Uudellamaalla on tärkeä rooli meneillään olevissa työllisyyden kuntakokeiluissa, sillä TE-palveluihin isoja muutoksia tuovaan uudistukseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Porvoon ohella myös Vantaan ja Keravan sekä Hangon ja Raaseporin kokeilualueet.
Maaliskuussa alkaneissa kokeiluissa työtä hakevien pitkäaikaistyöttömien, alle 30-vuotiaiden ja maahanmuuttajien työllistymistä edistävät palvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Valtion TE-toimistojen asiakkaiksi jäivät muut työnhakijat, esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan saajat.
Myös työnantaja- ja yrityspalveluita tarjotaan edelleen TE-toimistoista
Kuntaliiton projektikoordinaattori Jari Lindström tuntee hyvin kuntakokeilujen vahvuudet ja kipupisteet, sillä hänen tehtävänään on kerätä tietoa alueilta, jakaa tietoa eteenpäin ja toimia yhdyssiteenä eri toimijoiden välillä.
– Ensimmäinen vuosi on ollut todella työntäyteinen, Lindström sanoo.
Uudistuksessa iso osa TE-toimistojen henkilökunnasta siirtyi kuntiin. Lindströmin mukaan erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen on ollut suurimpia haasteita.
– Yhteentörmäyksiltäkään ei olla vältytty.
Kiireitä on lisännyt entisestään niin sanottu suunnitelmavelka. Se tarkoittaa, että monen TE-toimiston asiakkaan työllistymissuunnitelma on jäänyt päivittämättä. Ruuhkia on etenkin isoimmilla paikkakunnilla.
Lindström korostaa yksilöllistä palvelua, jossa niin sanottujen omavalmentajien rooli on keskeinen. He ovat virkailijoita, jotka kartoittavat työnhakijan osaamista, etsivät vaihtoehtoja ja ohjaavat tarpeen mukaan muihin palveluihin.
– Omalääkärin tavoin hän tuntee henkilön tilanteen ja auttaa eteenpäin, jos ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan tukea myös esimerkiksi elämänhallinnan haasteissa.
Lindström toivoo yrityksiltä kärsivällisyyttä. Työttömistä työnhakijoista ei löydy välttämättä suoraan henkilöä, joka voi tarttua heti työtehtäviin ilman koulutusta ja perehdyttämistä.
– Työttömissä on kuitenkin paljon potentiaalisia ja työhaluisia henkilöitä, joiden työllistyminen vaatii koko yhteiskunnalta asenteiden muutosta.
TE-palvelujen jalkauduttava yrityksiin
TE-toimistojen ohella myös kunnat voivat tarjota omia yrityspalveluja. Esimerkiksi Lindström nostaa Oulun, jossa BusinessOulun Pesti-tiimi hakee yrityskohtaisesti piilotyöpaikkoja.
– Myös Uudellamaalla on tärkeää lisätä palvelujen jalkauttamista yrityksiin.
Lindström huomauttaa, että pääkaupunkiseudulla on paljon työpaikkoja, mutta samalla myös työttömien määrä on suuri.
– Se tarkoittaa, että puutteisiin osaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta työvoiman tarjonta vastaisi alueen yritysten tarpeita. Toinen pk-seudun erityispiirre on maahanmuuttajien suuri osuus työnhakijoista. Heidän työllistymiseensä liittyy paljon haasteita, vaikka työkokemusta löytyisikin.
Pohjoismainen työnhakumalli käynnistyy
Kuntakokeilujen työllistämistehtävät siirtyvät kunnille pysyvästi vuonna 2024. Lisäpainetta TE-palvelujen uudistamiseen tuo keväällä voimaan astuva pohjoismainen työvoimapalvelumalli.
Siinä työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu nykyistä nopeammin, ja yhteydenpito jatkuu aiempaa tiiviimpänä.
– Säännöllisiä tapaamisia on järjestettävä riippumatta siitä, tarvitseeko ihminen tukea vai ei. Se on kuntien mielestä resurssien hukkaamista.
Myös yritysten HR-ihmiset saavat varautua käymään läpi entistä useampia työhakemuksia, sillä uudessa mallissa työttömän on haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Tilanteen mukaan velvoitetta voidaan kuitenkin lieventää tai olla sitä jopa asettamatta.
Pohjoismaisen työnhakumallin aiheuttamisen muutoksen mittasuhteista kertoo se, että työllisyyspalveluihin laitetaan 70 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tällä rahalla palkataan 1 200 uutta virkailijaa kuntien ja TE-toimistojen palveluihin ja uudistetaan verkkopalvelut.
– Uusien työntekijöiden rekrytointi ja perehdytys on valtava urakka. Tämä on asia, jolle toivon ymmärrystä niin yritys- kuin henkilöasiakkailtakin. Näin isot muutokset eivät tapahdu hetkessä.
Lindström on kuitenkin optimistinen, että asiat alkavat sujua entistä paremmin, kun TE-palvelujen uudet toimintamallit vakiintuvat.
– Sekä työttömät että työvoimaa tarvitsevat työnantajat hyötyvät, kun laitamme palvelut entistä ehompaan kuntoon.
