Roal Oy:n tuotantolaitokset levittäytyvät laajalle tontille Nurmijärven Rajamäen teollisuusalueella. Harva ulkopuolinen kuitenkaan tietää, että yritys kuuluu toimialansa ehdottomaan kärkeen koko maailmassa.
Toimitusjohtaja Pekka Kekin mielestä tämä on ymmärrettävää. Roal valmistaa suurelle yleisölle tuntemattomia teollisuuden entsyymejä. Lisäksi koko tuotanto menee käytännössä vientiin.
– Kosketuspintaa Suomeen on varsin vähän. Alan globaaleilla markkinoilla meidät kuitenkin tunnetaan, Kekki sanoo.
Roal on markkinajohtaja tai kakkonen fytaasi-entsyymissä, joka on rehuteollisuuden eniten käyttämä entsyymi maailmassa.
Entsyymien valmistus Rajamäellä alkoi Alkon ja saksalaisen Röhmin yhteisyrityksenä 1990-luvun alussa. Nykyisin Roal on sataprosenttisesti brittiläisen ABF-konsernin eli Associated British Foods plc:n omistama. Viimeisin yritysjärjestely tehtiin tänä vuonna maaliskuussa, kun Alkon ja Altian seuraaja Anora möi osuutensa brittiyhtiölle.
Tuotantoon sadan miljoonan investoinnit
Entsyymit tuotetaan elävistä mikrobeista, joita Roalin tehtaalla kasvatetaan noin 14 metrin korkuisissa ja tilavuudeltaan 150 kuutiometrin terässäiliöissä. Kekki aloitti toimitusjohtajana 16 vuotta sitten ja arvioi, että hänen aikanaan tuotannon kehittämiseen on investoitu noin sata miljoonaa euroa.
Roalille tärkeä kumppani on ollut jo pitkään saksalainen AB Enzymes, joka kuuluu nykyisin samaan ABF-konserniin. Kumppani on valmistanuttanut Rajamäellä omien patenttiensa alaisia tuotteita ja rahoittanut Roalin tuotantoon tehtyjä investointeja.
Tiiviiseen yhteistyöhön kuuluvat myös entsyymien markkinointi, myynti ja jakelu eri puolille maailmaa. Roal toimittaa nestemäisessä tai jauhemaisessa muodossa olevat tuotteet rekoilla AB Enzymesin ja konsernin toisen yhtiön AB Vistan toimipisteisiin Pohjois-Saksan Reinfeldiin ja Hollannin Rotterdamiin. Sieltä kumppanit hoitavat logistiikan loppuasiakkaille.
Entsyymejä eri puolille maailmaa
Roalin tuotannosta 55 prosenttia on rehuteollisuudelle meneviä entsyymejä. Niiden tärkeimmät markkinat ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa.
Neljäsosa valmistuksesta on leivontateollisuuden entsyymejä, joiden päämarkkina on Eurooppa. Roalin tuoterepertuaariin kuuluu myös muun elintarviketeollisuuden sekä paperi- ja tekstiiliteollisuuden käyttämiä entsyymejä.
– Etenkin rehuentsyymeissä hintakilpailu on äärimmäisen kovaa. Hinnat laskevat joka vuosi. Omien marginaalien puolustaminen edellyttää, että parannamme koko ajan oman tuotantomme tehokkuutta, Kekki sanoo.
Kannattavuuden lisäämiseksi Roal on panostanut paljon tuotekehitykseen ja prosessien kehittämiseen. Pari vuotta sitten yhtiö sai valmiiksi ison investoinnin, jonka painopiste oli tuotantokapasiteetin laajentamisen ohella energiatehokkuudessa.
Sähkönkulutus putosi yli kolmanneksella, kun tuotantolaitos siirtyi viileää ulkoilmaa hyödyntävään vapaajäähdytykseen. Myös mikrobien fermentoinnissa syntyvä lämpö otetaan nyt talteen ja hyödynnetään kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen.
Laaja tuotekehitys liiketoiminnan perusta
Roalin keskeinen kilpailuvaltti on ollut Trichoderma-homeen valjastaminen tehokkaaseen tuotantokäyttöön. Homeella tuotetaan asiakkaiden tarvitsemia entsyymejä.
Osaaminen perustuu Alkon laboratoriossa aikanaan kehitettyihin menetelmiin, joita on koko ajan viety eteenpäin. Nykyisin tuotekehitys perustuu geenimuuntelun hyödyntämiseen.
– Tuotekehitys on liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden edellytys. Se auttaa tehostamaan sekä omaa että loppuasiakkaittemme tuotantoa, Kekki perustelee.
Roalin runsaasta 170 työntekijästä noin 45 työskentelee tuotekehityksessä. He ovat muun muassa molekyylibiologeja, bioinformaatikkoja ja muita luonnontieteiden osaajia.
Kekin mukaan suomalaisten yliopistojen koulutus biotieteissä on hyvällä tasolla. Roalin tarpeisiin osaajia on ainakin toistaiseksi riittänyt.
– On kuitenkin hieman paradoksaalista, että kun molekyylibiologin avoimeen paikkaan löytyy yleensä hyviä hakijoita, niin päteviä sähköasentajia on vaikeampi löytää.
Monen muun yritysjohtajan tavoin Kekki on huolissaan osaavan ja motivoituneen ammatillisten henkilöstön saatavuudesta tulevaisuudessa.
– Korkeakoulutuksen lisäksi myös ammatilliseen opetukseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. Myös ammatillisten työtehtävien arvostusta ja houkuttelevuutta nuorille on lisättävä.
Nurmijärvi tehtaalle hyvä sijaintipaikka
Roalin tuotanto päätettiin aikanaan aloittaa Rajamäellä, koska naapurissa sijaitsivat Alkon tuotantolaitokset. Kekin mielestä Nurmijärvi on hyvä sijaintipaikka kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle.
– Meille tärkeät satamat ja Helsinki-Vantaan lentoasema ovat hyvin saavutettavissa. Myös tonttimaata tuotannon laajentamiseen on ollut hyvin saatavilla.
– Sijaintipaikan haaste on, että monelle Helsingin alueella asuvalle erikoisosaajalle työmatka julkisella liikenteellä on hankalaa. Käytännössä tarvitaan oma auto.
Roal on kasvattanut vuosien varrella liikevaihtoaan tasaisesti. Tilikaudella 2022–2023 se oli 74 miljoonaa euroa.
– Roalin aloittaessa biotekniikka oli rahareikä. Nyt se on hyvää liiketoimintaa. Menestys on kuitenkin vaatinut pitkää aikaväliä ja isoja panostuksia tuotekehitykseen ja tuotantoprosesseihin, Kekki huomauttaa.
Siirtyminen kokonaan ABF:n omistukseen oli Kekin mukaan myönteinen asia Roalille. ABF on kansainvälinen elintarvike-, raaka-aine- ja vähittäiskauppakonserni, jonka liikevaihto on 20 miljardia puntaa ja sillä on 133 000 työntekijää 55 maassa.
– Entistä selkeämpi yritysrakenne helpottaa asioiden hoitamista, on sitten kyse tuotannon kehittämisestä Rajamäellä tai tuotteiden markkinoinnista maailmalla. Kuuluminen isoon konserniin tekee meistä myös entistä luotettavamman kumppanin asiakkaiden silmissä.
Entsyymit tehostavat teollisuuden prosesseja
Roal valmistaa teollisuuden entsyymejä, jotka biomolekyyleinä toimivat katalyytteina eli nopeuttavat kemiallisia reaktioita.
Yhtiön valmistamia entsyymejä hyödynnetään monella teollisuudenalalla. Rehuteollisuudessa ne parantavat rehun ravintoaineiden imeytymistä eläimen ruuansulatuselimistössä.
Leivonnassa entsyymit parantavat taikinan rakennetta ja leivän säilyvyyttä. Mehu- ja viiniteollisuus käyttää niitä saadakseen hedelmien mehun mahdollisimman tarkasti talteen.
Teollisia entsyymejä hyödynnetään myös esimerkiksi pesuaineiden valmistuksessa, paperi- ja massateollisuudessa sekä tekstiiliteollisuudessa muun muassa farkkukankaiden käsittelyssä.