Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Liikennenäkymä Helsingistä auton peilin kautta. Kauppakamarilehti 3/2023.

Ydinkeskustaan haettava tasapaino liikenteelle ja kävelyalueille

Helsingin ydinkeskustan kävelyalueiden laajentaminen sopii yrityksille, jos liikenteen sujuvuus turvataan. Avuksi he toivovat jo kertaalleen kuopattua keskustatunnelia.

You can read article in english  Traffic and pedestrian areas need to be balanced in central Helsinki

Hotellit, taksit ja pysäköintilaitokset ovat esimerkkejä toimialoista, joille Helsingin ydinkeskustan saavutettavuuden vaikeutuminen aiheuttaa harmia ja suoranaisia tulonmenetyksiä.

Pohjoismainen hotellikonserni Strawberry operoi keskustassa kymmentä hotellia, joista tunnetuimmat ovat Hotel Kämp ja Clarion Helsinki Jätkäsaaressa.

– Molempien hotellien saavutettavuus on viime vuosina heikentynyt, Strawberryn maajohtaja Erika Ehrnrooth sanoo.

Kulkua Kämp-hotelliin hidastaa Esplanadilla kahden kaistan sulkeminen. Clarion taas kärsii Länsisataman liikenneruuhkista, Ehrnrooth muistuttaa, että liikkumisen hidastuminen ei koske vain asiakkaita. Myös hotellien ja ravintoloiden tarvitseman logistiikan on sujuttava.

Strawberryn maajohtaja Erika Ehrnrooth. Kauppakamarilehti 3/2023. sanoo.
Pohjoismainen hotellikonserni Strawberry operoi keskustassa kymmentä hotellia, joista tunnetuimmat ovat Hotel Kämp ja Clarion Helsinki Jätkäsaaressa. Molempien hotellien saavutettavuus on viime vuosina heikentynyt, Strawberryn maajohtaja Erika Ehrnrooth sanoo.

Strawberryllä on yli 230 hotellia eri puolilla Pohjoismaita. Ehrnrooth ei ole kuullut, että muissa kaupungeissa kuin Helsingissä saavutettavuus koettaisiin ongelmaksi.

Kehittämisestä puuttuu kokonaiskuva

Ehrnroothin mielestä elävässä kaupungissa kuuluukin tehdä uudistuksia ja korjata infraa.

– Välillä kuitenkin tuntuu, että koko Helsingin niemi on yhtä työmaata, jota eri tahot toteuttavat ilman kunnollista koordinaatiota. Kokonaiskuva puuttuu.
Esimerkiksi Espan kokeilu toteutetaan nyt, kun keskustan liikennettä haittaavia katutöitä on muutenkin paljon meneillään. Ehrnroothilta ei liikene asialle muutenkaan ymmärrystä.

– Meillähän on Espalla jo vetovoimainen puisto ja leveät jalkakäytävät.

Ehrnroothin mielestä ydinkeskustan pitää olla kaunis ja viihtyisä, jotta siellä halutaan viettää aikaa. Se ei kuitenkaan riitä, vaan paikan päälle on myös päästävä vaivattomasti. Muuten palvelujen pariin hakeudutaan ostoskeskuksiin muualle.

– Kannatan yhtenäisen kävelykeskustan laajentamista, jos liikenne saadaan pidettyä sujuvana.

Ehrnrooth muistuttaa, että Helsingin keskusta on maan keskeisimpiä hotelli- ja ravintola-alueita. Hän sanoo olevansa kateellinen Tampereelle ja Turulle, joissa on tehty paljon hyvää työtä keskustan houkuttelevuuden parantamiseksi.

– Helsingin on tehtävä samoin, jotta voimme kilpailla kotimaisista ja kansainvälisistä matkailijoista.

Taksin päästävä sujuvasti myös kävelyalueille

Harva ammattiryhmä kärsii Helsingin ydinkeskustan liikenneruuhkista enemmän kuin taksiautoilijat. Taksi Helsingin toimitusjohtajan Juha Pentikäisen mielestä vanhaa infraa on korjattava, mutta liikennejärjestelmien suunnittelussa autoliikennettä on vaikeutettu liikaa kevyen liikenteen vuoksi.

– Jalankulku, polkupyörät ja potkulaudat ovat vieneet huomion henkilöautoilun toimintaedellytysten kehittämiseltä.

Pentikäinen kannattaa kävelyalueiden laajentamista. Maailmalla on lukuisia esimerkkejä siitä, että ne elävöittävät kaupunkien keskustoja. Tämä tuo lisää asiakkaita myös takseille, kun ihmiset menevät viettämään aikaa vaikkapa ravintoloihin.

Taksi Helsingin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen. Kauppakamarilehti 3/2023.
Taksiautoilijat ovat olleet jo pitkään vakaasti keskustatunnelin kannalla, sillä Helsingin keskusta on paha liikennesumppu. Juuri nyt Espan kaistakokeilu ruuhkauttaa liikennettä aivan mahdottomasti, muistuttaa Taksi Helsingin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen.

– Taksien kaltainen välttämätön autoliikenne tulee kuitenkin mahdollistaa myös kävelyalueilla.

Pentikäisen mukaan asiakas haluaa taksin usein ravintolan oven eteen. Taksin pääsy kävelyalueella voi kuitenkin olla melkoista taiteilua. Keskustassa liikkuu myös liikuntarajoitteisia, jotka eivät voi kävellä lähimmälle taksiasemalle.

Taksiautoilijat kannattavat keskustatunnelia

Pentikäinen muistuttaa, että taksit ovat olennainen osa julkista liikennettä. Siksi niiden liikkuminen tulisi tehdä mahdolliseksi samalla tavalla kuin bussien tai ratikoidenkin.

Taksit liikuttavat isoa joukkoa ihmisiä. Yksistään Taksi Helsinki kuljetti viime vuonna neljä miljoonaa matkustajaa.

– Taksiautoilijat ovat olleet jo pitkään vakaasti keskustatunnelin kannalla, sillä Helsingin keskusta on paha liikennesumppu. Juuri nyt Espan kaistakokeilu ruuhkauttaa liikennettä aivan mahdottomasti.

Pentikäisen mukaan moni taksiasiakas on käärmeissään, kun aikaa menee hukkaan ja taksimatkakin tulee kalliimmaksi.

– Toivon, että kyse on aidosti väliaikaisesta Espan kokeilusta, jossa testataan uuden järjestelyn toimivuutta. Taksien mielestä se ei toimi. Toivomme paluuta vanhaan.

Myös pysäköinti on osa kaupungin infraa

Pysäköintiyhtiö Aimo Parkin suurimmat kohteet keskustassa ovat Erottaja, Finlandia, Kasarmitori ja Stockmann. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Sirelius korostaa, että pysäköinnin järjestäminen ei ole mikään erillinen asia, vaan sen on oltava olennainen osa kaupungin infraa ja liikennepolitiikkaa.

Helsingin ydinkeskustassa on kattava maanalaisten parkkihallien verkosto, mutta niihin on nykyisin usein hankalaa kulkea.

– Ymmärrän kaistojen tekemisen pyörille ja ratikoille, mutta samalla tulisi tehdä väyliä myös autoille, jotta ydinkeskustaan pääsee ja sieltä pois. Nyt tehdyt ratkaisut ovat olleet kiusantekoa autoilijoille.

Kaupungin tavoitteena on ohjata henkilöautoja ydinkeskustan kaduilta pysäköintilaitoksiin. Sireliuksen mukaan asiaa edistäisi pysäköintimaksujen uudistaminen.

Aimo Parkin toimitusjohtaja Juha Sirelius. Kauppakamarilehti 3/2023.
Pysäköinnin järjestämisen on oltava olennainen osa kaupungin infraa ja liikennepolitiikkaa. Pysäköinti ei ole mikään erillinen asia, sanoo Aimo Parkin toimitusjohtaja Juha Sirelius.

– Kadunvarsipysäköinnin tulisi olla kalliimpaa kuin parkkihalleissa. Myös sallittuja pysäköintiaikoja tulisi lyhentää kaduilla. Se olisi luonteva tapa vähentää autojen määrää kaduilla.

Pienilläkin ratkaisuilla liikenne sujuvammaksi

Sisääntuloväylien ruuhkia voitaisiin Sireliuksen mielestä helpottaa lisäämällä liityntäpysäköintiä juna-asemilla.

– Siitä on hyviä kokemuksia. Moni autoilija on kuitenkin tottunut ajamaan perille asti keskustaan.

Sireliuksen mukaan ydinkeskustan laajennetut kävelyalueet toimivat vain silloin, kun läpikulku idästä länteen sujuu edes kohtalaisen mutkattomasti.

– Keskustatunneli olisi tähän paras ratkaisu, sillä siihen voitaisiin liittää helposti pääsy pysäköintilaitoksiin.

Sireliuksen mielestä isoja uudistuksia odottaessa liikennettä voidaan sujuvoittaa myös pienemmillä liikennesuunnittelun ratkaisuilla. Hän ottaa esimerkiksi Uudenmaankadun, joka on lännestä tuleville autoilijoille tärkeä väylä ydinkeskustaan.

– Etenkin talvisin kadulla on ahdasta, kun molemmille puolille pysäköityjen autojen lisäksi kadulla on lunta. Yksikin jäteauto voi tukkia koko liikenteen. Helppo ratkaisu olisi vuoropysäköinti, jossa kadun jommalle kummalle puolelle saa pysäköidä vuoropäivin.

Ongelmat nostettava avoimesti pöydälle

Helsingin liikenneinsinööri Marek Salermon mielestä on tärkeää, että elinkeinoelämä nostaa avoimesti pöydälle tarpeensa ja huolenaiheensa ydinkeskustan liikennejärjestelmän kehittämisessä.

– Ongelmia ei saa peitellä, vaan niihin on pyrittävä hakemaan ratkaisuja.

Salermo muistuttaa, että liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa kyse on aina eri intressien vastakkainasettelusta. Ydinkeskustassa se tarkoittaa ristiriitaa viihtyisän kaupungin ja liikenneratkaisujen välillä.

Helsingin liikenneinsinööri Marek Salermo. Kauppakamarilehti 3/2023.
Helsingin liikenneinsinööri Marek Salermo on työskennellyt toistakymmentä vuotta ydinkeskustan liikenneratkaisujen parissa. Salermo toivoo entistä tiiviimpää keskustelua eri toimijoiden välille.

– Erilaiset tarpeet on vain pystyttävä sovittamaan yhteen niissä puitteissa, jotka kaupungissa on realistista toteuttaa.

Liikennejärjestelmän suunnittelu pyörii nyt Salermon mukaan pitkälti autoliikenteen ympärillä.

– Oleellista on löytää järjestelmätasolla tasapaino, kuinka paljon katuja tarvitaan toimivan autoliikenteen varmistamiseksi ja kuinka paljon tilaa on mahdollista vapauttaa muille tavoiteltaville asioille, kuten kevyelle liikenteelle ja oleskelulle. Kokonaisuus syntyy nämä asiat yhdistämällä.

Salermo on työskennellyt toistakymmentä vuotta ydinkeskustan liikenneratkaisujen parissa. Hän toivoo jatkossa entistä tiiviimpää keskustelua eri toimijoiden välillä.

– Kaupunki ei ole ollut kovin hyvä kuuntelemaan mielipiteitä ja tuomaan selvästi esille tavoitteita, jotka vaikuttavat eri toimijoiden arkeen. Tässä meillä on parannettavaa.

 

Avainsanat

Lue ja kehity

Haluatko pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että käytössäsi ovat aina tuoreimmat ammattikirjat? Hanki käyttöösi sähköisten kirjojen Ammattikirjasto – tilaa yhden aihealueen kokoelma tai kattavasti koko Ammattikirjaston sisältö.

Lisää luettavaa

Kauppakamarin maankäyttö- ja liikennetavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa
Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyi 20 maankäyttöön ja liikenteeseen...
Lue juttu ›
Ydinkeskustaan haettava tasapaino liikenteelle ja kävelyalueille
Helsingin ydinkeskustan kävelyalueiden laajentaminen sopii yrityksille, jos liikenteen sujuvuus turvataan....
Lue juttu ›
Tunneli tuo vain osaratkaisun Länsisataman ruuhkiin
Tunnelin rakentaminen Länsisatamaan toisi helpotusta Jätkäsaaren ruuhkiin. Se ei kuitenkaan takaa sujuvaa...
Lue juttu ›
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki: Kasvu ja luontoarvot mahtuvat samaan kaupunkiin
Apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan kasvu ja kestävä kehitys on mahdollista yhdistää Helsingissä....
Lue juttu ›
Osakeyhtiön hallituksen jäsenen ja osakkaan tiedonsaantioikeus
Osakeyhtiölaissa lähtökohta on se, että toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle...
Lue juttu ›
Osakeyhtiön omat osakkeet
Osakeyhtiöllä voi olla hallussa omia osakkeitaan. Yksityisellä osakeyhtiöllä (oy) tulee osakeyhtiölain...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

3/2023
Teemajutut
Kauppakamarin maankäyttö- ja liikennetavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa
Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyi 20 maankäyttöön ja liikenteeseen...
Ydinkeskustaan haettava tasapaino liikenteelle ja kävelyalueille
Helsingin ydinkeskustan kävelyalueiden laajentaminen sopii yrityksille, jos liikenteen sujuvuus turvataan....
Tunneli tuo vain osaratkaisun Länsisataman ruuhkiin
Tunnelin rakentaminen Länsisatamaan toisi helpotusta Jätkäsaaren ruuhkiin. Se ei kuitenkaan takaa sujuvaa...
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki: Kasvu ja luontoarvot mahtuvat samaan kaupunkiin
Apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan kasvu ja kestävä kehitys on mahdollista yhdistää Helsingissä....
Osakeyhtiön hallituksen jäsenen ja osakkaan tiedonsaantioikeus
Osakeyhtiölaissa lähtökohta on se, että toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle...
Osakeyhtiön omat osakkeet
Osakeyhtiöllä voi olla hallussa omia osakkeitaan. Yksityisellä osakeyhtiöllä (oy) tulee osakeyhtiölain...
Seuraa näitä 30.8.2023
Kuluttajansuojalakiin on tulossa muutoksia lokakuun alusta alkaen. Ulkoministeriö on laatinut ohjeita...
Kansainväliset kontaktit haussa? Kokeile Yrityskontaktipörssiä!
Haetko uutta myyntiedustajaa, alihankkijaa, tavarantoimittajaa tai tutkimuskontaktit kiinnostavat?
Espoon uudessa yleiskaavatyössä luodaan edellytykset kaupungin kestävälle ja viihtyisälle kasvulle
Espoon pitkään jatkuneen kasvun taustalla on kaupunkimme vetovoimaisuus – asukkaat ja yritykset ovat...
Sähköistetään mitä pystytään – vety hoitaa loput
Fossiilisten polttoaineiden loppu alkaa häämöttää. Teillämme näkyy jo enenevässä määrin sähköautoja....
Pandemia alensi Helsingin ydinkeskustan elävyyttä
Helsingin ydinkeskustan elävyys aleni kaikkein voimakkaimmin tähän mennessä tutkituista kaupungeista.
Vantaan ratikka tuo palveluihin ison kasvusysäyksen
Vantaan pikaraitiotie tuo asumisen lisäksi merkittävää kasvua kaupalle ja muille palveluille. Kysyimme...
KauppakamariTiedon vastauspankki: Kysy, me vastaamme
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Jäsentapahtumia ja muita tapahtumia Kauppakamarista
Jäsentapahtumamme toteutuvat pääosin webinaarimuotoisina tunnin mittaisina tietoiskuina sekä muutamana...
Oletko valmis metaversumin ja tekoälyn vallankumoukseen?
Mitä meidän tulee tietää metaversumista, web3:sta ja tekoälystä? Miten ne voivat radikaalisti muuttaa...
Traffic and pedestrian areas need to be balanced in central Helsinki
Companies are satisfied with the expansion of the pedestrian areas in central Helsinki as long as good...
Osaavan työvoiman saaminen ratkaisee koko Suomen menestyksen
Suomessa on herätty väestörakenteen muutokseen aivan liian myöhään. Vuonna 2040 maassamme on lähes 200 000...
Lääkkeitä osaajapulaan: työelämän treffipalvelu ja asenneremontti?
Tervetuloa uudistuneen Kauppakamarilehden sisältöjen pariin. Helsingin seudun kauppakamarin verkkolehti...
Kohtaanto-ongelman ratkaisu vaatii nyt tositoimia
Avoimien työpaikkojen täyttäminen vaatii koulutuksen ketteröittämistä. Lisäksi tarvitaan työpaikat ja...
Työperäisessä maahanmuutossa koko ketju kuntoon
Työperäisen maahanmuuton lupakäsittely nopeutuu. Koko ketju hakemusten jättämisestä kotoutumiseen on...