Elinkeinoelämä tarvitsee toimivan yhdyskuntarakenteen. Se tarkoittaa muun muassa järkevää kaavoitusta, riittävää tonttitarjontaa ja toimivaa infraa. Näin tiivistää vihtiläisen Dicro Oy:n toimitusjohtaja Jari Eiro yritysten toiveita kehyskuntien kehittämisessä.
– Nämä teemat puhuttavat usein kauppakamarin kokouksissa, Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikön varapuheenjohtajana toimiva Eiro sanoo.
Aina riittää parannettavaa, mutta elinkeinoelämän näkökulmasta Eiro näkee kehyskunnissa enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita.
Kokonaiskustannukset ovat jonkin verran isoja kaupunkeja edullisemmat. Myös työvoimasta kiinni pitäminen on helpompaa.
– Työntekijät arvostavat, että työpaikka ja koti ovat lähellä toisiaan. Työmatkoihin ei kulu niin paljon aikaa kuin vaikkapa Helsinkiin pendelöidessä. Silloin jää enemmän aikaa perheelle.
Toimiva yhdyskuntarakenne eli järkevä kaavoitus, riittävä tonttitarjonta ja toimiva infra on toiveena kehyskuntien kehittämisen edistämisessä, Eiro luettelee.
Toimiva keskusteluyhteys hyödyttää kaikkia
Eiro korostaa toimivaa keskusteluyhteyttä elinkeinoelämän ja kuntien välille. Tästä on vuosien varrella kuultu yrittäjiltä kritiikkiä myös kehyskunnissa.
– Onneksi tässä on menty parempaan suuntaan. Ainakin Vihdissä kunta kuuntelee aktiivisesti ja yhteydenpito kunnan edustajiin on isoja kaupunkeja välittömämpää. Siitä on hyötyä, jos esimerkiksi etsii yritykselleen sopivaa tonttia.
Myös kunnan näkökulmasta mutkaton suhde elinkeinoelämään on tärkeää, jotta työpaikkoja ja verotuloja tuovat yritykset saadaan asettumaan ja pysymään paikkakunnalla, sanoo Keravan elinkeinojohtaja Tiina Hartman.
Hartman on Keravan kaupungingeodeetti, joka toimii nyt vuoden määräaikaisena elinkeinojohtajana. Hänen keskeinen tehtävänsä on uudistaa Keravan elinkeino-ohjelma ja -palvelut.
– Oleellista on, että yritysten on helppo asettua Keravalle sekä kasvaa ja menestyä täällä. Suhteellisen pienenä organisaationa voimme tarjota henkilökohtaista palvelua.
– Autamme yritystä kulkemaan sujuvasti byrokratiassa. Selvitämme etukäteen rakennus- ja ympäristöluvan edellytyksiä ja järjestämme täsmärekrytilaisuuksia vaikka vain yhdenkin yrityksen tarpeisiin, Hartman havainnollistaa.
Eiron tavoin myös Hartman pitää tärkeänä mutkatonta yhteydenpitoa kunnan ja yritysten kesken. Keravalla erilaisia yritystapaamisia järjestetään säännöllisesti. Myös kaupungin hankinnoissa suositaan paikallisia yrityksiä aina, kun se on hankintasäännösten puitteissa mahdollista.
Puutteellinen tonttitarjonta kestoaihe kehyskunnissa
Tonttitarjonta on yrityksiä puhuttava kestoaihe kehyskunnissa. Eiro harmittelee, että moneen muuhun kuntaan verrattuna Vihdissä on ollut tarjolla selvästi pienempiä tontteja.
– Se on saanut esimerkiksi suuret logistiikka-alan yritykset hakeutumaan muualle.
Eiron mielestä tilanne on kuitenkin paranemassa, kun Vihtiin on kaavoitettu uusia teollisuusalueita. Etelä-Nummelaan pitkään vireillä ollut yritysalue olisi tärkeä lisä, mutta kaavasta tehdyt valitukset viivästyttävät alueen kehittämistä.
– Asiat etenevät, joskin ne saisivat edetä monesti vieläkin rivakammin.
Hartman sanoo, että yritystonteiksi sopivien alueiden määrä asettaa omat rajoitteensa vastata yritysten toiveisiin.
– Keravalla ei ole hirvittävästi maata tarjolla, joten kaikelle tilaa vievälle yritystoiminnalle emme pysty löytämään tilaa.
Keravalla tehdään sknenaariotyötä ja pyritään ennakoimaan, mihin yritykset ja työpaikat tulisivat sijoittumaan. Yritystontteja ei kaavoiteta etukäteen. Emme arvaile yritysten tarpeita, vaan kysynnän mukaan mennään. Tonttitarjonnan lisäsi kaupunkikeskustan elinvoiman kehittäminen on tärkeää, Hartman kertoo.
Myös keskustat tarvitsevat uusia yrityksiä
Hartmanin mukaan Keravalla tehdään skenaariotyötä ja pyritään ennakoimaan, mihin yritykset ja työpaikat tulevaisuudessa sijoittuvat. Yritystontteja ei kuitenkaan kaavoiteta etukäteen, vaan kysynnän mukaan.
– Emme arvaile, mitä yritykset saattaisivat tulevaisuudessa tarvita. Pyrimme tekemään kaavan aina kunkin yrityksen tarpeen mukaan. Silloin tiedämme, että tontti tulee varmasti käyttöön. Pyrimme myös jättämään laajennusvaraa.
Hartman korostaa, että riittävän tonttitarjonnan ohella kaupunkikeskustan elinvoiman kehittäminen on tärkeää.
– Haluamme Keravalle myös yrityksiä, joiden liiketoiminnalle keskusta on paras sijoittautumispaikka.
Eiron tavoin Hartman pitää työvoiman saatavuutta kehyskunnissa suhteellisen hyvänä joitakin erikoisosaajia lukuun ottamatta.
– Yrityksillä on jossakin määrin haasteita löytää korkeakoulutettuja työntekijöitä. Tässä teemme yhteistyötä yritysten kanssa ja markkinoimme työpaikkojen ohella hyviä asumismahdollisuuksia ja liikenneyhteyksiä.
Valtiovallan pidettävä kiinni lupauksistaan
Nummelassa toimiva Dicro on elektroniikan sopimusvalmistaja, jolle hyvät yhteydet satamiin ja Helsinki-Vantaan lentokentälle ovat tärkeät. Eiro sanoo, että monelle vihtiläiselle ja etenkin karkkilalaiselle yritykselle Valtatie 2:n kehittäminen olisi tärkeää.
– Kaikkia kehyskuntia hyödyttävä liikenneinvestointi olisi valtatie 25:n (Hanko–Hyvinkää– Mäntsälä) eli niin sanotun Kehä 5:n parantaminen.
Eiro sanoo, että monelle vihtiläiselle yritykselle Valtatie 2:n kehittäminen olisi tärkeää. Kaikkia kehyskuntia hyödyttävä liikenneinvestointi olisi Kehä 4:n toteuttaminen.
– Myös Tunnin juna Turun ja Helsingin välillä olisi Vihdille tärkeä, sillä uuden radan myötä paikallisliikenteen junille avautuisi uusia mahdollisuuksia.
Liikenneyhteyksien kehittämisessä Tiina Hartman lähettää terveisiä valtiovallalle.
– Toivon, että valtio pitää kiinni antamistaan lupauksista liikenneyhteyksien kehittämisessä. Se koskee teitä, ratoja ja asema-alueita liityntäpysäköinteineen.
Eiron terveiset tulevalle hallitukselle ja kunnille koskevat ennen muuta vastuullista taloudenpitoa.
Hänestä on äärimmäisen tärkeää, ettei verotus nouse ja heikennä Suomen kilpailukykyä.
– Seuraavan hallituksen tulisi myös saada sosiaaliturvasta nykyistä kannustavampaa, jotta maahan saadaan lisää työllisiä. Ylipäätään työvoiman saatavuuden varmistaminen ja työmarkkinoiden dynamiikan parantaminen ovat tärkeitä asioita.
Kuvat: Meeri Utti
Lue Kauppakamarilehdestä 30.11.2021 Kestävyydestä kilpailuvaltti Karkkilalle
