Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen MAL-suunnitelma ei ehkä näy yrittäjän päivittäisessä arjessa, mutta alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sillä on pitkällä tähtäimellä suuria vaikutuksia.
– MAL-suunnittelussa luodaan ja varmistetaan elinkeinoelämän toimintaedellytykset myös tulevina vuosina, kun yhteiskunta ympärillä kehittyy koko ajan. Työpaikka-alueiden saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien on oltava kunnossa, sillä muuten sinne ei saada yrityksiä ja työntekijöitä, Stockmannin kiinteistöpalvelujohtaja Markku Linnamäki sanoo.
– Alueen kehityksen katsominen kokonaisuutena yhteisessä pöydässä on tärkeää. Esimerkiksi tietyt reunaehdot asuntorakentamisessa ja valmiudet yksityisen ja julkisen palvelun toteutumiseen ovat silloin kaikkien toimijoiden tiedossa, SATOn toimitusjohtaja Antti Aarnio huomauttaa.
Helsingin seudun kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtajana Linnamäki seuraa erityisesti liikenneasioiden kehitystä pääkaupunkiseudulla. Aarnio vaikuttaa puolestaan kauppakamarin alue- ja asuntoasiainvaliokunnassa.
Suunnitelma vaatii jatkuvaa päivitystä
Nykyinen MAL-suunnitelma hyväksyttiin vuonna 2019. Sen pohjalta Helsingin seudun 14 kuntaa, valtio ja HSL allekirjoittivat pitkien neuvottelujen jälkeen seuraavana vuonna sopimuksen, jossa sovittiin alueen tärkeimmistä maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteistä lähivuosina.
Nyt meneillään on jo seuraavan, MAL 2023 -suunnitelman nimellä kulkevan linjauksen valmistelu. Nimensä mukaisesti sen on määrä valmistua vuonna 2023.
– Helsingin seudun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Saamme koko ajan lisää tietoa, kuinka vaikkapa muuttoliike ja asuntotuotanto ovat kehittyneet tai kuinka isot liikennejärjestelyt ovat vaikuttaneet liikkumiseen. Siksi MAL tarvitsee jatkuvaa päivitystä, HSL:n osastonjohtaja ja MAL-projektiryhmän puheenjohtaja Sini Puntanen perustelee.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa on kyse isosta ja monimutkaisesta kokonaisuudesta. Asioiden keskinäiset vaikutussuhteet ovat moniulotteiset.
Myös valtion päätökset vaikuttavat
Puntanen huomauttaa, että maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa on kyse isosta ja monimutkaisesta kokonaisuudesta. Asioiden keskinäiset vaikutussuhteet ovat moniulotteiset.
– Yksilöt, yritykset ja organisaatiot voivat katsoa asioita omasta näkökulmastaan, mutta eri mielipiteistä ja näkemyksistä on muodostettava yhteinen näkemys.
Puntasen mukaan suunnitelmaa on päivitettävä myös valtion liikennettä ja maankäyttöä koskevien linjausten vuoksi. Hallitus esimerkiksi päätti hiljattain valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Seuraavaksi odotetaan liikenteen päästöjen puolittamiseen tähtäävän fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutusta ja esitystä liikenteen verotuksen uudistamiseen liittyvistä askelista.
– Valtion linjaukset ja päätökset muuttavat toimintaympäristöä. Myös kuntien päätökset tuovat muutoksia, jotka on otettava huomioon alueellisessa kokonaiskuvassa, Puntanen huomauttaa.
Helsingin seudun kauppakamari seuraa tiiviisti MAL-suunnitelman valmistelua ja tulosten seurantaa. Prosessin aikana käydään aktiivista keskustelua suunnitelman keskeisistä linjauksista elinkeinoelämän kannalta.
– MAL-malli alueen kehittämisestä on hyvä ja se toimii. Pöydässä ovat oikeat tahot kertomassa seudun tarpeista. Byrokratiakin on matala, Antti Aarnio sanoo.
MAL-suunnitelma ei kuitenkaan sido kuntia juridisesti, joten sen käytännön merkitys jää yksittäisten kuntien hyvän tahdon varaan. Valtion kanssa solmittava MAL-sopimus infrahankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä vahvistaa MAL-tavoitteiden toteutumista, mutta sekä valtio että kunnat ovat jättäneet osia sopimuksista noudattamatta.
”Näin rahoitetaan liikennejärjestelmä Helsingin seudulla”. Julkistalouden menot Helsingin seudun liikennejärjestelmään ovat noin 1,8 Mrd € vuodessa. Tämä koostuu joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten menoista 739 M€ (42 %), liikenneväylien kunnossapidosta 374 M€ (21 %) ja liikenneväyläinvestoinneista 675 M€ (37 %).
Kova kasvu tuo isoja haasteita
Asukas- ja työpaikkamäärän arvioitu tuleva kasvu asettaa seudun toimivuudelle isoja haasteita. Nykyisen suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla on kaksi miljoonaa asukasta ja runsaat miljoona työpaikkaa.
Nykyiseen verrattuna se tarkoittaa noin puolen miljoonan asukkaan ja 300 000 työpaikan kasvua.
Markku Linnamäki näkee MAL-prosessin pitkälle ulottuvana jatkumona alueen kehittämisessä. Hänen mielestään yhdyskuntarakenteen kehittäminen kestävämmäksi ja liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen edellyttävät seudun kuntien aitoa yhteistyötä sekä lyhytnäköisestä osaoptimoinnista luopumista.
– Kiinnostavimpiin kysymyksiin kuuluu, mihin päin pääkaupunkiseutua kasvu tulevina vuosina ja vuosikymmeninä kohdistuu. Tähän tulisi pystyä varautua ajoissa, sillä kaavoitetun ympäristön tehokas toiminta edellyttää myös riittäviä liikennejärjestelyjä.
Jo yhdyskuntarakenteen suunnitteluvaiheessa on oltava ymmärrystä, millaisia liikenneyhteyksiä alue tarvitsee, Linnamäki toteaa.
Logistiikan sujuvuus turvattava
Liikenteessä nykyinen MAL-suunnitelma korostaa raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen voimakasta panostamista.
– Näiden asioiden kehittäminen lähtee julkisen liikenteen kehitystarpeista ja päästöjen vähentämisestä. Yhtä lailla on kuitenkin varmistettava raskaan liikenteen toimintaedellytykset tavaroiden kuljetuksessa ja huoltoliikenteessä, Linnamäki sanoo.
Hänen mielestään liikenteen suunnittelussa ei saa unohtaa kokonaiskuvaa.
Nykyinen MAL-suunnitelma nostaa esille tavaraliikenteen kehittämisen, mutta esimerkiksi suunnitelmaan kirjatut raskaan liikenteen uudet taukopaikat eivät ole toistaiseksi edenneet. Niiden lisääminen olisi Linnamäen mielestä välttämätöntä sujuvan logistiikan turvaamiseksi.
– Myös liityntäpysäköinti henkilöautoille ja pyörille laahaa selvästi raideliikenteen kehityksen jäljessä. Koko matkaketjun hoitaminen kuntoon on kuitenkin edellytys joukkoliikenteen käyttämiselle.
Liikenteessä nykyinen MAL-suunnitelma korostaa raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen voimakasta panostamista. Myös raskaan liikenteen toimintaedellytykset tavaroiden kuljetuksessa ja huoltoliikenteessä on turvattava.
Tiemaksuista ei kannata tehdä erillisratkaisua
Linnamäen mielestä liikenteen kehittämisessä oleellista on eri liikkumismuotojen tasapuolinen kohtelu. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ohella myös henkilöautoilla on päästävä kulkemaan sujuvasti myös tulevaisuudessa.
Nykyisen MAL-suunnitelman mukaan seudulle voidaan suunnitella yhteistyössä valtion kanssa toteuttamiskelpoista tiemaksujärjestelmää. Päätökset seudulla tehdään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö on tehty.
Ruuhkamaksut mahdollistavaa lakia ei toistaiseksi ole olemassa. Lainsäädännön muutostyö on kuitenkin alkamassa, koska ruuhkamaksut on kirjattu hallitusohjelmaan.
Linnamäen mielestä pääkaupunkiseudun ei kannata lähteä mihinkään erillisiin tiemaksuihin ennen valtakunnallisia ratkaisuja.
– Joillekin kuntapolitiikoille tämä voi olla houkuttelevaa, mutta yhdyskuntarakenteen kehittymiselle, palvelujen käyttäjille, yrittäjille ja palkansaajille se on vaarallinen tie.
Linnamäki huomauttaa, että liikenteen päästöjen puolittaminen edellyttää tulevina vuosina radikaalia uudistuksia koko liikenteen verotukseen.
– Tästäkään syystä pääkaupunkiseudun ei kannata lähteä tässä vaiheessa tekemään erillisratkaisuja. Ne myös aiheuttaisivat huomattavia haittoja seudun elinkeinoelämälle ja eri alueiden palvelurakenteelle.
Asuntorakentamisen päätöksiin tarvitaan lisää vauhtia
Seudullisen asuntopoliittisen suunnittelun keskiössä ovat olleet kuntien ja valtion väliset aiesopimukset. Kunnat sitoutuvat varmistamaan ensisijaisten kehittämisvyöhykkeiden asemakaavojen toteuttamisedellytykset ja tonttien käyttöön saamisen.
Nykyisessä MAL-sopimuksessa on pidetty tavoitteena rakentaa Helsingin seudulle vuosittain uutta 16 500 asuntoa. Antti Aarnio pitää tavoitetasoa riittävänä, kunhan seudun kaikki kunnat hoitavat oman osuutensa ja luovat asuntotuotannolle tarvittavat edellytykset.
– Lainvoimainen kaava ei vielä välttämättä takaa, että rakentaminen voi alkaa. Sitä ennen alueelle on saatava kunnallistekniikka. Lisäksi tarvitaan kaupungilta muun muassa tontinluovutuksiin liittyvät päätökset.
Esimerkiksi SATOlla on valmius laittaa liikkeelle useamman sadan asunnon rakennushankkeita pääkaupunkiseudulla, mutta tarvittavat varauspäätökset kaupungeilta toistaiseksi puuttuvat.
– Kaupunkien päätöksentekoon tulisi saada lisää vauhtia, jotta asuntotuotannon tavoitteet oikeasti täyttyvät, Aarnio korostaa.
Nykyisessä MAL-suunnitelmassa asuntorakentamisen tavoitteen toteutumista mitataan kaavoitettujen kerrosneliömetrien mukaan. Aarnion mukaan se ei kuitenkaan anna todellista kuvaa, kuinka paljon uusia asuntoja oikeasti voi tavoiteaikataulussa syntyä.
– Tähän tulisi uudessa MAL-suunnitelmassa kiinnittää huomiota.
Asuntojen hallintamuotoihin lisää näkyvyyttä
Kaupunginosien ja asuinalueiden rakentuminen sosiaalisesti tasapainoisiksi edellyttää monipuolista asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa sekä erilaisia huoneisto- ja talotyyppejä.
Antti Aarnio huomauttaa, että monipuolinen asuntotuotanto on kaikkien etu. MAL-sopimuksen mukaan kuntien tulee ohjata näitä asioita kaavoituksen, tontinluovutuksen ja maankäyttösopimusten keinoin.
– Nykyisessä MAL-sopimuksessa otetaan kantaa ainoastaan ARA-tuotannon määrään. Voisi olla paikallaan, että MAL-pöydässä hallintamuotoihin otettaisiin nykyistä laajemmin kantaa. Näin saataisiin nykyistä selkeämmät raamit suunnitella omaa toimintaa ja ennakoida tulevaa. Toimijat voisivat luottaa siihen, että kun kaupunkien kaavoitus lähtee liikkeelle, tietyt reunaehdot olisivat jo tiedossa.
Antti Aarnio huomauttaa, että monipuolinen asuntotuotanto on kaikkien etu. MAL-sopimuksen mukaan kuntien tulee ohjata näitä asioita kaavoituksen, tontinluovutuksen ja maankäyttösopimusten keinoin.
Myös koronan vaikutuksia on arvioitava
Sini Puntasen mukaan Helsingin seudun kehitykseen vaikuttavat isot trendit eivät ole muuttuneet mihinkään koronapandemiasta huolimatta. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos ovat asioita, jotka on jatkossakin otettava suunnittelussa tarkasti huomioon.
Oman lisänsä korona kuitenkin tuo MAL-suunnitelman valmisteluun. Puntasen mukaan tässä vaiheessa on kuitenkin vielä mahdotonta arvioida pandemian pidempiaikaisia vaikutuksia.
– Emme tiedä vielä, kuinka pitkälti asiat palautuvat vanhalle uralle vai tapahtuuko ihmisten käyttäytymisessä pysyviä muutoksia.
Puntasen mukaan esimerkiksi etätyöhön siirtyminen ei ole ehkä pidemmän päälle niin merkittävä asia, vaikka ilmiö onkin ollut paljon esillä.
– Tuoreen MAL-barometrin mukaan etätyötä tekevät haluaisivat jatkaa etänä 2–3 päivää viikosta. Toisaalta runsas puolet aikuisväestöstä sanoo, että etätyö ei ole heille lainkaan relevantti kysymys. Joukkoliikenteen käyttöä etätyö voisi vähentää 5–10 prosenttia.
Sitäkin on Puntasen mukaan selvitettävä, miten korona-aikana rajusti kasvanut verkkokauppa mahdollisesti vaikuttaa tulevaisuudessa kivijalkakauppoihin ja kauppakeskuksiin.
– Toistaiseksi tähänkään ei ole vastausta, mutta asiaa on seurattava ja tehtävä linjauksia tuoreimpien tietojen mukaan.
Myös Markku Linnamäki arvioi, että isoon kuvaan koronapandemialla ei ole suuria vaikutuksia. Tarve Helsingin seudun hyville palveluille ja liikenneyhteyksille ei katoa mihinkään.
– Etätyön määrä kasvaa todennäköisesti pysyvästi jonkin verran, mikä voi muuttaa eri alueiden painopisteitä ja kiinnostavuutta kaupunkien sisällä. Jos töitä voi tehdä kotona, ei tarvitse asua aivan työpaikan vieressä, vaan voi katsoa asuntoa laajemmaltakin alueelta.
