Kaikkea liikennettä ei voida kuitenkaan sähköistää. Hirvaskankaalla Keski-Suomessa on jatkuvasti noin parikymmentä rekkaa tauolla. Jos kaikkien näiden akut pitäisi ladata nopeasti täyteen, niin vieressä pitäisi olla pienen ydinvoimalaitoksen verran tehoa. Myös työkoneet, trukit ja vaikkapa jäteautot vaativat kovia tehoja – eikä niiden sähköistäminen ole siten kovin mielekästä.
Siitä, mihin vety pystyy liikennesektorilla, on esitetty paljon epäilyjä. Saksan hallitus julkaisi muutama viikko sitten päivityksen maan vetystrategiaan, joka linjasi vedystä tulevan priorisoitu polttoaine raskaalle liikenteelle. Kun automaa Saksa näin toteaa, niin eiköhän joku muukin heitä kohta seuraa.
Lähes kaikki rekka-autojen valmistajat kehittävät vauhdilla vetyrekkojaan. Hyundailla on ollut liikenteessä jo muutaman vuoden kymmeniä vetyrekkoja muun muassa Sveitsissä. Daimler, Iveco ja muut eivät halua jäädä jälkeen. Toyotalla on puolestaan vetytrukkeja käytössä monessa paikassa. Vetybusseja löytyy jo kymmenistä kaupungeista ympäri Eurooppaa. Henkilöautoista Hyundain Nexo ja Toyotan Mirai ovat jo myynnissä Euroopassa.
Miksi Suomessa ei sitten vielä ole vetyautoja?
Jos maasta ei löydy yhtään vedyn tankkausasemaa, niin ei ihme, että innokkaita ostajia kalustolle ei ole vielä ilmaantunut. P2X Solutions on luvannut rakentaa Järvenpäähän Helsingin seudun ensimmäisen vetytankkausaseman, joka aukeaa vuonna 2024, kun yhtiön vihreän vedyn tuotanto Harjavallassa alkaa. Ensimmäiset toimijat ovat kertoneet hankkivansa vetykalustoa heti, kun sen tankkaus on mahdollista. Yhtä Suomen vetyliikenteen muna-kana -ongelmista ollaan siis ratkomassa.
Toinen haaste liittyy vetykaluston hintaan. Onneksi nykyhallitus ei ole aikaillut tämän asian edistämisessä: jo nyt on lausunnoilla lainsäädäntöluonnos, jolla mahdollistetaan tuki vetykaluston hankinnalle. Ilman tukea vetyauton hinta olisi jopa kaksinkertainen polttomoottorivastaavaan verrattuna, joten alkuvaiheessa tuella on merkitystä markkinan käynnistämiseksi.
Tieliikenteessä vety toimii sellaisenaan, mutta meri- ja lentoliikenteessä vain lyhyillä matkoilla. Tieliikenteen ulkopuolella painopiste on selkeästi synteettisillä polttoaineilla (sähköpolttoaineet), jotka valmistetaan vedystä ja hiilidioksidia talteen ottamalla.
Ilman vetyä ja sen jatkojalosteita emme tule pääsemään irti fossiilisista polttoaineista eikä Suomi saavuttamaan päästötavoitteita. Liikenteen päästöt muodostavat vajaan neljänneksen ilmastopäästöjen kokonaisuudesta, eli olemme ison asian äärellä. ”Sähköistetään mitä pystytään ja muut hoitaa vety ja sen jatkojalosteet” on toimiva, toteuttamista vaille valmis resepti.
Herkko Plit
toimitusjohtaja, CEO
P2X Solutions
