You can read article in English Traffic and pedestrian areas need to be balanced in central Helsinki
Hotellit, taksit ja pysäköintilaitokset ovat esimerkkejä toimialoista, joille Helsingin ydinkeskustan saavutettavuuden vaikeutuminen aiheuttaa harmia ja suoranaisia tulonmenetyksiä.
Pohjoismainen hotellikonserni Strawberry operoi keskustassa kymmentä hotellia, joista tunnetuimmat ovat Hotel Kämp ja Clarion Helsinki Jätkäsaaressa.
– Molempien hotellien saavutettavuus on viime vuosina heikentynyt, Strawberryn maajohtaja Erika Ehrnrooth sanoo.
Kulkua Kämp-hotelliin hidastaa Esplanadilla kahden kaistan sulkeminen. Clarion taas kärsii Länsisataman liikenneruuhkista, Ehrnrooth muistuttaa, että liikkumisen hidastuminen ei koske vain asiakkaita. Myös hotellien ja ravintoloiden tarvitseman logistiikan on sujuttava.
Strawberryllä on yli 230 hotellia eri puolilla Pohjoismaita. Ehrnrooth ei ole kuullut, että muissa kaupungeissa kuin Helsingissä saavutettavuus koettaisiin ongelmaksi.
Kehittämisestä puuttuu kokonaiskuva
Ehrnroothin mielestä elävässä kaupungissa kuuluukin tehdä uudistuksia ja korjata infraa.
– Välillä kuitenkin tuntuu, että koko Helsingin niemi on yhtä työmaata, jota eri tahot toteuttavat ilman kunnollista koordinaatiota. Kokonaiskuva puuttuu.
Esimerkiksi Espan kokeilu toteutetaan nyt, kun keskustan liikennettä haittaavia katutöitä on muutenkin paljon meneillään. Ehrnroothilta ei liikene asialle muutenkaan ymmärrystä.
– Meillähän on Espalla jo vetovoimainen puisto ja leveät jalkakäytävät.
Ehrnroothin mielestä ydinkeskustan pitää olla kaunis ja viihtyisä, jotta siellä halutaan viettää aikaa. Se ei kuitenkaan riitä, vaan paikan päälle on myös päästävä vaivattomasti. Muuten palvelujen pariin hakeudutaan ostoskeskuksiin muualle.
– Kannatan yhtenäisen kävelykeskustan laajentamista, jos liikenne saadaan pidettyä sujuvana.
Ehrnrooth muistuttaa, että Helsingin keskusta on maan keskeisimpiä hotelli- ja ravintola-alueita. Hän sanoo olevansa kateellinen Tampereelle ja Turulle, joissa on tehty paljon hyvää työtä keskustan houkuttelevuuden parantamiseksi.
– Helsingin on tehtävä samoin, jotta voimme kilpailla kotimaisista ja kansainvälisistä matkailijoista.
Taksin päästävä sujuvasti myös kävelyalueille
Harva ammattiryhmä kärsii Helsingin ydinkeskustan liikenneruuhkista enemmän kuin taksiautoilijat. Taksi Helsingin toimitusjohtajan Juha Pentikäisen mielestä vanhaa infraa on korjattava, mutta liikennejärjestelmien suunnittelussa autoliikennettä on vaikeutettu liikaa kevyen liikenteen vuoksi.
– Jalankulku, polkupyörät ja potkulaudat ovat vieneet huomion henkilöautoilun toimintaedellytysten kehittämiseltä.
Pentikäinen kannattaa kävelyalueiden laajentamista. Maailmalla on lukuisia esimerkkejä siitä, että ne elävöittävät kaupunkien keskustoja. Tämä tuo lisää asiakkaita myös takseille, kun ihmiset menevät viettämään aikaa vaikkapa ravintoloihin.
– Taksien kaltainen välttämätön autoliikenne tulee kuitenkin mahdollistaa myös kävelyalueilla.
Pentikäisen mukaan asiakas haluaa taksin usein ravintolan oven eteen. Taksin pääsy kävelyalueella voi kuitenkin olla melkoista taiteilua. Keskustassa liikkuu myös liikuntarajoitteisia, jotka eivät voi kävellä lähimmälle taksiasemalle.
Taksiautoilijat kannattavat keskustatunnelia
Pentikäinen muistuttaa, että taksit ovat olennainen osa julkista liikennettä. Siksi niiden liikkuminen tulisi tehdä mahdolliseksi samalla tavalla kuin bussien tai ratikoidenkin.
Taksit liikuttavat isoa joukkoa ihmisiä. Yksistään Taksi Helsinki kuljetti viime vuonna neljä miljoonaa matkustajaa.
– Taksiautoilijat ovat olleet jo pitkään vakaasti keskustatunnelin kannalla, sillä Helsingin keskusta on paha liikennesumppu. Juuri nyt Espan kaistakokeilu ruuhkauttaa liikennettä aivan mahdottomasti.
Pentikäisen mukaan moni taksiasiakas on käärmeissään, kun aikaa menee hukkaan ja taksimatkakin tulee kalliimmaksi.
– Toivon, että kyse on aidosti väliaikaisesta Espan kokeilusta, jossa testataan uuden järjestelyn toimivuutta. Taksien mielestä se ei toimi. Toivomme paluuta vanhaan.
Myös pysäköinti on osa kaupungin infraa
Pysäköintiyhtiö Aimo Parkin suurimmat kohteet keskustassa ovat Erottaja, Finlandia, Kasarmitori ja Stockmann. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Sirelius korostaa, että pysäköinnin järjestäminen ei ole mikään erillinen asia, vaan sen on oltava olennainen osa kaupungin infraa ja liikennepolitiikkaa.
Helsingin ydinkeskustassa on kattava maanalaisten parkkihallien verkosto, mutta niihin on nykyisin usein hankalaa kulkea.
– Ymmärrän kaistojen tekemisen pyörille ja ratikoille, mutta samalla tulisi tehdä väyliä myös autoille, jotta ydinkeskustaan pääsee ja sieltä pois. Nyt tehdyt ratkaisut ovat olleet kiusantekoa autoilijoille.
Kaupungin tavoitteena on ohjata henkilöautoja ydinkeskustan kaduilta pysäköintilaitoksiin. Sireliuksen mukaan asiaa edistäisi pysäköintimaksujen uudistaminen.
– Kadunvarsipysäköinnin tulisi olla kalliimpaa kuin parkkihalleissa. Myös sallittuja pysäköintiaikoja tulisi lyhentää kaduilla. Se olisi luonteva tapa vähentää autojen määrää kaduilla.
Pienilläkin ratkaisuilla liikenne sujuvammaksi
Sisääntuloväylien ruuhkia voitaisiin Sireliuksen mielestä helpottaa lisäämällä liityntäpysäköintiä juna-asemilla.
– Siitä on hyviä kokemuksia. Moni autoilija on kuitenkin tottunut ajamaan perille asti keskustaan.
Sireliuksen mukaan ydinkeskustan laajennetut kävelyalueet toimivat vain silloin, kun läpikulku idästä länteen sujuu edes kohtalaisen mutkattomasti.
– Keskustatunneli olisi tähän paras ratkaisu, sillä siihen voitaisiin liittää helposti pääsy pysäköintilaitoksiin.
Sireliuksen mielestä isoja uudistuksia odottaessa liikennettä voidaan sujuvoittaa myös pienemmillä liikennesuunnittelun ratkaisuilla. Hän ottaa esimerkiksi Uudenmaankadun, joka on lännestä tuleville autoilijoille tärkeä väylä ydinkeskustaan.
– Etenkin talvisin kadulla on ahdasta, kun molemmille puolille pysäköityjen autojen lisäksi kadulla on lunta. Yksikin jäteauto voi tukkia koko liikenteen. Helppo ratkaisu olisi vuoropysäköinti, jossa kadun jommalle kummalle puolelle saa pysäköidä vuoropäivin.
Ongelmat nostettava avoimesti pöydälle
Helsingin liikenneinsinööri Marek Salermon mielestä on tärkeää, että elinkeinoelämä nostaa avoimesti pöydälle tarpeensa ja huolenaiheensa ydinkeskustan liikennejärjestelmän kehittämisessä.
– Ongelmia ei saa peitellä, vaan niihin on pyrittävä hakemaan ratkaisuja.
Salermo muistuttaa, että liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa kyse on aina eri intressien vastakkainasettelusta. Ydinkeskustassa se tarkoittaa ristiriitaa viihtyisän kaupungin ja liikenneratkaisujen välillä.
– Erilaiset tarpeet on vain pystyttävä sovittamaan yhteen niissä puitteissa, jotka kaupungissa on realistista toteuttaa.
Liikennejärjestelmän suunnittelu pyörii nyt Salermon mukaan pitkälti autoliikenteen ympärillä.
– Oleellista on löytää järjestelmätasolla tasapaino, kuinka paljon katuja tarvitaan toimivan autoliikenteen varmistamiseksi ja kuinka paljon tilaa on mahdollista vapauttaa muille tavoiteltaville asioille, kuten kevyelle liikenteelle ja oleskelulle. Kokonaisuus syntyy nämä asiat yhdistämällä.
Salermo on työskennellyt toistakymmentä vuotta ydinkeskustan liikenneratkaisujen parissa. Hän toivoo jatkossa entistä tiiviimpää keskustelua eri toimijoiden välillä.
– Kaupunki ei ole ollut kovin hyvä kuuntelemaan mielipiteitä ja tuomaan selvästi esille tavoitteita, jotka vaikuttavat eri toimijoiden arkeen. Tässä meillä on parannettavaa.
