You are currently viewing Whistleblowing – ilmoituskanava eli pilliinpuhaltaminen
Johtaja Marko Silen.

Whistleblowing – ilmoituskanava eli pilliinpuhaltaminen

Mikä on ilmoituskanava ja ketä se koskee?

EU:ssa on säädetty niin sanottu  Whistleblowing-direktiivi. Tällä direktiivillä tehdään pakolliseksi yli 50 hengen organisaatioille perustaa tai ottaa käyttöön erityinen ilmoituskanava väärinkäytöksistä ilmoittamiseen. Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan 17.12.2021 mennessä. Lakiesityksen mukaan alle 250 työntekijän organisaatioille tulisi kahden vuoden siirtymäaika ilmoituskanavan käyttöönotolle. Niille organisaatioille joita velvoittaa rahanpesun estämistä koskeva lainsäädäntö, ei ole työntekijärajoja.

Miten ilmoituksia tutkitaan?

Direktiivissä on määräykset ilmoituskanavaa koskevalle prosessille. Organisaation on otettava käyttöön joko oma tai jonkin palveluntarjoajan kanava. Whistleblower-direktiivi sisältää tarkat säännökset ilmoituksen tehneiden henkilöiden anonymiteetistä ja suojaamisesta vastatoimilta. Organisaatioiden on varmistettava, että ilmoittavan henkilön henkilöllisyys pysyy salassa. Jos ilmoitus organisaation tarjoaman kanavan kautta ei johda toimenpiteisiin, on ilmoittajalla mahdollisuus tehdä ilmianto julkisen sektorin tarjoamaan kanavaan. Tämä kanava perustettaisiin valtioneuvoston oikeuskanslerinviraston yhteyteen. Sinne tehdyt ilmoitukset siirrettäisiin valvontaviranomaisten käsittelyyn. Tietyissä erityistapauksissa on tiedot mahdollista jopa julkistaa.

Mistä palvelun saa?

Valmiita ilmoituskanavia tarjoavat jo useat palveluntarjoajat. Alle 250 henkeä työllistävät yritykset voivat ottaa käyttöön yhteisen ilmoituskanavan. Myös Keskuskauppakamari tarjoaa ilmoituskanavapalvelua.

Kauppakamarin koulutussarja Whistleblowingista

Tehokoulutus: Whistleblowing, osat 1-3, 14.10.–15.12.2021

Lue myös nämä