Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Maisema Nummelasta.

Yhtä mieltä kehyskuntien kilpailuvalteista ja haasteista

Kehyskuntien yritykset ja kunnat ovat yhtä mieltä alueen kilpailuvalteista. Haasteiden ratkaisuun molemmat osapuolet haluavat entistä tiiviimpää yhteistyötä.

Elinkeinoelämä tarvitsee toimivan yhdyskuntarakenteen. Se tarkoittaa muun muassa järkevää kaavoitusta, riittävää tonttitarjontaa ja toimivaa infraa. Näin tiivistää vihtiläisen Dicro Oy:n toimitusjohtaja Jari Eiro yritysten toiveita kehyskuntien kehittämisessä.

– Nämä teemat puhuttavat usein kauppakamarin kokouksissa, Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikön varapuheenjohtajana toimiva Eiro sanoo.

Aina riittää parannettavaa, mutta elinkeinoelämän näkökulmasta Eiro näkee kehyskunnissa enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita.

Kokonaiskustannukset ovat jonkin verran isoja kaupunkeja edullisemmat. Myös työvoimasta kiinni pitäminen on helpompaa.

– Työntekijät arvostavat, että työpaikka ja koti ovat lähellä toisiaan. Työmatkoihin ei kulu niin paljon aikaa kuin vaikkapa Helsinkiin pendelöidessä. Silloin jää enemmän aikaa perheelle.

Toimiva yhdyskuntarakenne eli järkevä kaavoitus, riittävä tonttitarjonta ja toimiva infra on toiveena kehyskuntien kehittämisen edistämisessä, Eiro luettelee.

Jari Eiro on Dicro Oy:n toimitusjohtaja Vihdistä.
Toimiva yhdyskuntarakenne eli järkevä kaavoitus, riittävä tonttitarjonta ja toimiva infra on toiveena kehyskuntien kehittämisen edistämisessä, Eiro luettelee.

Toimiva keskusteluyhteys hyödyttää kaikkia

Eiro korostaa toimivaa keskusteluyhteyttä elinkeinoelämän ja kuntien välille. Tästä on vuosien varrella kuultu yrittäjiltä kritiikkiä myös kehyskunnissa.

– Onneksi tässä on menty parempaan suuntaan. Ainakin Vihdissä kunta kuuntelee aktiivisesti ja yhteydenpito kunnan edustajiin on isoja kaupunkeja välittömämpää. Siitä on hyötyä, jos esimerkiksi etsii yritykselleen sopivaa tonttia.

Myös kunnan näkökulmasta mutkaton suhde elinkeinoelämään on tärkeää, jotta työpaikkoja ja verotuloja tuovat yritykset saadaan asettumaan ja pysymään paikkakunnalla, sanoo Keravan elinkeinojohtaja Tiina Hartman.

Hartman on Keravan kaupungingeodeetti, joka toimii nyt vuoden määräaikaisena elinkeinojohtajana. Hänen keskeinen tehtävänsä on uudistaa Keravan elinkeino-ohjelma ja -palvelut.

– Oleellista on, että yritysten on helppo asettua Keravalle sekä kasvaa ja menestyä täällä. Suhteellisen pienenä organisaationa voimme tarjota henkilökohtaista palvelua.

– Autamme yritystä kulkemaan sujuvasti byrokratiassa. Selvitämme etukäteen rakennus- ja ympäristöluvan edellytyksiä ja järjestämme täsmärekrytilaisuuksia vaikka vain yhdenkin yrityksen tarpeisiin, Hartman havainnollistaa.

Eiron tavoin myös Hartman pitää tärkeänä mutkatonta yhteydenpitoa kunnan ja yritysten kesken. Keravalla erilaisia yritystapaamisia järjestetään säännöllisesti. Myös kaupungin hankinnoissa suositaan paikallisia yrityksiä aina, kun se on hankintasäännösten puitteissa mahdollista.

Puutteellinen tonttitarjonta kestoaihe kehyskunnissa

Tonttitarjonta on yrityksiä puhuttava kestoaihe kehyskunnissa. Eiro harmittelee, että moneen muuhun kuntaan verrattuna Vihdissä on ollut tarjolla selvästi pienempiä tontteja.

– Se on saanut esimerkiksi suuret logistiikka-alan yritykset hakeutumaan muualle.

Eiron mielestä tilanne on kuitenkin paranemassa, kun Vihtiin on kaavoitettu uusia teollisuusalueita. Etelä-Nummelaan pitkään vireillä ollut yritysalue olisi tärkeä lisä, mutta kaavasta tehdyt valitukset viivästyttävät alueen kehittämistä.

– Asiat etenevät, joskin ne saisivat edetä monesti vieläkin rivakammin.
Hartman sanoo, että yritystonteiksi sopivien alueiden määrä asettaa omat rajoitteensa vastata yritysten toiveisiin.

– Keravalla ei ole hirvittävästi maata tarjolla, joten kaikelle tilaa vievälle yritystoiminnalle emme pysty löytämään tilaa.

Keravalla tehdään sknenaariotyötä ja pyritään ennakoimaan, mihin yritykset ja työpaikat tulisivat sijoittumaan. Yritystontteja ei kaavoiteta etukäteen. Emme arvaile yritysten tarpeita, vaan kysynnän mukaan mennään. Tonttitarjonnan lisäsi kaupunkikeskustan elinvoiman kehittäminen on tärkeää, Hartman kertoo.

Keravalla tehdään sknenaariotyötä ja pyritään ennakoimaan, mihin yritykset ja työpaikat tulisivat sijoittumaan. Yritystontteja ei kaavoiteta etukäteen. Emme arvaile yritysten tarpeita, vaan kysynnän mukaan mennään. Tonttitarjonnan lisäsi kaupunkikeskustan elinvoiman kehittäminen on tärkeää, Hartman kertoo.

Myös keskustat tarvitsevat uusia yrityksiä

Hartmanin mukaan Keravalla tehdään skenaariotyötä ja pyritään ennakoimaan, mihin yritykset ja työpaikat tulevaisuudessa sijoittuvat. Yritystontteja ei kuitenkaan kaavoiteta etukäteen, vaan kysynnän mukaan.

– Emme arvaile, mitä yritykset saattaisivat tulevaisuudessa tarvita. Pyrimme tekemään kaavan aina kunkin yrityksen tarpeen mukaan. Silloin tiedämme, että tontti tulee varmasti käyttöön. Pyrimme myös jättämään laajennusvaraa.

Hartman korostaa, että riittävän tonttitarjonnan ohella kaupunkikeskustan elinvoiman kehittäminen on tärkeää.

– Haluamme Keravalle myös yrityksiä,  joiden liiketoiminnalle keskusta on paras sijoittautumispaikka.
Eiron tavoin Hartman pitää työvoiman saatavuutta kehyskunnissa suhteellisen hyvänä joitakin erikoisosaajia lukuun ottamatta.

– Yrityksillä on jossakin määrin haasteita löytää korkeakoulutettuja työntekijöitä. Tässä teemme yhteistyötä yritysten kanssa ja markkinoimme työpaikkojen ohella hyviä asumismahdollisuuksia ja liikenneyhteyksiä.

Valtiovallan pidettävä kiinni lupauksistaan

Nummelassa toimiva Dicro on elektroniikan sopimusvalmistaja, jolle hyvät yhteydet satamiin ja Helsinki-Vantaan lentokentälle ovat tärkeät. Eiro sanoo, että monelle vihtiläiselle ja etenkin karkkilalaiselle yritykselle Valtatie 2:n kehittäminen olisi tärkeää.

– Kaikkia kehyskuntia hyödyttävä liikenneinvestointi olisi valtatie 25:n (Hanko–Hyvinkää– Mäntsälä) eli niin sanotun Kehä 5:n parantaminen.

Eiro sanoo, että monelle vihtiläiselle yritykselle Valtatie 2:n kehittäminen olisi tärkeää. Kaikkia kehyskuntia hyödyttävä liikenneinvestointi olisi Kehä 4:n toteuttaminen.

– Myös Tunnin juna Turun ja Helsingin välillä olisi Vihdille tärkeä, sillä uuden radan myötä paikallisliikenteen junille avautuisi uusia mahdollisuuksia.

Liikenneyhteyksien kehittämisessä Tiina Hartman lähettää terveisiä valtiovallalle.

– Toivon, että valtio pitää kiinni antamistaan lupauksista liikenneyhteyksien kehittämisessä. Se koskee teitä, ratoja ja asema-alueita liityntäpysäköinteineen.

Eiron terveiset tulevalle hallitukselle ja kunnille koskevat ennen muuta vastuullista taloudenpitoa.

Hänestä on äärimmäisen tärkeää, ettei verotus nouse ja heikennä Suomen kilpailukykyä.

– Seuraavan hallituksen tulisi myös saada sosiaaliturvasta nykyistä kannustavampaa, jotta maahan saadaan lisää työllisiä. Ylipäätään työvoiman saatavuuden varmistaminen ja työmarkkinoiden dynamiikan parantaminen ovat tärkeitä asioita.

Kuvat: Meeri Utti

Lue Kauppakamarilehdestä 30.11.2021 Kestävyydestä kilpailuvaltti Karkkilalle

Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikön kartta.

Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö

Avainsanat

Ammenna osaamista Ammattikirjastosta

Haluatko pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että käytössäsi ovat aina tuoreimmat ammattikirjat? Hanki käyttöösi sähköisten kirjojen Ammattikirjasto – tilaa yhden aihealueen kokoelma tai kattavasti koko Ammattikirjaston sisältö.

Lisää luettavaa

Osaavan työvoiman saaminen ratkaisee koko Suomen menestyksen
Suomessa on herätty väestörakenteen muutokseen aivan liian myöhään. Vuonna 2040 maassamme on lähes 200 000...
Lue juttu ›
Lääkkeitä osaajapulaan: työelämän treffipalvelu ja asenneremontti?
Tervetuloa uudistuneen Kauppakamarilehden sisältöjen pariin. Helsingin seudun kauppakamarin verkkolehti...
Lue juttu ›
Kohtaanto-ongelman ratkaisu vaatii nyt tositoimia
Avoimien työpaikkojen täyttäminen vaatii koulutuksen ketteröittämistä. Lisäksi tarvitaan työpaikat ja...
Lue juttu ›
Työperäisessä maahanmuutossa koko ketju kuntoon
Työperäisen maahanmuuton lupakäsittely nopeutuu. Koko ketju hakemusten jättämisestä kotoutumiseen on...
Lue juttu ›
Johtamisessa riittää aina opittavaa
Johdon suorahakukonsultti Hannu-Matias Nurmi on ollut aina kiinnostunut johtamisen saloista. Aihe kiehtoo,...
Lue juttu ›
ICT sector in Ukraine – resilient and fast developing sector providing high quality services 
In Ukraine, the ICT sector is highly developed. Despite of challenges, the digital sector has remained...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

1/2023
Alueelta
Osaavan työvoiman saaminen ratkaisee koko Suomen menestyksen
Suomessa on herätty väestörakenteen muutokseen aivan liian myöhään. Vuonna 2040 maassamme on lähes 200 000...
Lääkkeitä osaajapulaan: työelämän treffipalvelu ja asenneremontti?
Tervetuloa uudistuneen Kauppakamarilehden sisältöjen pariin. Helsingin seudun kauppakamarin verkkolehti...
Kohtaanto-ongelman ratkaisu vaatii nyt tositoimia
Avoimien työpaikkojen täyttäminen vaatii koulutuksen ketteröittämistä. Lisäksi tarvitaan työpaikat ja...
Työperäisessä maahanmuutossa koko ketju kuntoon
Työperäisen maahanmuuton lupakäsittely nopeutuu. Koko ketju hakemusten jättämisestä kotoutumiseen on...
Johtamisessa riittää aina opittavaa
Johdon suorahakukonsultti Hannu-Matias Nurmi on ollut aina kiinnostunut johtamisen saloista. Aihe kiehtoo,...
ICT sector in Ukraine – resilient and fast developing sector providing high quality services 
In Ukraine, the ICT sector is highly developed. Despite of challenges, the digital sector has remained...
Seuraa näitä 17.5.2023
Yhtenäispatentti, tekijänoikeuslaki ja hankintailmoitusten yhdenmukaistaminen EU:ssa.
Työntekijöille tarjottava koulutus
Työnantajalla ei ole yleistä velvollisuutta tarjota työntekijöille tiettyä määrää koulutusta, mutta työsopimuslain...
Oppisopimuksella koulutusta henkilöstölle tai mahdollisuuksia nuorille
Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta,...
Rohkeutta kansainväliseen rekrytointiin
Kauppakamarin viimeisin tutkimus kertoo karun totuuden siitä, että emme pärjää ilman kansainvälistä työvoimaa....
Ammatillinen koulutus ratkaisee osaajapulaa – kädentaitojen merkitys osana työelämää
Ammatillinen koulutus ratkaisee osaltaan työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmaa. Osaajapulaa on sekä...
Ammatillinen koulutus väylänä suomalaiseen työelämään
Vieraskielisyys näkyy ammatillisissa oppilaitoksissa pääkaupunkiseudulla aivan eri tavalla kuin muualla...
Asenteen maahanmuuttajiin pitää muuttua
Nuivat asenteet työpaikoilla ovat yhä maahanmuuttajien työllistymisen suurin este. Tätä mieltä on terveysalan...
Johda ja ajattele kuin menestyvä toimitusjohtaja
Suomen Ekonomien Bisneskirjapalkinto-ehdokkuudellaankin mainetta niittänyt Hannu-Matias Nurmen teos Toimitusjohtaja...
Etsi vastauksia KauppakamariTiedon vastauspankista tai lähetä kysymyksesi asiantuntijalle
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Ennakointikamari auttaa löytämään lääkkeitä osaajapulaan
Uudenmaan osaajapulaan vastaaminen vaatii yritysten, oppilaitosten ja julkisen hallinnon hyvää yhteistyötä....
Fixing the entire chain of work-based immigration
The processing of permits for work-based immigration is speeding up. However, the entire chain from the...
Koko Suomen metropoli tarvitsee panostuksia hallitusohjelmassa
Vahvistamalla Helsingin seudun toimintaedellytyksiä luodaan samalla kasvua, menestystä ja hyvinvointia...
Eduskuntavaalit – mikä mahtava mahdollisuus metropolille!
Helsingin seudun yrityksillä on vahva näkemys siitä, että metropolipolitiikka pitää nostaa näissä vaaleissa...
Metropolipolitiikassa uusi vaihde päälle
Helsingin seudun etuja ajavaa metropolipolitiikkaa on tulevalla hallituskaudella terävöitettävä. Kehityshankkeiden...