Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

Kohtaanto-ongelman ratkaisu vaatii nyt tositoimia

Avoimien työpaikkojen täyttäminen vaatii koulutuksen ketteröittämistä. Lisäksi tarvitaan työpaikat ja työnhakijat yhdistäviä treffipalveluja, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Työmarkkinoiden näkymä on raju. Näin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen luonnehtii tilannetta, jossa työvoimapula pahenee, mutta työttömien työnhakijoiden määrä säilyy korkeana.

TEMin työllisyyskatsauksen mukaan helmikuussa Suomessa oli avoinna 198 400 työpaikkaa. Samaan aikaan maassa oli 258 100 työtöntä työnhakijaa.

Pylkkäsen mukaan ongelmien juuret juontavat korona-aikaa edeltäneelle ”menetetylle vuosikymmenelle”, jolloin finanssi- ja eurokriisin runtelema talous kasvoi kituliaasti.

– Työpaikkoja ei ollut tarjolla, joten TE-palvelujen tehtävänä oli ylläpitää työttömien palveluja ja heidän ammattitaitoaan.

Talouden piristymisen myötä työmarkkinat lähtivät nopeasti vetämään. Pylkkäsen mukaan ensimmäiset merkit uhkaavasta työvoimapulasta olivat nähtävissä vuoden 2017 tienoilla.

– Korona-ajan irtisanomiset ja lomautukset etenkin palvelualoilla aiheuttivat rytmihäiriön, mutta siitä huolimatta avoimien työpaikkojen määrä ei juuri laskenut.

Koronarajoitusten hellitettyä talous alkoi taas nopeasti elpyä. Myös koronan koettelemissa palveluissa työvoiman kysyntä lähti taas kovaan nousuun.

– Työnvälityspalvelut eivät pystyneet vastamaan ennakoivasti tähän rytminvaihdokseen. Työvoimapulaa ovat vauhdittaneet entisestään elinkeinorakenteen muutos ja kiihtyvä eläköityminen.

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Jotta avoimiin työpaikkoihin saadaan tekijöitä koulutusta on ketteröitettävä. Lisäksi tarvitaan työntekijät ja työpaikat yhdistäviä treffipalveluita, toteaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työmarkkinat tarvitsevat treffipalveluja

Pylkkäsen mielestä työperäisen maahanmuuton huomattava lisääminen on välttämätöntä työvoimapulan lievittämiseksi. Samalla on kuitenkin tehostettava toimia, joilla työttömät saadaan työllistettyä.

– Yllättävintä työmarkkinoiden tilanteessa on se, että moni työtä etsivä on samalta alalta, jossa myös avoimia työpaikkoja olisi tarjolla.

TEMin työnvälitystilaston mukaan konkreettisimmillaan kohtaanto-ongelmat ovat esimerkiksi palvelualoilla, myyntityössä, hoiva-alalla sekä rakennus-, konepaja- ja kuljetusaloilla.

– Keskeinen kysymys on, miten saamme näiden samojen alojen työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaamaan.

Pylkkäsen mielestä ongelman ratkaisuun tarvitaan nykyistä edistyneempiä digiratkaisuja, jotka mahdollistavat nykyistä yksityiskohtaisemman tiedonkeruun työnhakijoiden osaamisista. Samalla ne päivittävät reaaliaikaisesti tietoja avointen työpaikkojen määristä ja täsmällisistä kuvauksista.

Digitaaliset alustat ja tekoäly voisivat auttaa kustannustehokkaasti työnantajia ja työnhakijoita löytämään toisensa.

– Tarvittaisiin eräänlaisia työmarkkinoiden treffipalveluja, joissa osaamiset ja osaamisvaatimukset kohtaavat.

Koulutukseen on saatava lisää ketteryyttä

Myös koulutusasioita on Pylkkäsen mielestä ajateltava uudelleen. Aina ei tarvitse suorittaa koko tutkintoa, vaan tarvittava osaaminen voidaan saada myös tutkinnon osista, lisäkoulutuksesta tai muuntokoulutuksesta.

– Nykyiset ammatti- ja tutkintokoulutukset lukitsevat etenkin työuran keski- ja loppuvaiheessa liian pitkäksi aikaa koulunpenkille. Koulutuksen on joustettava, jotta työpaikat ja työnhakijat löytävät nopeammin ja paremmin toisensa.

Pylkkäsen mukaan yksi syy kohtaanto-ongelmaan ovat työnantajien ja työnhakijoiden erilaiset odotukset. Hän ymmärtää, että epävarmassa taloustilanteessa yritykset ovat varovaisia palkkaamaan vakituiseen työsuhteeseen.

– Epätyypillisistä työpaikoista tulee entistä tyypillisempiä. Työnantajien pitäisi nähdä myös työnhakijan näkökulma ja ajateltava avarammin kuin kysyntähuippuun vastaamista. Se tarkoittaa kokoaikaisia ja pysyvämpiä työpaikkoja.

Pylkkäsen mukaan moni työtön arastelee ottamaan vastaan työtä, jos tarjolla ei ole pidempikestoista ja toimeentulon turvaavaa työpaikkaa. Pätkä- tai osa-aikatyön vastaanottaminen keskeyttää etuudet kokonaan, ja tämä jo sinänsä vaikeuttaa työllistymistä.

Työvoimatarpeita ennakoitava paremmin

TEMissä on arvioitu, että 45 000 avoimeen työpaikkaan olisi löydettävissä ammattitaitoinen työtön työnhakija. Toisaalta 140 000 työttömällä on ammatti, josta on ylitarjontaa.

Eniten Pylkkänen on huolissaan pitkäaikaistyöttömistä. Yli vuoden työttömänä olleita on nyt runsaat 85 000, ja tämän suman purkaminen vaatii hänestä erityisiä toimia.

Pylkkäsen mielestä Suomessa käyttöön otettu pohjoismainen työvoimapalvelumalli on hyvä askel oikeaan suuntaan. Nyt lähdetään miettimään aiempaa aktiivisemmin kunkin työnhakijan tilannetta.

Elina Pylkkäsen mielestä samaan aikaan on oltava realistinen, kuinka henkilökohtaista palvelua julkiset työvoimapalvelut pystyvät oikeasti tarjoamaan.

– Työnhakijoita ja heille tarjottavia palveluja tulisi pystyä segmentoimaan. Toiset tarvitsevat enemmän tukea, toiset vähemmän. Palveluja tulisi suunnata erityisesti vaikeasti työllistyville, joilla ongelmana on usein alentunut työkyky tai liian vähäinen koulutus.

Myös ennakointityö on tärkeää

Pylkkäsen mielestä on tärkeää kiinnittää huomiota myös työttömyyden ennaltaehkäisyyn.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometri ja muut tulevaisuutta luotaavat työkalut tuottavat tietoa elinkeinorakenteen muutoksista.

– Tätä tietoa hyödyntämällä työllisyys- ja koulutuspalveluja tulisi suunnata niille toimialoille ja alueille, joilla työvoimaa erityisesti tarvitaan. Tarpeeseen on pystyttävä puuttumaan nopeasti ja kohdennetusti, ei tekemällä keskiarvo- ja keskivertopolitiikkaa koko maahan.

Ennakoivan tiedon kerääminen on Pylkkäsen mielestä tärkeää siitäkin syystä, että jatkuvassa murroksessa oleva tuotantorakenne muokkaa työmarkkinoita isolla kädellä.

– Vuosittain yli 200 000 työpaikkaa katoaa, mutta toisaalta uusia työpaikkoja syntyy saman verran ja jopa enemmän, sillä työvoimavaltaiset palvelualat kasvavat koko ajan.

Lue myös: Ennakointikamari auttaa löytämään lääkkeitä osaajapulaan

Avainsanat

Ammenna osaamista Ammattikirjastosta

Haluatko pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että käytössäsi ovat aina tuoreimmat ammattikirjat? Hanki käyttöösi sähköisten kirjojen Ammattikirjasto – tilaa yhden aihealueen kokoelma tai kattavasti koko Ammattikirjaston sisältö.

Lisää luettavaa

Osaavan työvoiman saaminen ratkaisee koko Suomen menestyksen
Suomessa on herätty väestörakenteen muutokseen aivan liian myöhään. Vuonna 2040 maassamme on lähes 200 000...
Lue juttu ›
Lääkkeitä osaajapulaan: työelämän treffipalvelu ja asenneremontti?
Tervetuloa uudistuneen Kauppakamarilehden sisältöjen pariin. Helsingin seudun kauppakamarin verkkolehti...
Lue juttu ›
Kohtaanto-ongelman ratkaisu vaatii nyt tositoimia
Avoimien työpaikkojen täyttäminen vaatii koulutuksen ketteröittämistä. Lisäksi tarvitaan työpaikat ja...
Lue juttu ›
Työperäisessä maahanmuutossa koko ketju kuntoon
Työperäisen maahanmuuton lupakäsittely nopeutuu. Koko ketju hakemusten jättämisestä kotoutumiseen on...
Lue juttu ›
Johtamisessa riittää aina opittavaa
Johdon suorahakukonsultti Hannu-Matias Nurmi on ollut aina kiinnostunut johtamisen saloista. Aihe kiehtoo,...
Lue juttu ›
ICT sector in Ukraine – resilient and fast developing sector providing high quality services 
In Ukraine, the ICT sector is highly developed. Despite of challenges, the digital sector has remained...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

2/2023
Teemajutut
Osaavan työvoiman saaminen ratkaisee koko Suomen menestyksen
Suomessa on herätty väestörakenteen muutokseen aivan liian myöhään. Vuonna 2040 maassamme on lähes 200 000...
Lääkkeitä osaajapulaan: työelämän treffipalvelu ja asenneremontti?
Tervetuloa uudistuneen Kauppakamarilehden sisältöjen pariin. Helsingin seudun kauppakamarin verkkolehti...
Kohtaanto-ongelman ratkaisu vaatii nyt tositoimia
Avoimien työpaikkojen täyttäminen vaatii koulutuksen ketteröittämistä. Lisäksi tarvitaan työpaikat ja...
Työperäisessä maahanmuutossa koko ketju kuntoon
Työperäisen maahanmuuton lupakäsittely nopeutuu. Koko ketju hakemusten jättämisestä kotoutumiseen on...
Johtamisessa riittää aina opittavaa
Johdon suorahakukonsultti Hannu-Matias Nurmi on ollut aina kiinnostunut johtamisen saloista. Aihe kiehtoo,...
ICT sector in Ukraine – resilient and fast developing sector providing high quality services 
In Ukraine, the ICT sector is highly developed. Despite of challenges, the digital sector has remained...
Seuraa näitä 17.5.2023
Yhtenäispatentti, tekijänoikeuslaki ja hankintailmoitusten yhdenmukaistaminen EU:ssa.
Työntekijöille tarjottava koulutus
Työnantajalla ei ole yleistä velvollisuutta tarjota työntekijöille tiettyä määrää koulutusta, mutta työsopimuslain...
Oppisopimuksella koulutusta henkilöstölle tai mahdollisuuksia nuorille
Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta,...
Rohkeutta kansainväliseen rekrytointiin
Kauppakamarin viimeisin tutkimus kertoo karun totuuden siitä, että emme pärjää ilman kansainvälistä työvoimaa....
Ammatillinen koulutus ratkaisee osaajapulaa – kädentaitojen merkitys osana työelämää
Ammatillinen koulutus ratkaisee osaltaan työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmaa. Osaajapulaa on sekä...
Ammatillinen koulutus väylänä suomalaiseen työelämään
Vieraskielisyys näkyy ammatillisissa oppilaitoksissa pääkaupunkiseudulla aivan eri tavalla kuin muualla...
Asenteen maahanmuuttajiin pitää muuttua
Nuivat asenteet työpaikoilla ovat yhä maahanmuuttajien työllistymisen suurin este. Tätä mieltä on terveysalan...
Johda ja ajattele kuin menestyvä toimitusjohtaja
Suomen Ekonomien Bisneskirjapalkinto-ehdokkuudellaankin mainetta niittänyt Hannu-Matias Nurmen teos Toimitusjohtaja...
Etsi vastauksia KauppakamariTiedon vastauspankista tai lähetä kysymyksesi asiantuntijalle
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Ennakointikamari auttaa löytämään lääkkeitä osaajapulaan
Uudenmaan osaajapulaan vastaaminen vaatii yritysten, oppilaitosten ja julkisen hallinnon hyvää yhteistyötä....
Fixing the entire chain of work-based immigration
The processing of permits for work-based immigration is speeding up. However, the entire chain from the...
Koko Suomen metropoli tarvitsee panostuksia hallitusohjelmassa
Vahvistamalla Helsingin seudun toimintaedellytyksiä luodaan samalla kasvua, menestystä ja hyvinvointia...
Eduskuntavaalit – mikä mahtava mahdollisuus metropolille!
Helsingin seudun yrityksillä on vahva näkemys siitä, että metropolipolitiikka pitää nostaa näissä vaaleissa...
Metropolipolitiikassa uusi vaihde päälle
Helsingin seudun etuja ajavaa metropolipolitiikkaa on tulevalla hallituskaudella terävöitettävä. Kehityshankkeiden...