Työnteko-oikeuden perusteet
Työnteko-oikeus tarkoittaa ulkomaalaisen oikeutta tehdä Suomessa tai suomalaisessa aluksessa ansiotyötä oleskeluluvan, EU:n, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen tai tämän perheenjäsenen oleskeluoikeuden, viisumin tai viisumivapauden taikka muulla ulkomaalaislaissa säädetyllä perusteella.
EU:n, Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilla on rajoittamaton työnteko-oikeus heti Suomeen saavuttuaan. Heidän tulee hakea EU-oleskeluoikeuden rekisteröintiä Maahanmuuttovirastosta, jos yhdenjaksoinen oleskelu Suomessa kestää pidempään kuin kolme kuukautta. Pohjoismaiden kansalaisten tulee rekisteröityä Digi- ja väestötietovirastossa.
Kolmannen maan kansalaiset tarvitsevat pääsääntöisesti Suomeen oleskeluluvan.
Oleskelulupahakemus työnteon perusteella riippuu siitä, minkälaista työtä työntekijä tulee tekemään Suomeen. Myös muihin kuin työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin voi liittyä työnteko-oikeus. Tietyissä tapauksissa työntekijä voi työskennellä Suomessa toisen Schengen-maan myöntämällä oleskeluluvalla, viisumilla tai viisumivapauden perusteella enintään 90 päivän ajan.
Työnantajan velvollisuudet
Työnantajan on varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on vaadittava työntekijän oleskelulupa tai että hän ei tarvitse oleskelulupaa. Työnantaja tai tämän edustaja voi syyllistyä työnantajan ulkomaalaisrikkomukseen, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta pitää palveluksessaan ulkomaalaista, jolla ei ole oikeutta ansiotyön tekemiseen.
Jos työnantaja ottaa palvelukseensa muun kuin EU:n, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen tai tämän perheenjäsenen, hänen on viivytyksettä toimitettava TE-toimistolle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista ja vakuutus siitä, että työehdot ovat voimassa olevien säännösten ja työehtosopimuksen mukaiset. Lisäksi työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee ilmoittaa ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus.
Työpaikalla tulee säilyttää tiedot ulkomaalaisesta työntekijästä ja hänen työnteko-oikeutensa perusteista työsuhteen aikana ja neljä vuotta työsuhteen päättymisestä. Tietojen tulee olla helposti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa.
Työnantajalle voidaan määrätä 1 000–30 000 euron suuruinen seuraamusmaksu, jos hän on työllistänyt laittomasti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen.
Anette Laiho
juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari
Maksutonta neuvontaa jäsenillemme
Tarvitsetko lakineuvoja tai ohjeistusta esihenkilötyöhön, palkanlaskentaan, kirjanpitoon, verotukseen, sopimuksiin tai kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa?
Kauppakamarin maksuton neuvontapalvelu on apunasi! Neuvontatiimimme tuntee hyvin liike-elämän ja yritysten tarpeet.
Saat meiltä kysymyksiisi asiantuntevaa apua nopeasti.
