta vastaa kysymykseen: onko sääntelyn määrä EU-alueella ongelma.
Sitten EU-jäsenyyden suomalaisten kielitaito on myös rapistunut. Yhä harvempi nuori suomalainen osaa EU:n valtakieliä ranskaa tai saksaa. Yritykset ovat jo huolissaan saksan osaajien vähyydestä. Englannin kieleen tai tekoälyyn turvautuvien on syytä muistaa, että kielitaito ei ole vain kielitaitoa, vaan sen mukana tulee yleensä kulttuuritaitoja.
Tässä Kauppakamarilehdessä keskitymme EU:hun. Euroopan parlamentin puhemies, maltalainen Roberta Metsola kertoo haastattelussamme, että uuden EU-parlamentin tulee tehdä sisämarkkinoita ja yritysten tasapuolista kilpailua edistäviä päätöksiä.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala tiivistää puolestaan kolumnissaan monen yrityksen EU-toiveet: ”Toivottavaa on, että EU-parlamenttivaalien jälkeinen komissio keskittyisi lisäsääntelyn sijaan yritysverotusta koskevan EU-lainsäädännön vaikutusarviointiin ja päällekkäisen sääntelyn karsimiseen. Muussa tapauksessa yritysverotuksen kasvava ylisääntely voi jo uhata paitsi Suomen niin koko EU:n kilpailukykyä”.
Lehtemme vaalitentissä viisi EU-vaaliehdokasta Helsingin seudulta vastaa muun muassa kysymykseen: onko sääntelyn määrä EU-alueella ongelma. Vastaukset löydät jutusta ja lisää ehdokkaiden kantoja pääset kuulemaan MetropoliAreena-tapahtumassamme Pasilan Triplassa 22.5.
Ja muuten selvitimme: EU:ssa on voimassa olevia asetuksia, direktiivejä, päätöksiä ja sopimuksia yhteensä yli 30 000.
Lisäksi lehdessä on tarjolla vinkkejä unionin sisämarkkinoille tähtääville yrityksille. EU-markkinoilla suomalaisilla tuotevalmistajilla on vielä paljon otettavaa. Lyreco Finland, Lidl ja nSight antavat vinkkejä yrityksille, jotka haluavat viedä tuotteitaan EU-alueelle.
Hyvää Eurooppa-päivää! Vaikutetaan ja äänestetään!
Heini Larros
päätoimittaja
Helsingin seudun kauppakamari
heini.larros@chamber.fi
X (twitter): @HeiniJLarros
LinkedIn: Heini Larros
