Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
TE-palvelujen uudistus kysyy kärsivällisyyttä. Kuntaliiton Jari Lindström toivoo yrityksiltä kärsivällisyyttä ennen kuin palvelut saadaan kuntoon.

TE-palvelujen uudistus kysyy kärsivällisyyttä

Pohjoismainen työnhakumalli ja TE-palvelujen siirto kunnille ovat isoja muutoksia. Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä ennen kuin palvelut saadaan kuntoon.

Uudellamaalla on tärkeä rooli meneillään olevissa työllisyyden kuntakokeiluissa, sillä TE-palveluihin isoja muutoksia tuovaan uudistukseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Porvoon ohella myös Vantaan ja Keravan sekä Hangon ja Raaseporin kokeilualueet.

Maaliskuussa alkaneissa kokeiluissa työtä hakevien pitkäaikaistyöttömien, alle 30-vuotiaiden ja maahanmuuttajien työllistymistä edistävät palvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Valtion TE-toimistojen asiakkaiksi jäivät muut työnhakijat, esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan saajat.

Kuntaliiton projektikoordinaattori Jari Lindström. TE-palvelujen uudistus kysyy kärsivällisyyttä.
Kuntaliiton projektikoordinaattori Jari Lindström.

Myös työnantaja- ja yrityspalveluita tarjotaan edelleen TE-toimistoista

Kuntaliiton projektikoordinaattori Jari Lindström tuntee hyvin kuntakokeilujen vahvuudet ja kipupisteet, sillä hänen tehtävänään on kerätä tietoa alueilta, jakaa tietoa eteenpäin ja toimia yhdyssiteenä eri toimijoiden välillä.

– Ensimmäinen vuosi on ollut todella työntäyteinen, Lindström sanoo.

Uudistuksessa iso osa TE-toimistojen henkilökunnasta siirtyi kuntiin. Lindströmin mukaan erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen on ollut suurimpia haasteita.

– Yhteentörmäyksiltäkään ei olla vältytty.

Kiireitä on lisännyt entisestään niin sanottu suunnitelmavelka. Se tarkoittaa, että monen TE-toimiston asiakkaan työllistymissuunnitelma on jäänyt päivittämättä. Ruuhkia on etenkin isoimmilla paikkakunnilla.

Lindström korostaa yksilöllistä palvelua, jossa niin sanottujen omavalmentajien rooli on keskeinen. He ovat virkailijoita, jotka kartoittavat työnhakijan osaamista, etsivät vaihtoehtoja ja ohjaavat tarpeen mukaan muihin palveluihin.

– Omalääkärin tavoin hän tuntee henkilön tilanteen ja auttaa eteenpäin, jos ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan tukea myös esimerkiksi elämänhallinnan haasteissa.

Lindström toivoo yrityksiltä kärsivällisyyttä. Työttömistä työnhakijoista ei löydy välttämättä suoraan henkilöä, joka voi tarttua heti työtehtäviin ilman koulutusta ja perehdyttämistä.

– Työttömissä on kuitenkin paljon potentiaalisia ja työhaluisia henkilöitä, joiden työllistyminen vaatii koko yhteiskunnalta asenteiden muutosta.

TE-palvelujen jalkauduttava yrityksiin

TE-toimistojen ohella myös kunnat voivat tarjota omia yrityspalveluja. Esimerkiksi Lindström nostaa Oulun, jossa BusinessOulun Pesti-tiimi hakee yrityskohtaisesti piilotyöpaikkoja.

– Myös Uudellamaalla on tärkeää lisätä palvelujen jalkauttamista yrityksiin.

Lindström huomauttaa, että pääkaupunkiseudulla on paljon työpaikkoja, mutta samalla myös työttömien määrä on suuri.

– Se tarkoittaa, että puutteisiin osaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta työvoiman tarjonta vastaisi alueen yritysten tarpeita. Toinen pk-seudun erityispiirre on maahanmuuttajien suuri osuus työnhakijoista. Heidän työllistymiseensä liittyy paljon haasteita, vaikka työkokemusta löytyisikin.

Pohjoismainen työnhakumalli käynnistyy

Kuntakokeilujen työllistämistehtävät siirtyvät kunnille pysyvästi vuonna 2024. Lisäpainetta TE-palvelujen uudistamiseen tuo keväällä voimaan astuva pohjoismainen työvoimapalvelumalli.

Siinä työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu nykyistä nopeammin, ja yhteydenpito jatkuu aiempaa tiiviimpänä.

– Säännöllisiä tapaamisia on järjestettävä riippumatta siitä, tarvitseeko ihminen tukea vai ei. Se on kuntien mielestä resurssien hukkaamista.

Myös yritysten HR-ihmiset saavat varautua käymään läpi entistä useampia työhakemuksia, sillä uudessa mallissa työttömän on haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Tilanteen mukaan velvoitetta voidaan kuitenkin lieventää tai olla sitä jopa asettamatta.

Pohjoismaisen työnhakumallin aiheuttamisen muutoksen mittasuhteista kertoo se, että työllisyyspalveluihin laitetaan 70 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tällä rahalla palkataan 1 200 uutta virkailijaa kuntien ja TE-toimistojen palveluihin ja uudistetaan verkkopalvelut.

– Uusien työntekijöiden rekrytointi ja perehdytys on valtava urakka. Tämä on asia, jolle toivon ymmärrystä niin yritys- kuin henkilöasiakkailtakin. Näin isot muutokset eivät tapahdu hetkessä.

Lindström on kuitenkin optimistinen, että asiat alkavat sujua entistä paremmin, kun TE-palvelujen uudet toimintamallit vakiintuvat.

– Sekä työttömät että työvoimaa tarvitsevat työnantajat hyötyvät, kun laitamme palvelut entistä ehompaan kuntoon.

Avainsanat

Lue ja kehity

Haluatko pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että käytössäsi ovat aina tuoreimmat ammattikirjat? Hanki käyttöösi sähköisten kirjojen Ammattikirjasto – tilaa yhden aihealueen kokoelma tai kattavasti koko Ammattikirjaston sisältö.

Lisää luettavaa

Suomen kieltä tarvitaan kotoutumiseen
Kattavilla englanninkielisillä palveluilla on hyvä houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kotoutuakseen...
Lue juttu ›
Osaajien avulla maailmalle
Tässä Kauppakamarilehdessä lähdetään maailmalle. Mistä kasvua? Ja miten? Kun yritys havaitsee kasvumahdollisuuksia...
Lue juttu ›
Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen: Vienti sujuu parhaiten kohdemaan kielellä
Kansainvälistyvän yrityksen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Oppia...
Lue juttu ›
Vientiä vauhdittavaa osaamista voi kerryttää monella tapaa
Vientimarkkinoille tähyävällä yrityksellä on monta tapaa hankkia kansainvälistä osaamista. Vientiä voi...
Lue juttu ›
Hallitusammattilainen ja Matkalla johtajaksi -podcastin vetäjä Petra Erätuli: Pk-yrityksenkin kannattaa panostaa hallitustyöhön
Yritysten hallituksiin tarvitaan lisää erilaista osaamista ja ihmisiä eri taustoista. Tästä olisi hyötyä...
Lue juttu ›
Onko työnantajan myönnettävä työntekijälle opintovapaa?
Opintovapaalla tarkoitetaan työntekijän omasta halusta ja hakemuksesta työstä saamaa vapaata, jonka aikana...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

1/2022
Teemajutut
Suomen kieltä tarvitaan kotoutumiseen
Kattavilla englanninkielisillä palveluilla on hyvä houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kotoutuakseen...
Osaajien avulla maailmalle
Tässä Kauppakamarilehdessä lähdetään maailmalle. Mistä kasvua? Ja miten? Kun yritys havaitsee kasvumahdollisuuksia...
Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen: Vienti sujuu parhaiten kohdemaan kielellä
Kansainvälistyvän yrityksen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Oppia...
Vientiä vauhdittavaa osaamista voi kerryttää monella tapaa
Vientimarkkinoille tähyävällä yrityksellä on monta tapaa hankkia kansainvälistä osaamista. Vientiä voi...
Hallitusammattilainen ja Matkalla johtajaksi -podcastin vetäjä Petra Erätuli: Pk-yrityksenkin kannattaa panostaa hallitustyöhön
Yritysten hallituksiin tarvitaan lisää erilaista osaamista ja ihmisiä eri taustoista. Tästä olisi hyötyä...
Onko työnantajan myönnettävä työntekijälle opintovapaa?
Opintovapaalla tarkoitetaan työntekijän omasta halusta ja hakemuksesta työstä saamaa vapaata, jonka aikana...
Osaamisen kehittäminen – lakisääteinen velvollisuus ja yrityksen kilpailukyvyn edellytys
Taitojen ja ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen ei ole vain työntekijöiden etu, vaan myös työnantajan...
Seuraa näitä 13.11.2024
Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden laatima työturvallisuuslain...
Ehdotuksia yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi
Yritysten on laadittava määräajoin useita talousasioihin ja verotukseen liittyviä kuukausi- ja vuosi-ilmoituksia...
Neljälle suomalaiselle hankkeelle yhteensä 260 miljoonaa euroa - EU:n innovaatiorahastohaku käyntiin taas joulukuussa
EU:n innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista, jonka avulla tuetaan vähähiilisten...
Kansainvälistymispalveluilla apua maailmalle
Helsingin seudun kauppakamarin kansainvälistymispalvelut auttavat yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla,...
Suomi tarvitsee aivotuontia
Valtaosa hyvistä ideoista on aina ollut ja tulee aina olemaan tuontitavaraa. Usein helpoin tapa tuoda...
Mitä kuuluu insinööreille?
Yhteiskunnan teknistyminen teki Suomesta 1900-luvun lopulla insinöörivetoisen maan. Tällä vuosituhannella...
Uusi kaupunginjohtaja Tomas Björkroth: Loviisan kannattaa hakea kasvua matkailusta
Loviisan palvelualoilla on paljon pienyrityksiä, jotka hyötyisivät matkailun kasvusta. Alueen monipuolinen...
Miksi DEI-teemat kannattaa huomioida yrityksissä?
Lainsäädäntö asettaa raamit sille, että työelämässä toimitaan syrjimättömästi, yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti....
Työntekijä on suunnitellussa hammasleikkauksessa, onko sairausloma palkallinen? Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon Vastauspankista
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Acquiring Skills to Boost Exports in Many Ways
A company aiming for export markets has several ways to gain international expertise. Export can be accelerated...
Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....