Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Tikkurila Vantaalla. Taustalla kauppakakeskus Dixi. Kauppakamarilehti 3/2023.

Vantaan ratikka tuo palveluihin ison kasvusysäyksen

Vantaan pikaraitiotie tuo asumisen lisäksi merkittävää kasvua kaupalle ja muille palveluille. Kysyimme kahdelta kiinteistöalan konkarilta, miten tulevien vuosien jättihanke saadaan onnistumaan.

Vantaan pikaraitiotie otti toukokuussa ison askeleen eteenpäin, kun kaupunginvaltuusto vahvisti Mellunmäestä Hakunilan ja Tikkurilan kautta lentoasemalle kulkevan raideyhteyden rakentamisen.

OP Kiinteistösijoitus Oy:n johtaja Markku Mäkiaho huomauttaa, että pikaratikka on tärkeä koko Vantaan kehitykselle.

– Isoilla raidehankkeilla on kaupunkialueiden kehityksen kannalta suuri vaikutus. Tästä hyviä esimerkkejä pääkaupunkiseudulla ovat Kehärata, Länsimetro ja Raide-Jokeri.

Vantaallakin raideyhteyden varrelle keskittyy tulevina vuosina iso osa asuntorakentamisesta. Sitä seuraa uusien kauppojen ja muiden palvelujen rakentaminen.

– Kiinteistösijoittajan näkökulmasta on vaikea löytää vahvempia sijainteja, joita raideyhteydet tarjoavat, Mäkiaho toteaa.

Kiinteisösijoitus Oy:n johtaja Markku Mäkiaho. Kauppakamarilehti 3/2023.
Vantaan kaupunginvaltuusto vahvisti toukokuussa pikaraitiotien rakentamisen. Pikaratikka on tärkeä koko Vantaan kehitykselle, toteaa OP Kiinteistösijoitus Oy:n johtaja Markku Mäkiaho.

Ratikka yhdistää Vantaan eri osat

HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalaiselle ratikkahanke on erityisen läheinen. Hän on asunut Tikkurilassa yli 50 vuotta ja on ollut myös ammattinsa puolesta monessa mukana Vantaalla.

– Rakennuttajan puolelta olin ensimmäistä kertaa mukana Kauppakeskus Myyrmannin rakentamisessa vuonna 1994.

Karjalainen huomauttaa, että Vantaa on historiallisesti jakautunut itä- ja länsiosaan. Ne ovat kuin kaksi eri kaupunkia.

– Vasta Kehäradan ja lentoaseman kehittymisen myötä on alkanut syntyä kokonaisuus nimeltä Vantaa. Uusi raidehanke eheyttää kaupunkirakennetta edelleen, kun myös idässä sijaitsevat Hakunila ja Länsimäki kytkeytyvät entistä tiiviimmin mukaan.

Bussilinjoja voi aina muuttaa tai lakkauttaa, mutta raideyhteyttä ei niin vain poisteta käytöstä.

– Imago ja pysyvyys ovat keskeisiä syitä, miksi raidehankkeet vetävät niin paljon investointeja puoleensa.

HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen Vantaalta. Kauppakamarilehti 3/2023.
HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen on ollut monessa mukana Vantaalla ammattinsa puolesta. Karjalaista ilahduttaa se, että uusi raidehanke eheyttää kaupunkirakennetta, tuoden Hakunilan ja Länsimäen tiiviimmin mukaan kaupunkirakenteeseen.

280 miljoonan kasvusysäys ruokakaupalle

Ratikan tuomiin uusiin investointeihin, asukkaisiin ja työpaikkoihin uskoo vahvasti myös Vantaan kaupunki. Raideyhteyden varsi on tuoreessa yleiskaavassa nostettu kaupungin merkittävimmäksi kasvusuunnaksi.

Ratikka mahdollistaa 60 000 uutta asukasta ja 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.

Kasvava asukasluku luo uutta kulutuskysyntää, mikä Karjalaisen mukaan tarkoittaa yksistään ruokakauppaan noin 280 miljoonan euron lisäkasvua vuodessa.

– Kasvu edellyttää uusien kauppojen rakentamista. Arvioitu kasvu vastaa noin sadan lähikaupan tai noin 20 supermarket-kokoisen myymälän myyntivolyymiä vuodessa.

– Toiveemme on, että radan varrelle rakennetaan eri kokoisia kauppoja. Joidenkin pysäkkien ympärillä on jo ennestään kaupan rakenteita, joita tulee uudistaa ja laajentaa. Niitä ovat esimerkiksi Hakunilan ostoskeskus, Porttipuisto, Tikkurilan keskusta ja Kauppakeskus Jumbo.

Toimiva kaava syntyy hyvällä yhteistyöllä

Kaupungin mukaan ratikan rakentaminen voi alkaa nopeimmillaan jo syksyllä 2024 ja liikennöinti vuonna 2029.

Raidehankkeen varmistumisen myötä kaupunki pääsee laatimaan asemakaavoja ja suunnittelemaan yksityiskohtaisempaa maankäyttöä. Sitä on jo valmisteltu rinnan ratikan suunnittelun kanssa, joten joissakin paikoissa maankäytön suunnittelussa on päästy jo pitkälle.

– Osa hankkeista voi lähteä jo etukenossa liikkeelle, Karjalainen sanoo.

Kaavoitus 19 kilometriä pitkän raitiotien varrella on kaupungille iso urakka.

Mäkiaho huomauttaa, että kaavojen laatimisen lisäksi aikaa kuluu kunnalliseen päätöksentekoon ja mahdollisiin valituskierroksiin.

– Toivottavasti kaupungilla on riittävästi resursseja tehdä asukkaiden ja ympäristön kannalta laadukasta kaavoitusta, jotta se ei herätä kuntalaisten keskuudessa kielteisiä reaktioita. Olisi toivottavaa, että kaavat valmistuisivat kohtalaisen yksimielisesti isojen linjausten pohjalta.

Myös yritysten tarpeet huomioitava

Mäkiaho on Helsingin seudun kauppakamarin alue- ja asuntoasiain valiokunnan puheenjohtaja ja Karjalainen varapuheenjohtaja. He sanovat, että toimivien kaavojen syntyminen edellyttää hyvää yhteistyötä myös kaupungin ja elinkeinoelämän välillä.

– Kaavoitus on aina erilaisten tarpeiden yhteensovittamista. Kaikki näkökulmat on otettava huomioon jo alkuvaiheessa. Kaavan tulee mahdollistaa toimiva kaupunki ja ympäristö asukkaille. Samaan aikaan sen on synnytettävä kannattavia mahdollisuuksia investoinneille ja yrityksille, Karjalainen sanoo.
Mäkiaho muistuttaa, että koko radanvarsi ei rakennu yhdellä kertaa.

– Olisi hyvä, jos saamme alueellisia kokonaisuuksia sopivasti rytmitettynä liikkeelle, Mäkiaho sanoo.

– Pahin sudenkuoppa on, että asumisen ja palvelujen kehittäminen eivät kulje synkronissa keskenään, Karjalainen täydentää.

Varoittava esimerkki tästä on Vantaalla Kivistö, jossa asukkaat ovat joutuneet odottamaan vuosia kauppakeskusta ja monen muunkin palvelun tuloa.

Rakentamista asuinalue kerrallaan

Myös Mäkiaho toivoo, että kukin asuinalue rakentuisi tulevina vuosina suhteellisen nopeasti valmiiksi kokonaisuudeksi, jotta asukkaiden ei tarvitse odottaa pitkään palveluja tai asua vuosia keskellä rakennustyömaata.

– Ideaalisinta on, että palvelut tulisivat asumisen vanavedessä ilman pitkiä viiveitä.

Karjalainen painottaa, että kyse ei ole vain ratikasta, vaan kaupungin on kehitettävä muutakin yhdyskuntainfraa. Kaupan kannalta tärkeitä ovat esimerkiksi logistiset ratkaisut.

– Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon esimerkiksi, että kauppoihin tavaroita tuovat ajoneuvot pääsevät sujuvasti liikkumaan, eikä peruuttamisesta lähtevä piippaus häiritse lähistön asukkaita.

Kiinteistösijoittajalle paljon potentiaalisia kohteita

HOK-Elanto hakee pikaraitiotien varrelta eri kokoisia uusia kauppapaikkoja ja mahdollisuuksia kehittää olemassa olevia kohteita.

OP Kiinteistösijoituksen keskeisenä tavoitteena on puolestaan jatkaa vapaarahoitteisten (erotuksena valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta) vuokra-asuntojen tuottamista Vantaalla, jossa se on ollut merkittävä toimija jo aiemmin.

Mäkiaho mukaan myös logistiikkaan, kevyeen tuotantoon ja näitä toimintoja yhdistäviin kiinteistöihin sijoittaminen kiinnostaa. Lisäksi päivittäistavarakauppaa ja kunnallisia palveluja yhdistävät palvelukeskukset sopisivat sijoituskohteiksi.

– Olemme jatkossa mielellämme mukana myös erilaisissa palvelu- ja hoivakiinteistöissä. Ratikan varrella tiivistyvä asutus tarvitsee uusia kouluja, päiväkoteja ja terveyspalveluja.

Mäkiaho uskoo, että esimerkiksi hoivatiloja rakennetaan tulevina vuosina entistä enemmän yksityisinä hankkeina, joissa kunta vuokraa kiinteistönomistajalta tilat.

– Kehitystä vauhdittavat viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneet muutokset rahoitusympäristössä. Vantaalla kehitys on ollut hitaampaa, mutta uskon sielläkin yksityisten sijoittajien roolin kasvavan investoinneissa ja kiinteistöriskin kantajina.

Helsingin seudun kauppakamari

Alue- ja asuntoasiain valiokunta

Helsingin seudun talousalueen voimakas kasvu vaikuttaa merkittävästi muun muassa maankäytön suunnitteluun, asuntotuotantoon ja liikenteeseen. Alue- ja asuntoasiain valiokunnassa tuomme esille elinkeinoelämän tarpeita ja näkemyksiä maankäytön suunnittelussa ja asuntotuotannossa kuin myös niitä säätelevien lakien ja ohjeiden valmistelussa ja soveltamisessa. Valiokunnassa pyrimme lisäämään yritysten ja kaavoittajien välistä vuoropuhelua sekä edistämään yli kuntarajojen tapahtuvaa kokonaisvaltaisempaa ja seudun kasvun mahdollistavaa suunnittelua.

Lue lisää: Alue- ja asuntoasiain valiokunta

Avainsanat

Lue ja kehity

Haluatko pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että käytössäsi ovat aina tuoreimmat ammattikirjat? Hanki käyttöösi sähköisten kirjojen Ammattikirjasto – tilaa yhden aihealueen kokoelma tai kattavasti koko Ammattikirjaston sisältö.

Lisää luettavaa

Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Lue juttu ›
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Lue juttu ›
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....
Lue juttu ›
Data auttaa parantamaan keskustan vetovoimaa
Uusi teknologia tarjoaa entistä tarkempaa tietoa ihmisten liikkumisesta Helsingin keskustassa. Data auttaa...
Lue juttu ›
Myös pehmeät arvot vetävät yrityksiä Helsinkiin
Kansainvälisiä yrityksiä ja osaajia Helsinkiin houkutteleva Clarisse Berggårdh sanoo, että sijaintipaikan...
Lue juttu ›
Nopea opas arvonlisäverolain muutoksiin
Kevään kehysriihessä sovittiin lisäsopeutuksista ja veronkiristyksistä valtiontalouden huonon tilanteen...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

3/2023
Alueelta
Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....
Data auttaa parantamaan keskustan vetovoimaa
Uusi teknologia tarjoaa entistä tarkempaa tietoa ihmisten liikkumisesta Helsingin keskustassa. Data auttaa...
Myös pehmeät arvot vetävät yrityksiä Helsinkiin
Kansainvälisiä yrityksiä ja osaajia Helsinkiin houkutteleva Clarisse Berggårdh sanoo, että sijaintipaikan...
Nopea opas arvonlisäverolain muutoksiin
Kevään kehysriihessä sovittiin lisäsopeutuksista ja veronkiristyksistä valtiontalouden huonon tilanteen...
Seuraa näitä 28.8.2024
Tekoälysäädös astui voimaan elokuun alussa. Pienten yrityksen arvonlisäverollisuuteen tulee puolestaan...
Jakamistalouden kuusi liiketoimintamallia
Jakamistalous on yksi kiertotalouden muoto ja tarjoaa mahdollisuuksia niin yrityksille, kuluttajille...
Metropolien kova kilpailu osaajista
Huippuosaajista ja kasvuyrittäjistä käydään kovaa kansainvälistä kilpailua. Yritysten investointiympäristöä...
Espoo tähtää kasvuun
Espoo varautuu yleiskaavaluonnoksessaan 200 000 uuteen asukkaaseen ja 90 000 uuteen työpaikkaan. Helsingin...
Tukholma on Pohjolan Ruotsi
Itämeren alueen metropolien talousvertailussa Tukholma on selvästi vahvin.
Uusi kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi: Porvoo pitää kiinni monipuolisesta yrityskentästä
Monipuolinen elinkeinoelämä ja omavaraisuus työpaikoissa ovat Porvoon vahvuus, sanoo uusi kaupunginjohtaja...
10 eri tyyppiä – millainen ihmisten johtaja olet?
Millaista on hyvä ihmisten johtaminen? Miten haasteet kannattaa kohdata? Miten kehittyä paremmaksi johtajaksi?...
Työntekijä ilmoittaa olevansa pois työstä hajonneen auton vuoksi. Onko kyseessä luvallinen vai luvaton poissaolo? Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon vastauspankista
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Data Helps Improve the Attractiveness of the City Center
New technology is offering increasingly accurate information about people’s movements in Helsinki’s city...
Sääntötehtailusta kasvun edistämiseen
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman eli Green Dealin tavoitteena on olla kasvuohjelma, jonka avulla...
Asenteista tekoihin!
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Olisi hyvä, jos myönteiset...
EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola: Kilpailukyvyn parantaminen vaatii erityishuomion
Uuden EU-parlamentin tulee tehdä sisämarkkinoita ja yritysten tasapuolista kilpailua edistäviä päätöksiä,...
Ehdokastentti - Sääntelyn purku nousee EU-vaalien kärkiteemaksi
Kesäkuussa valittava EU-parlamentti vaikuttaa monella tapaa yritysten kilpailukykyyn. Viisi Helsingin...
Lisäkierroksia kasvuun EU-markkinoilta
EU-markkinoilla suomalaisilla tuotevalmistajilla on vielä paljon otettavaa. Verkostoituminen ja tuotteen...