Karkkila tunnetaan valimostaan ja metallialan yrityksistä, mutta jatkossa kaupunki aikoo profiloitua myös kestävän kehityksen edelläkävijänä.
Käyntiin lähteneen Kestävä Karkkila -ohjelman tarkoituksena on edistää ja koota yhteen kestävän kehityksen ajatukset ja toimenpiteet, oli sitten kyse kaupungin, yritysten tai kuntalaisten toimista.
– Pyrimme siihen, että kestävä ajattelu näkyisi kaikessa. Toki asiaa on edistetty monin eri tavoin aiemminkin, esimerkiksi säästämällä energiaa. Nyt teemaa lähdetään viemään eteenpäin entistä kootummin ja suunnitelmallisemmin, Kestävä Karkkila -ohjelman projektipäällikkö Niina Kangas sanoo.
Hänen mukaansa kestävä kehityksen toteutuminen vaatii laaja-alaista panosta kaupungin työntekijöiltä, päättäjiltä, asukkailta ja elinkeinoelämältä. Tavoitteena on, että ympäristötavoitteisiin päästään tinkimättä asukkaiden hyvinvoinnista, viihtyvyydestä tai yritysten toimintaedellytyksistä.
– Kestävästä kehityksestä voi tulla ensimmäisenä mieleen ekologinen kestävyys. Kyse on kuitenkin myös taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Näiden asioiden välillä on löydettävä tasapaino.
Tiekartta kohti hiilineutraaliutta
Karkkilassa laaditaan parhaillaan tiekarttaa, johon kirjataan konkreettisia toimenpiteitä ja välitavoitteita kohti kestävää kehitystä. Iso tavoite on vuodessa 2035, jolloin kaupungin pitäisi olla hiilineutraali.
– Tärkeää tiekartassa on konkretia, jotta ohjelma ei jää kaunopuheen tasolle.
Isoimpiin yksittäisiin asioihin kuuluu esimerkiksi kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen. Kiinteistökannassa on suhteellisen iäkkäitä ja runsaasti energiaa kuluttavia palvelurakennuksia, joissa lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien modernisointi leikkaisi päästöjen ohella myös kustannuksia.
Karkkilassa ekologisesti tärkeä kokonaisuus on Karjaanjoen vesistö. Luontoarvojen suojelu on tärkeää, mutta samalla on varmistettava esimerkiksi yritysten vedenottomahdollisuudet.
Osallistaminen onnistumisen edellytys
Niina Kankaan mielestä on oleellista, että kestävän kehityksen tavoitteiden asettamisessa ovat kaikki mukana. Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija, joka voi löytää omasta arkisesta tekemisestään pieniäkin parannusideoita.
– Kun niitä syntyy riittävästi, saamme aikaan ison lopputuloksen. Kankaan mukaan kirjasto kuuluu Karkkilassa kestävän kehityksen kärkijoukkoihin. Sielläkin työ koostuu pienistä asioista, vaikkapa kirjojen muovitusten vähentämisestä.
Asiat eivät ole kuitenkaan yksioikoisia. Suojamuovia vähennettäessä on mietittävä, miten se vaikuttaa kirjojen pitkäikäisyyteen.
Osallistaminen on muutenkin isossa roolissa Kestävä Karkkilan toteuttamisessa. Kangas sanoo, että niin kuntalaiset kuin elinkeinoelämäkin pyritään saamaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa.
– Kaupunki voi edistää kestävää kehitystä esimerkiksi maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelulla.
Karkkila houkuttelee vastuullisia yrityksiä
Karkkila on laatinut myös strategisen kasvuohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa toimivaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrityksille.
– Uskon, että myös kestävän kehityksen korostaminen on iso kilpailuvaltti tulevaisuudessa. Vastuullisuutta painottavien yritysten on helpompi tulla tänne tulevaisuudessa, kun huomioimme nämä asiat jo nyt.
Kankaan mielestä moni muukin meneillään oleva trendi on nyt Karkkilan kaltaisten pienempien paikkakuntien puolella.
– Etätyö on tullut jäädäkseen. Myös luonnon arvostus on kasvanut. Tämä kehitys kannattaa myös yritysten pistää merkille.
Kestävää kehitystä ohjaavat globaalitasolla YK:n Agenda 2030-toimintaohjelma, Suomessa valtiolliset tavoitteet ja maakuntatasolla Uudenmaan liiton Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta. Kangas toivoo, että kestävää kehitystä tarkastellaan ylhäältä päin tulevien asioiden ohessa myös kuntatason näkökulmasta.
– Esimerkiksi Uusimaa on heterogeeninen alue. Isoilla kaupungeilla on resursseja edistää kestävää kehitystä paljon enemmän kuin pienillä kunnilla. Toivoisinkin, että samankokoiset kunnat tekisivät tässä yhteistyötä, koska haasteetkin ovat pitkälti samankaltaiset.
