Parannuksia kaavoitukseen ja lupapalveluihin, sujuvaa liikennettä ja riittävästi osaavaa työvoimaa. Nämä ovat Helsingin seudun yritysten terveiset tuleville kunnan- ja kaupunginvaltuustoille.
Äänessä tässä jutussa
Yritysten toimintaan vaikuttavat valtiovallan lait ja määräykset, mutta myös kunnissa tehdään merkittäviä elinkeinoelämää koskettavia päätöksiä. Kunnan- ja kaupunginvaltuustojen uusi kokoonpano ratkeaa 13.6. pidettävissä vaaleissa, ja uudet valtuutetut aloittavat työnsä elokuun alussa.
Kysyimme suunnittelua, rakentamista, kauppaa ja teollisuutta edustavilta yritysjohtajilta, millaisiin asioihin kuntapäättäjien tulisi tulevina vuosina kiinnittää huomiota.
Konsulttiyhtiö Rambollin kiinteistöistä ja rakentamisesta vastaava johtaja Juha Valtari sanoo, että tulevienkin valtuustojen pääteemoja ovat asunto- ja työmarkkinoiden nykyistä parempi kohtaaminen pääkaupunkiseudulla.
– Kuntien on varmistettava riittävä asuntotuotanto sekä mahdollistettava yritysten investoinnit. Kunnat voivat vaikuttaa tähän edistämällä rakentamiseen sopivien tonttien saatavuutta ja sujuvoittamalla kaavoitus- ja lupaprosesseja, Valtari toteaa.
Vauhtia kankeaan kaavoitukseen
Valtarin mielestä hitaus ja kankeus ovat leimanneet asuntojen, infrastruktuurin sekä yritysten investointien kaavoitusta.
– Tarvitaan tietynlaista joustavuutta. Määräyksiä pitää olla, mutta ne eivät saa olla liian sitovia. Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi paljon olemassa olevaa kiinteistökantaa, jossa käyttämätön toimitila voitaisiin muuttaa asunnoiksi. Tähän tarvitaan sujuvia lupamuutoksia.
Rambollin infrasta vastaava tekninen johtaja Mikko Leppänen toivoo, että kunnissa on myös riittävästi henkilöstöresursseja hoitaa sujuvasti kaavoitus- ja lupaprosesseihin liittyviä asioita. Nyt rakennushankkeisiin saattaa tulla viivästyksiä, kun hallinto ei pysty käsittelemään asioita kohtuullisessa ajassa.
– Tässä ei saa laittaa päätä pensaaseen. Päivittäisestä tekemisestä ei ole varaa vähentää resursseja, päinvastoin, Leppänen sanoo.
MAL-sopimuksen hankkeet täytäntöön
Leppänen toivoo, että kaikki uusien kaupungin- ja kunnanvaltuustojen jäsenet ovat perillä valtion ja Helsingin seudun kuntien välisestä MAL-sopimuksesta, joka saatiin pitkien neuvottelujen jälkeen päätökseen viime vuonna.
– Sopimuksessa on listattu maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehittäviä konkreettisia hankkeita, joita tulevalla valtuustokaudella on vietävä eteenpäin. Pitää huolehtia, että ne toteutetaan.
Toteutuslistalle päässeillä hankkeilla on huomattavia positiivisia vaikutuksia niin asuntotuotantoon kuin sekä seudulliseen että valtakunnalliseen liikennejärjestelmään.
– Hyvä esimerkki ovat raideinvestoinnit, Leppänen mainitsee.
Hän huomauttaa, että kuntien on tehtävä tulevina vuosina myös runsaasti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä edistäviä päätöksiä. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset.
Esimerkiksi Helsinki aikoo tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Vantaa ja Espoo tavoittelevat samaa jo vuonna 2030.
– Valmisteilla olevaan uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin ilmastoasiat ovat tulossa vahvasti mukaan. Tämä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Päästöjen vähentämiselle on iso merkitys, miten asumista sijoitetaan ja millaisia kaavamääräyksiä rakentamisessa on noudatettava.
Julkisiin hankintoihin lisää vaikuttavuutta
Myös energiaratkaisuissa kunnat voivat omilla päätöksillään tukea vähähiilistä rakentamista ja edistää esimerkiksi maalämmön ja aurinkosähkön kaltaisia uusiutuvia energiamuotoja.
Juha Valtari haluaa antaa myös kiitosta pääkaupunkiseudun kunnille, jotka ovat onnistuneet viime vuosina edistämään kaupungistumisen ja päästövähennyksen kaltaisia isoja asioita.
– Esimerkiksi rohkeat hiilineutraaliustavoitteet ovat varsin edistyksellisiä. Nyt olisi tosi tärkeää jatkaa hyvään vauhtiin päässyttä kehitystä, vaikka niukkuutta tulevina vuosina onkin kaikille jaossa.
Hiilineutraaliutta voidaan Mikko Leppäsen mukaan vauhdittaa myös julkisissa hankinnoissa painottamalla valintakriteereissä nykyistä enemmän päästöjä vähentäviä tuotteita ja palveluja. Ylipäätään hän haluaisi hankintoihin nykyistä enemmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
– Tätä voidaan lisätä yhdistämällä fiksusti julkisia ja yksityisiä voimavaroja ja osaamista sekä hyödyntämällä markkinoilla olevia palveluinnovaatioita ja teknologisia ratkaisuja.
Leppäsen mielestä kunnat voisivat nykyistä rohkeammin käyttää hankintalain suomia mahdollisuuksia. Esimerkkinä hän mainitsee innovaatiokumppanuudet, joissa esimerkiksi kehitetään uusia tapoja toteuttaa palveluja ja rakennusurakoita.
Kauppojen sijoitteluun lisää vapautta
Kaupan alan yrityksille kaavoitus- ja lupa-asiat ovat erityisen tärkeitä kysymyksiä. Lidl Suomen kiinteistö- ja kehitysjohtaja Virpi Kaikkonen huomauttaa, että kuntien kaavoituksessa esimerkiksi päivittäistavarakauppojen sijainti on tarkasti määritelty.
Hänen mielestään kaupan kaavoitusta ja rakentamista koskevia määräyksiä on vapautettava ja kaavoitusmenettelyä nopeutettava. Avoimuus ja läpinäkyvyys kaavoituksessa ja kuntien tonttipolitiikassa takaa tasapuolisen kohtelun nykyisille ja uusille kaupan toimijoille.
– Toivon, että päivittäistavarakaupan tarpeet otettaisiin nykyistä paremmin huomioon kunnissa. Ainakin näin voimakasta kasvua hakevan kauppaketjun näkökulmasta kaavan sallimia paikkoja tarvitaan lisää kasvavissa ja tiivistyvissä kaupungeissa.
Kaikkonen toivoo, että kaavoituksessa varataan tarpeeksi riittävän suuria ja laadukkaita kauppapaikkoja.
– Kauppa kantaa uusien liikkeiden perustamisessa taloudellisen riskin ja tekee investoinnin. Tuntuu välillä erikoiselta, että virkakoneistossa tunnutaan tuntevan paremmin kauppaliikkeen oikea sijainti. Olisi hyvä, jos välillä kuunneltaisiin näissä asioissa myös yrityksiä, Kaikkonen sanoo.
Uusille asuinalueille kunnon kauppapalvelut
Pääkaupunkiseudulle nousee tälläkin hetkellä uusia asuinalueita, joiden asukkaat joutuvat tyytymään pieniin myymälöihin ja hoitamaan isommat kauppa-asiat kauempana.
Esimerkkinä Kaikkonen mainitsee Helsingin Laajasaloon rakennettavan Kruunuvuorenrannan, jossa kaava sallii vain pieniä lähikauppoja. Uusilla asuinalueilla olisi tarvetta pienten liikkeiden ohella myös supermarketeille, joiden pinta-ala on 1000 myyntineliömetristä ylöspäin.
– Tämän kokoiset liikkeet mahdollistaisivat jo varsin monipuolisen
päivittäistavaravalikoiman, jolloin tarve lähteä ostoksille kauemmas vähenee, Kaikkonen toteaa.
Tämä vähentäisi liikennettä ja sitä myöten myös päästöjä. Kauppapalvelujen lisääntyminen todennäköisesti myös laskisi tuotteiden hintoja.
Kaikkonen toivoo, että myös asuinalueiden ja keskustojen liikennejärjestelyissä otetaan huomioon päivittäistavarakauppojen tarpeet logistiikassa. Tuoretuotteiden päivittäisiä kuljetuksia tulee olla mahdollista tehdä myös kuorma-autoilla.
– Myös työntekijöiden sujuva työmatkaliikenne on kaupan alan yrityksille tärkeää, oli sitten kyse julkisilla tai omilla kulkuneuvoilla liikkuville työntekijöistä.
Kuntapolitiikallakin voi parantaa kilpailukykyä
Teknologiateollisuuden sopimusvalmistaja Dicron toimitusjohtaja Jari Eiro nostaa ykkösteemaksi yritysten kilpailukyvyn parantamisen. Valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen päätösten ohella myös kunnat voivat monin tavoin edistää asiaa.
– Muun muassa kuntien vastuulla olevat liikennejärjestelyt ovat tärkeä osa pääkaupunkiseudun elinvoimaisuutta.
Esimerkkinä Eiro mainitsee Länsisataman liikenteen, jonka ruuhkat haittaavat myös Dicron liiketoimintaa. Yrityksellä on Vihdin Nummelan ohella toimipiste Viron Rakveressä.
– Sataman kautta kulkevat ihmis- ja tavaramäärät huomioon ottaen liikenteen sujuvoittamisella on iso merkitys yrityksille.
Eiron mukaan Luoteis-Uudellamaalla ajankohtainen asia on Etelä-Nummelaan vireillä oleva yritysalue Vanhan Turuntien eteläpuolelle. Hänen mukaansa kaavoitus- ja lupa-asioissa kuntien hitaus kuitenkin usein turhauttaa yrityksiä.
– Dynamiikan lisääminen olisi paikallaan, Eiro sanoo.
Hänen arvionsa mukaan asuntorakentamisessa tilanne on Luoteis-Uudellamaalla kohtalaisen hyvällä mallilla. Asuntotuotantoa on kuitenkin jatkettava tulevinakin vuosina kuntien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.
– Paikalliset yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Myös työmatkapendelöinti vähenee, jos työntekijät voivat asua pitkälti samoilla alueilla, joissa työpaikatkin sijaitsevat. Näin vähennetään ruuhkia ja päästöjä.
Eiro myös toivoo elinkeinoelämän ja kuntapäättäjien välille toimivaa keskusteluyhteyttä. Tästä on vuosien varrella kuultu yrittäjiltä ja rakentajilta kritiikkiä, mutta vuoropuhelu on hänen arvionsa mukaan viime aikoina parantunut.
– Ainakin Vihdissä kunta kuuntelee aktiivisesti ja haluaa rakentaa yhteistyötä yritysten kanssa. Parempaan suuntaan on siis menty.
Kuvat: Meeri Utti
