Työnantajalle on tullut erään työntekijän osalta ulosottolaitokselta maksukielto, mutta sitä on unohdettu soveltaa työntekijän palkanmaksussa.
Voiko tästä tulla työnantajalle seuraamuksia?
Kyllä voi. Jos palkanmaksaja ei noudata maksukieltoa, siltä voidaan ulosmitata määrä, joka on tilittämättä ulosottoon. Kun työnantaja huomaa maksukiellon noudattamisen unohtuneen, sen kannattaa olla pikaisesti yhteydessä ulosottolaitokseen.
Miten lomakorvaus lasketaan ravintoedusta?
Ensin lasketaan, montako ravintoetuun oikeuttavaa työpäivää työntekijällä olisi ollut, jos hän olisi pitänyt loman lomana. Sen jälkeen kerrotaan näiden päivien määrä ravintoedun verotusarvolla. Esimerkki: työntekijälle maksetaan lomakorvauksena 24 pitämätöntä lomapäivää. 24 lomapäivässä olisi ollut 20 työpäivää, joten lomakorvaus ravintoedusta on 20 × ravintoedun verotusarvo.
Työntekijälle on kertynyt pitkän sairauspoissaolon vuoksi vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä, mutta työsuhde päättyy ennen niiden pitämistä.
Pitääkö ne maksaa lopputilissä?
Kyllä pitää. Jos työntekijä ei ole ehtinyt pitää hänelle kertyneitä lisävapaapäiviä, hänelle maksetaan työsuhteen päättyessä korvaus, joka vastaa hänen säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa. Korvauksesta voi olla tarkempia säännöksiä työehtosopimuksessa.
Kaikkiin edellä oleviin kysymyksiin vastasi:
Kati Mattinen | juristi, VT | Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalvelut
Yrityksessä suunnitellaan muutosneuvotteluja alkavaksi lähitulevaisuudessa. Yrityksessä on käyty vuoropuhelua yrityksen taloudellisesta tilanteesta vähintään vuosineljänneksittäin. Miten työnantaja voi mahdollisimman ihmisystävällisesti ilmoittaa muutosneuvottelujen alkamisesta koko henkilöstölle? Onko ilmoituksen tapahduttava kirjallisesti, ja saako siitä antaa minkäänlaista ennakkovaroitusta? Tuleeko työnantajan varmistaa, että jokainen henkilöstön jäsen on vastaanottanut ilmoituksen?
Yhteistoimintalakia koskevien perustelujen mukaan käytäessä vuoropuhelua yrityksen taloudellisesta tilanteesta voidaan käsitellä myös sellaisia mahdollisia kehityskulkuja, joiden toteutuessa työnantajan täytyy myöhemmässä vaiheessa käynnistää muutosneuvottelut. Eli vuoropuhelussa voidaan arvioida, missä tilanteissa muutosneuvottelut mahdollisesti joudutaan käynnistämään. Sitten kun on ilmeistä, että joudutaan harkitsemaan muutosneuvottelujen piiriin kuuluvia asioita, on jo käynnistettävä itse neuvottelut. Eli tavallaan ennakkovaroitusta ei pidä antaa, jos jo tiedetään, että neuvottelut täytyy aloittaa, vaan silloin annetaan jo neuvotteluesitys. Vuoropuhelussa käsiteltyjen tietojen myötä muutosneuvottelut eivät välttämättä kuitenkaan tule henkilöstölle täytenä yllätyksenä.
Lähtökohtaisesti muutosneuvottelut käydään henkilöstön edustajan kanssa. Myös neuvotteluesitys eli kutsu muutosneuvotteluun annetaan tällöin henkilöstön edustajalle. Jos edustajaa ei ole, tai jos neuvottelut koskevat vain yksittäistä tai yksittäisiä työntekijöitä, käydään neuvottelut niiden työntekijöiden kanssa, joita neuvottelut koskevat. Tällöin työnantajan on syytä varmistaa, että jokainen työntekijä, jota asia koskee, on saanut neuvotteluesityksen tiedokseen. Yhteistoimintalain mukaan neuvotteluesitys tulee antaa kirjallisesti. Neuvotteluesityksen sisältö riippuu siitä, koskevatko neuvottelut työvoiman vähentämistä eli esimerkiksi lomauttamista tai irtisanomista vai työnjohto-oikeuden perusteella tehtäviä muutoksia.
Reetta Riihimäki | juristi, OTM | Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalvelut
Aina ajantasainen tietolähteesi taloushallinnosta, verotuksesta, ulkomaankaupasta, työsuhteesta ja juridiikasta
Tilaa yksittäisiä teoksia, tuotepaketteja tai maksuttomat koekäyttötunnukset KauppakamariKaupasta!
