Teollisen hankkeen luvitusprosessi valitusaikoineen vie Suomessa helposti 7–10 vuotta. Ajan puolittaminen ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä parantaisi merkittävästi maan houkuttelevuutta investoinneille.
Tätä mieltä on ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.), jonka johdolla viedään nyt eteenpäin isoa uudistusta ympäristöllisen luvituksen sujuvoittamisesta ja yksinkertaistamisesta.
– Jatkossa luvan hakijan ei tarvitse enää asioida useiden viranomaisten luona, vaan luvitusasiat hoituisivat yhden valtakunnallisen tahon kanssa, Mykkänen linjaa.
Lupa-asiat jatkossa yhdeltä luukulta
Luvituksen uudistaminen edellyttää useita lakimuutoksia, joiden valmistelu on käynnistynyt. Mykkänen odottaa, että ympäristöllisiä lupa- ja valvonta-asioita keskitetysti hoitava organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2026 alusta.
Ministerin mukaan huoli luvituksen sujuvuudesta nousee usein esille keskusteluissa Suomesta kiinnostuneiden investoijien kanssa. Asian merkitys korostuu entisestään, kun hankkeiden takaisinmaksuaikoja yritetään saada kohtuullisiksi rahoituksen kallistumisen myötä.
– Yhden luukun periaate tarjoisi Suomelle merkittävän kilpailuedun saada puhtaita investointeja.
Hallitus lupaa sujuvoittaa ympäristölupia muillakin toimilla, vaikkapa mahdollistamalla luvissa niin sanottu ekologinen kompensaatio. Se tarkoittaa, että jonkin teollisen hankkeen ympäristöhaittoja voidaan korvata jossakin muualla paikallisesti.
– Esimerkiksi suunnitellun tehdashankkeen vesistöön kohdistuvaa rasitusta saattaa olla kustannustehokkaampaa kompensoida vähentämällä päästöjä toisessa kohteessa. Oleellista on, että saman vesistön kokonaispäästöt eivät kasva.
Suomesta puhtaan energian suurvaltana
Ympäristöministeriön ohella Mykkäselle kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asiat. Hallituksen keskeinen tavoite on tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta.
Mykkäsen mukaan kotimainen sähköntuotanto on kaksinkertaistettava nykyisestä, jotta puhtaan teollisuuden kasvulle on hyvät edellytykset.
Elinkeinoelämän keskusliiton keräämien tietojen mukaan vihreän siirtymän investointiaikeet ovat nousseet yli 200 miljardiin euroon. Valtaosa kaavailluista hankkeista on maa- ja merituulivoimaa, mutta joukossa on myös miljardiluokan teollisia investointeja.
Hankkeista vasta murto-osassa on tehty investointipäätös. Ministeri myöntää, että epävarma taloustilanne ja korkeat korot hidastavat suurten hankkeiden etenemistä. Haasteellisinta on toteuttaa investointeja, jotka perustuvat ennen kokeilemattomaan uuteen teknologiaan.
– Olemme nyt eräänlaisessa muna-kana-tilanteessa. Sähköä paljon tarvitsevista tuotantolaitoksista tulee saada investointipäätöksiä, jotta sähköntuotantoon ollaan valmiita investoimaan lisää.
Mykkäsen mukaan hankkeiden sujuvan luvituksen ohella hallitus edistää vihreää siirtymää parantamalla puhtaan sähkön siirtoyhteyksiä. Valtionyhtiö Fingrid investoi tulevan vuosikymmenen aikana neljä miljardia euroa kantaverkkoon, mikä antaa Suomelle keskeisen edun suhteessa kilpailijamaihin.
– Keski-Euroopassa ja jopa Ruotsissa siirtoverkot ovat tukossa.
Mykkäsen mukaan hallitus voi vauhdittaa vihreää siirtymää myös valikoiduilla investointituilla. Rahan määrällä Suomi ei aio kuitenkaan kilpailla muiden maiden kanssa.
– Jos investoija haluaa paksun pinon lahjarahaa hankkeelleen, niin hänen kannattaa mennä Washingtoniin tai Pariisiin. Suomen kilpailuetu tulee puhtaan sähkön saatavuudesta, sen hinnasta ja hankkeiden sujuvasta etenemisestä.
Uudellamaalla iso rooli vihreässä siirtymässä
Espoolainen Mykkänen tarkastelee vihreää siirtymää myös Uudenmaan näkökulmasta.
– Helsingin seutu on koko maan veturi tähän liittyvässä huippututkimuksessa ja tuotekehityksessä. Myös teollisessa siirtymässä maakunnastamme löytyy isoja hankkeita.
Esimerkkinä Mykkänen mainitsee Nesteen suunnitelman siirtyä Kilpilahdessa fossiilisen öljyn jalostuksesta synteettisten polttoaineiden tuotantoon. Hän toivoo myös hiilidioksidivapaan terästehtaan tai muun vihreän investoinnin toteutumista Inkoon vanhan kivihiilivoimalan paikalle.
Suurin osa puhtaasta sähköstä tuotetaan muualla, mutta siirtymisessä päästöttömiin lämmitysmuotoihin Helsingin seutu on edelläkävijä koko maailmassa. Kaukolämpöyhtiöt luopuvat kivihiilestä ja ottavat kiihtyvällä vauhdilla käyttöön muun muassa ympäristö- ja hukkalämpöjä hyödyntäviä lämpöpumppujärjestelmiä ja kulutusta tasaavia lämminvesivarastoja.
– Meillä on huikea mahdollisuus näyttää muillekin kylmän ilmaston suurkaupungeille, kuinka 1,5 miljoonan asukkaan metropoli lämmitetään ilman polttoon perustuvaa tekniikkaa.
Mykkäsen mielestä myös pienet modulaariset pienydinvoimalat voivat tulla tulevaisuudessa kyseeseen kaukolämmön tuotannossa. Hallitus aikoo vauhdittaa ydinenergialain uudistusta, jotta Suomi olisi muutenkin kiinnostava kohde investoinneille ydinvoimaan.
– Energiajärjestelmään tarvitaan lisää vakaata perus- ja säätövoimaa vastapainoksi sääriippuvaisille tuuli- ja aurinkovoimalle, Mykkänen perustelee.
Vedyn tuotantolaitos suunnitteilla Porvooseen
Vetytalous on paljon esillä vihreään siirtymään liittyvässä keskustelussa, sillä uusiutuvalla energialla valmistettu vety auttaisi muuttamaan teollisuuden prosesseja hiilineutraaleiksi.
Esimerkki kaavailluista hankkeista on yhdysvaltalaisen Plug Powerin suunnitelma rakentaa Suomeen kolme vihreän vedyn tuotantolaitosta.
Yksi laitoksista tulisi Porvoon Tolkkisiin.
– Vihreän vedyntuotannon näkökulmasta Suomen ehdoton etu on tarjolla oleva uusiutuva energia, Plug Powerin Euroopasta vastaava johtaja Benjamin Haycraft sanoo.
Hän viittaa tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa lisääviin investointeihin, jotka täydentävät jo ennestään maasta löytyvää ydin- ja vesivoimaa.
Haycraftin mielestä Suomen toinen keskeinen etu on sähkön ja vedyn siirtoon tarvittava infrastruktuuri. Sitä ollaan valmiita vahvistamaan, kun vihreän energian tuotanto ja kysyntä kasvavat.
Power Plug suunnittelee vetyhankkeita muutamaan muuhunkin Euroopan maahan, mutta ne ovat kooltaan pienempiä kuin Suomeen kaavaillut laitokset. Suomen laitokset sijoittuisivat Porvoon ohella Kokkolaan ja Kristiinankaupunkiin.
– Porvoon hankkeen odotamme toteutuvan ensimmäisenä Suomessa, sillä kaksi muuta suunniteltua tuotantolaitosta ovat kooltaan selvästi suurempia investointeja.
Sata tonnia vetyä päivässä
Porvooseen suunniteltu laitos tuottaisi sata tonnia vetyä päivässä vuoteen 2030 mennessä. Asiakaskunta koostuisi ennen muuta Suomessa toimivasta teollisuudesta.
Heycraftin mukaan hanke toteutetaan näillä näkymin 2–3 vaiheessa. Ensin rakennettaisiin teholtaan vajaan 100 megawatin laitos.
– Investoinnin aikatauluun vaikuttaa muun muassa tehtaan tarvitsemien sähkön ja vedyn siirtoyhteyksien kehitys.
Porvoon hanketta vauhdittaa Plug Powerin Belgian Antwerpeniin suunnittelema vastaavanlainen vedyn tuotantolaitos. Samaa suunnittelutietoa voidaan hyödyntää myös Porvoossa.
– Tavoitteemme on saada lupaprosessi liikkeelle ensi vuoden alkupuoliskolla. Rakentaminen voisi alkaa vuoden 2025 alussa, jolloin laitos käynnistyisi seuraavana vuonna.
Plug Power on varannut Tolkkisista 20 hehtaarin alueen. Heycraftin arvioi, että Porvoon investoinnin ensimmäinen vaihe maksaisi 200–300 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa rahoitusneuvottelut rahoitusalan ja teollisuuden kumppaneiden kanssa ovat hyvässä vauhdissa.
Sähköistetään mitä pystytään – vety hoitaa loput
Fossiilisten polttoaineiden loppu alkaa häämöttää. Teillämme näkyy jo enenevässä määrin sähköautoja. Enää eivät vaihtoehtoiset polttoaineet ole viherpesua, vaan monelle kuluttajalle jo arvokysymys. Sähköisellä liikenteellä tulee olemaan merkittävä rooli tieliikenteessä. Latausasemia syntyy jo nyt ympäri Suomea kuin sieniä sateella.
Lue lisää Herkko Plit: Sähköistetään mitä pystytään – vety hoitaa loput
