Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

Kohtaanto-ongelman ratkaisu vaatii nyt tositoimia

Avoimien työpaikkojen täyttäminen vaatii koulutuksen ketteröittämistä. Lisäksi tarvitaan työpaikat ja työnhakijat yhdistäviä treffipalveluja, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Työmarkkinoiden näkymä on raju. Näin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen luonnehtii tilannetta, jossa työvoimapula pahenee, mutta työttömien työnhakijoiden määrä säilyy korkeana.

TEMin työllisyyskatsauksen mukaan helmikuussa Suomessa oli avoinna 198 400 työpaikkaa. Samaan aikaan maassa oli 258 100 työtöntä työnhakijaa.

Pylkkäsen mukaan ongelmien juuret juontavat korona-aikaa edeltäneelle ”menetetylle vuosikymmenelle”, jolloin finanssi- ja eurokriisin runtelema talous kasvoi kituliaasti.

– Työpaikkoja ei ollut tarjolla, joten TE-palvelujen tehtävänä oli ylläpitää työttömien palveluja ja heidän ammattitaitoaan.

Talouden piristymisen myötä työmarkkinat lähtivät nopeasti vetämään. Pylkkäsen mukaan ensimmäiset merkit uhkaavasta työvoimapulasta olivat nähtävissä vuoden 2017 tienoilla.

– Korona-ajan irtisanomiset ja lomautukset etenkin palvelualoilla aiheuttivat rytmihäiriön, mutta siitä huolimatta avoimien työpaikkojen määrä ei juuri laskenut.

Koronarajoitusten hellitettyä talous alkoi taas nopeasti elpyä. Myös koronan koettelemissa palveluissa työvoiman kysyntä lähti taas kovaan nousuun.

– Työnvälityspalvelut eivät pystyneet vastamaan ennakoivasti tähän rytminvaihdokseen. Työvoimapulaa ovat vauhdittaneet entisestään elinkeinorakenteen muutos ja kiihtyvä eläköityminen.

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Jotta avoimiin työpaikkoihin saadaan tekijöitä koulutusta on ketteröitettävä. Lisäksi tarvitaan työntekijät ja työpaikat yhdistäviä treffipalveluita, toteaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työmarkkinat tarvitsevat treffipalveluja

Pylkkäsen mielestä työperäisen maahanmuuton huomattava lisääminen on välttämätöntä työvoimapulan lievittämiseksi. Samalla on kuitenkin tehostettava toimia, joilla työttömät saadaan työllistettyä.

– Yllättävintä työmarkkinoiden tilanteessa on se, että moni työtä etsivä on samalta alalta, jossa myös avoimia työpaikkoja olisi tarjolla.

TEMin työnvälitystilaston mukaan konkreettisimmillaan kohtaanto-ongelmat ovat esimerkiksi palvelualoilla, myyntityössä, hoiva-alalla sekä rakennus-, konepaja- ja kuljetusaloilla.

– Keskeinen kysymys on, miten saamme näiden samojen alojen työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaamaan.

Pylkkäsen mielestä ongelman ratkaisuun tarvitaan nykyistä edistyneempiä digiratkaisuja, jotka mahdollistavat nykyistä yksityiskohtaisemman tiedonkeruun työnhakijoiden osaamisista. Samalla ne päivittävät reaaliaikaisesti tietoja avointen työpaikkojen määristä ja täsmällisistä kuvauksista.

Digitaaliset alustat ja tekoäly voisivat auttaa kustannustehokkaasti työnantajia ja työnhakijoita löytämään toisensa.

– Tarvittaisiin eräänlaisia työmarkkinoiden treffipalveluja, joissa osaamiset ja osaamisvaatimukset kohtaavat.

Koulutukseen on saatava lisää ketteryyttä

Myös koulutusasioita on Pylkkäsen mielestä ajateltava uudelleen. Aina ei tarvitse suorittaa koko tutkintoa, vaan tarvittava osaaminen voidaan saada myös tutkinnon osista, lisäkoulutuksesta tai muuntokoulutuksesta.

– Nykyiset ammatti- ja tutkintokoulutukset lukitsevat etenkin työuran keski- ja loppuvaiheessa liian pitkäksi aikaa koulunpenkille. Koulutuksen on joustettava, jotta työpaikat ja työnhakijat löytävät nopeammin ja paremmin toisensa.

Pylkkäsen mukaan yksi syy kohtaanto-ongelmaan ovat työnantajien ja työnhakijoiden erilaiset odotukset. Hän ymmärtää, että epävarmassa taloustilanteessa yritykset ovat varovaisia palkkaamaan vakituiseen työsuhteeseen.

– Epätyypillisistä työpaikoista tulee entistä tyypillisempiä. Työnantajien pitäisi nähdä myös työnhakijan näkökulma ja ajateltava avarammin kuin kysyntähuippuun vastaamista. Se tarkoittaa kokoaikaisia ja pysyvämpiä työpaikkoja.

Pylkkäsen mukaan moni työtön arastelee ottamaan vastaan työtä, jos tarjolla ei ole pidempikestoista ja toimeentulon turvaavaa työpaikkaa. Pätkä- tai osa-aikatyön vastaanottaminen keskeyttää etuudet kokonaan, ja tämä jo sinänsä vaikeuttaa työllistymistä.

Työvoimatarpeita ennakoitava paremmin

TEMissä on arvioitu, että 45 000 avoimeen työpaikkaan olisi löydettävissä ammattitaitoinen työtön työnhakija. Toisaalta 140 000 työttömällä on ammatti, josta on ylitarjontaa.

Eniten Pylkkänen on huolissaan pitkäaikaistyöttömistä. Yli vuoden työttömänä olleita on nyt runsaat 85 000, ja tämän suman purkaminen vaatii hänestä erityisiä toimia.

Pylkkäsen mielestä Suomessa käyttöön otettu pohjoismainen työvoimapalvelumalli on hyvä askel oikeaan suuntaan. Nyt lähdetään miettimään aiempaa aktiivisemmin kunkin työnhakijan tilannetta.

Elina Pylkkäsen mielestä samaan aikaan on oltava realistinen, kuinka henkilökohtaista palvelua julkiset työvoimapalvelut pystyvät oikeasti tarjoamaan.

– Työnhakijoita ja heille tarjottavia palveluja tulisi pystyä segmentoimaan. Toiset tarvitsevat enemmän tukea, toiset vähemmän. Palveluja tulisi suunnata erityisesti vaikeasti työllistyville, joilla ongelmana on usein alentunut työkyky tai liian vähäinen koulutus.

Myös ennakointityö on tärkeää

Pylkkäsen mielestä on tärkeää kiinnittää huomiota myös työttömyyden ennaltaehkäisyyn.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometri ja muut tulevaisuutta luotaavat työkalut tuottavat tietoa elinkeinorakenteen muutoksista.

– Tätä tietoa hyödyntämällä työllisyys- ja koulutuspalveluja tulisi suunnata niille toimialoille ja alueille, joilla työvoimaa erityisesti tarvitaan. Tarpeeseen on pystyttävä puuttumaan nopeasti ja kohdennetusti, ei tekemällä keskiarvo- ja keskivertopolitiikkaa koko maahan.

Ennakoivan tiedon kerääminen on Pylkkäsen mielestä tärkeää siitäkin syystä, että jatkuvassa murroksessa oleva tuotantorakenne muokkaa työmarkkinoita isolla kädellä.

– Vuosittain yli 200 000 työpaikkaa katoaa, mutta toisaalta uusia työpaikkoja syntyy saman verran ja jopa enemmän, sillä työvoimavaltaiset palvelualat kasvavat koko ajan.

Lue myös: Ennakointikamari auttaa löytämään lääkkeitä osaajapulaan

Avainsanat

Lue ja kehity

Haluatko pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että käytössäsi ovat aina tuoreimmat ammattikirjat? Hanki käyttöösi sähköisten kirjojen Ammattikirjasto – tilaa yhden aihealueen kokoelma tai kattavasti koko Ammattikirjaston sisältö.

Lisää luettavaa

Vastuullisuus on jo valtavirtaa
Taakse ovat jääneet ajat, jolloin vastuullisuus nähtiin vain lisääntyvänä sääntelyn tuottamana rasitteena....
Lue juttu ›
Vastuunkantajat, turvallisuuden tuottajat
Noin 25 vuotta sitten mokasin töissä. Toki virheitä olen tehnyt senkin jälkeen. Tuolloin 25 vuotta sitten...
Lue juttu ›
Suomen kieli karttuu vauhdilla työn ohessa
Maahanmuuttajataustaiset työntekijät oppivat hyvin suomea, kun työpaikalla kannustetaan ja annetaan kielen...
Lue juttu ›
Voiko aseisiin sijoittaa vastuullisesti?
Suhtautuminen puolustusalaan puhuttaa myös suomalaisia sijoituspiirejä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti...
Lue juttu ›
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Pekka Toveri: Jokainen yritys voi olla hyökkäyksen kohde
Venäjän totaalinen sodankäynti koskettaa myös Suomea. Hybridiuhkiin varautuminen on sen vuoksi myös yrityksissä...
Lue juttu ›
Ulkomaalaisen opiskelijan työnteko-oikeus Suomessa
EU-, ETA-maan tai Sveitsin kansalaisella on oikeus työskennellä Suomessa ilman erillistä lupaa myös opintojensa...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

2/2023
Teemajutut
Vastuullisuus on jo valtavirtaa
Taakse ovat jääneet ajat, jolloin vastuullisuus nähtiin vain lisääntyvänä sääntelyn tuottamana rasitteena....
Vastuunkantajat, turvallisuuden tuottajat
Noin 25 vuotta sitten mokasin töissä. Toki virheitä olen tehnyt senkin jälkeen. Tuolloin 25 vuotta sitten...
Suomen kieli karttuu vauhdilla työn ohessa
Maahanmuuttajataustaiset työntekijät oppivat hyvin suomea, kun työpaikalla kannustetaan ja annetaan kielen...
Voiko aseisiin sijoittaa vastuullisesti?
Suhtautuminen puolustusalaan puhuttaa myös suomalaisia sijoituspiirejä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti...
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Pekka Toveri: Jokainen yritys voi olla hyökkäyksen kohde
Venäjän totaalinen sodankäynti koskettaa myös Suomea. Hybridiuhkiin varautuminen on sen vuoksi myös yrityksissä...
Ulkomaalaisen opiskelijan työnteko-oikeus Suomessa
EU-, ETA-maan tai Sveitsin kansalaisella on oikeus työskennellä Suomessa ilman erillistä lupaa myös opintojensa...
Yritysvastuudirektiivi tulee
EU:n toimielimet pääsivät alustavaan sopuun 14.12.2023 niin sanotun yritysvastuudirektiivin sisällöstä....
Seuraa näitä 14.2.2024
Miten vahvistetun tilinpäätöksen voi ilmoittaa kaupparekisteriin maksutta? Korkolain mukaisesta viitekorosta...
Pk-yrityksille 10 000 euron EENergy-avustus energiansäästöön tähtääviin toimenpiteisiin
EENergy on EU:n rahoittama hanke, joka myöntää 10 000 euron avustuksia eri puolille Eurooppaa pk-yrityksille,...
Kotirintama rientää apuun
Vallitsevaa taloussuhdannetta on vaikea kuvailla erinomaiseksi. Siten ei yllätä, että myös Helsingin...
Näin yritys varautuu vieraan valtion vihamieliseen vaikuttamiseen – asiantuntijan 4 vinkkiä
Vihamieliset valtiot ovat harjoittaneet hybridivaikuttamista vuosia eikä Suomikaan ole välttynyt siltä....
Talouden digitalisaatio ohjaa pääkaupunkiseudun toimialarakenteen kehitystä
Seudun mikroyritysten ja suurten yritysten vuosittainen yhteenlaskettu liikevaihto oli likimain samansuuruinen...
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Vantaalla ennätysmäärä uusia yrityksiä
Huippuluokan teknologiaa, hyvät liikenneyhteydet ja koulutettua työvoimaa. Vantaa tarjoaa yrityksille...
Miten selättää arvoristiriidat työpaikalla?
Onko työelämämme aidosti yhdenvertainen? Miltä syrjintä, korruptio ja häirintä työelämässä näyttävät?...
Jäsentapahtumia ja muita tapahtumia Kauppakamarista
Jäsentapahtumamme toteutuvat pääosin webinaarimuotoisina tunnin mittaisina tietoiskuina sekä muutamana...
Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon vastauspankista
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Acquiring Finnish language skills quickly alongside work
Employees with an immigrant background learn Finnish well when they are encouraged and given the opportunity...
Täydellistä suomea puhuvat tervetuloa!
Syyskuussa tehdystä kauppakamarien osaajakyselystä ilmenee, että työvoimapula on vahvasti rakenteellista....
Mahdollisuuksien metropolialue
Helsingin seudun kauppakamarin visiossa Helsingin seutu on Itämeren alueen kilpailukykyisin ja kiinnostavin...
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen: Sujuvasta luvituksesta lisävauhtia vihreään siirtymään
Vihreä siirtymä tarvitsee lisää puhdasta sähköntuotantoa ja sähköä käyttäviä investointeja. Niitä vauhditetaan...