Korona-ajan vahinkojen korjaaminen on tulevan valtuustokauden suurimpia haasteita Uudenmaan kunnissa. Miten Espoo ja Porvoo aikovat päästä kasvuun jälleen kiinni?
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä uskoo, että korona-aika vauhdittaa entisestään talouden ja yhteiskunnan rakennemuutosta. Tähän liittyvät haasteet ovat keskeisellä sijalla myös kesäkuun alussa aloittavan uuden kaupunginvaltuuston agendalla.
– Kaikkien lamojen aikana työpaikkoja menetetään ja laman jälkeisessä nousussa niitä syntyy lisää toisissa paikoissa. Uskon, että Espoolla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin kilpailussa, Mäkelä sanoo.
Espoon kaupunki on käynnistänyt Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa Restart Espoo-hankkeen, jossa etsitään simulointimallinnusten avulla ratkaisuja talouden ja kaupungin toimintojen hallittuun paluuseen normaaliin ja kasvuun.
– Digitaalisten ja kestävän kehityksen ratkaisujen edistäminen on tulevina vuosina keskeisellä sijalla elinkeinoelämän kehittämisessä, Mäkelä toteaa.
Painopiste tässä on etenkin Otaniemen ja Keilaniemen alueilla, joihin Aalto-yliopiston ohella keskittyy runsaasti osaamis- ja tietointensiivisiä yrityksiä.
– Myös palvelut ovat koronan jälkeen tärkeät – eli elinvoimaa ja palveluja tarvitaan, Mäkelä linjaa.
Espoo varautuu vahvaan kasvuun
Mäkelän mukaan myös muuta kaupunkirakennetta kehitetään jatkossakin niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin sekä asukkaiden että yritysten tarpeita. Espoossa voimakkaaseen kasvuun on varauduttu investoimalla kaupunkirakenteen ja palvelujen kehittämiseen erityisesti länsimetron, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympärillä. Niiden varrella sijaitsevista viidestä kaupunkikeskuksesta tulee tiiviitä asuin-, asiointi- ja työpaikka-alueita, joita ympäröi pientalovaltainen asumisen ja vapaa-ajan vyöhyke.
– Espoossa on pitkäjänteisesti investoitu siihen, että kaupunkikeskukset ja kasvukäytävät olisivat kilpailukykyinen toimintaympäristö kaikille yrityksille. Yksi keskeisimmistä asioista on osaavan työvoiman saannin turvaaminen.
Porvoo selvinnyt koronasta säikähdyksellä
Myös Porvoossa uusi kaupunginvaltuusto saa ensimmäisenä pöydälleen korona-ajan jälkien korjaamisen. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sanoo, että Porvoossa pandemian vaikutukset näyttävän onneksi jäävän osin pelättyä pienemmiksi.
– Korona näkyy selvästi verotulojen kehityksessä, mutta Porvoon elinkeinorakenteelle isku on ollut suhteessa pienempi kuin esimerkiksi Helsingissä, Ujula vertaa.
Tästä on kiittäminen monipuolista elinkeinorakennetta ja ennen muuta Kilpilahteen sijoittuvaa teollisuuskeskittymää, jossa sijaitsee muun muassa Nesteen öljynjalostamo. Alueelle sijoittuneiden yritysten liiketoimintaan koronalla on ollut suhteellisen vähän vaikutuksia.
– Palvelusektorilla haasteet ovat olleet suuremmat, mutta jopa Porvoon matkailu näyttää selvinneen pienemmillä tappioilla kuin etukäteen ajateltiin. Toki pandemian etenemistä ja lopullisia vaikutuksia on vielä mahdotonta ennustaa.
Uusi yritysalue merkittävä hanke
Elinkeinoelämän näkökulmasta Porvoon tulevien vuosien suurin hanke on uusi Kulloon yritysalue Kilpilahden teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä. Kaupunki investoi alueen kunnallistekniikkaan vajaat kymmenen miljoonaa euroa.
– Aluetta markkinoidaan Kilpilahden yritysalueen nimellä muun muassa kiertotalouteen sopivana alueena, ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia Kilpilahden energia- ja kemianteollisuuden alihankkijaverkostolle. Tämän odotetaan lisäävän Porvoon houkuttelevuutta yritysten osalta, Ujula toteaa.
Porvoossa jännitetään nyt, mihin Neste rakentaa seuraavan uusiutuvia polttoaineita tuottavan laitoksensa. Vaihtoehtoina ovat Porvoo tai Rotterdam. Päätöstä sijoituspaikasta odotetaan vielä tämän vuoden puolella.
– Jos yhtiö päättää investoida Porvooseen, on kaupunki luonnollisesti osaltaan mahdollistamassa kansallisesti erittäin merkittävää hanketta.
