Saako työntekijä aina käydä lääkärissä työajalla? Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon vastauspankista

1) Mikä on valtuutettu viejä?

Jos yrityksellä on vientiä EU:n vapaakauppasopimusmaihin, sen kannattaa hakea Tullin lupakeskukselta valtuutetun viejä asemaa. Tämän saatuaan viejä on oikeutettu laatimaan EU:n alkuperää oleville tuotteille tullietuuteen oikeuttavia alkuperäilmoituksia vientilähetyksen arvosta riippumatta (ei-valtuutetut viejät voivat laatia 6 000 euroon saakka) sekä vahvistamaan itse Turkin viennissä käytettäviä A.TR.-tavaratodistuksia. Valtuutettu viejä saa Tullilta FI-alkuisen lupanumeron, joka sisällytetään määrämuotoisiin alkuperäilmoituksiin.

Valtuutettu viejä on sitoutunut seuraamaan viemiensä tuotteiden alkuperäsääntöjä ja valmistuksessa tapahtuvien muutosten vaikutuksia tuotteiden alkuperäasemaan. Samalla viejä takaa antamiensa alkuperäilmoitusten oikeellisuuden.

2) Mistä voin varmistaa tuotteen oikean tullinimikkeen?

Tullille annettavissa vienti- ja tuontiselvityksissä on ilmoitettava kaikille tavaroille tullinimike. Tullinimikkeen perusteella määritellään tavarasta kannettavat tullit ja muut maksut, mahdolliset etuuskohtelut tuonnissa sekä mahdolliset tuonti-, vienti- ja kauttakuljetuksen rajoitukset tai kiellot.

Euroopan unionissa vienti-ilmoituksissa ja Intrastat-tilastoilmoituksissa nimike annetaan EU:n yhdistetyn CN-nimikkeistön (Combined Nomenclature) mukaan, joka on 8-numeroinen. Nimikkeistö julkaistaan vuosittain Euroopan unionin Virallisessa lehdessä. Vuoden 2022 nimikkeistö löytyy lehdestä EUVL L385, 29.10.2021. Tuonti-ilmoituksissa nimike annetaan 10-numeron tarkkuudella Taric-nimikkeistön mukaan. Oikean tullinimikkeen käyttö on tärkeää ja sen voi varmistaa Tullin Fintaric -palvelusta tai Tullineuvonnasta.

Kysymyksiin 1 ja 2 vastasi:
Jukka Säikkälä | asiantuntija | Helsingin seudun kauppakamari
Jukka Säikkälä toimii Helsingin seudun kauppakamarilla ulkomaankaupan määräysten asiantuntijana. Hän päivittää Viennin maatieto -teosta ja kouluttaa ulkomaankauppaan liittyvissä asioissa.

3) Saako työntekijä aina käydä lääkärissä työajalla?

Ei saa. Työaikalain esitöiden mukaan pakollisiin terveystarkastuksiin osallistumiseen käytetty aika on työajaksi luettavaa aikaa, mutta muilta osin terveystarkastuksiin käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.

Raskaana olevalla työntekijällä on lakisääteinen oikeus käydä synnytystä edeltävissä lakisääteisissä tutkimuksissa ilman ansionmenetystä, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

Useimmissa työehtosopimuksissa on myös määräyksiä siitä, milloin työntekijällä on oikeus käydä lääkärintarkastuksessa ilman ansionmenetystä, jos käynti ei ole mahdollinen työajan ulkopuolella ja se on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen. Tällaisia käyntejä voivat olla esimerkiksi sairastumis- ja tapaturmatapaukset, joissa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.

4) Miten osa-aikaisen sairauspoissaolon ajalta maksetaan palkkaa?

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus perustuu työsopimuslakiin tai työehtosopimukseen. Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sairastumispäivään ja yhdeksään seuraavaan arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä eli sairauspäivärahan omavastuuajalta. Sen jälkeen työntekijälle maksetaan palkkaa vain osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana tehdystä työstä. Koska osasairauspäivärahan maksaminen voi alkaa vasta omavastuuajan jälkeen, työnantaja maksaa käytännössä osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana vain osa-aikatyön palkkaa.

Työehtosopimusten sairausajan palkanmaksujaksot ovat yleensä pidempiä kuin työsopimuslaissa. Silloin työnantaja maksaa sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaiselta palkanmaksujaksolta siitä riippumatta, onko kyseessä kokoaikainen vai osa-aikainen sairauspoissaolo. Työehtosopimuksen mukaisen palkanmaksujakson päätyttyä maksetaan palkkaa osa-aikatyöstä. Jos sairausajan palkanmaksujakso on jo päättynyt ja työntekijä joutuu jäämään osa-aikaisen sairauspoissaolon jälkeen suoraan kokoaikaiselle sairauspoissaololle, palkanmaksuvelvollisuus ei ala alusta.

Kysymyksiin 3 ja 4 vastasi:
Kati Mattinen | juristi, VT | Helsingin seudun kauppakamari
Kati Mattinen toimii Helsingin seudun kauppakamarin työsuhdejuristina. Hän on työoikeuden ja palkkahallinnon asiantuntija ja pidetty kouluttaja. Lisäksi Mattinen on yksi KauppakamariTiedon Palkanlaskenta- ja Työsuhde-teoksen kirjoittajista sekä Palkanlaskenta käytännönläheisesti- ja Keskeiset työnantajavelvoitteet yrityskoon mukaan -kirjojen kirjoittajista. ”Kati on huippuhyvä kouluttaja ja huippu myös neuvontapalvelun puolella. Aina saa apua ja vastaukset ovat selkeitä. Myös koulutustyyli on selkeä ja ymmärrettävä!”

KauppakamariTiedon Vastauspankkiin >>