Vantaan pikaraitiotie otti toukokuussa ison askeleen eteenpäin, kun kaupunginvaltuusto vahvisti Mellunmäestä Hakunilan ja Tikkurilan kautta lentoasemalle kulkevan raideyhteyden rakentamisen.
OP Kiinteistösijoitus Oy:n johtaja Markku Mäkiaho huomauttaa, että pikaratikka on tärkeä koko Vantaan kehitykselle.
– Isoilla raidehankkeilla on kaupunkialueiden kehityksen kannalta suuri vaikutus. Tästä hyviä esimerkkejä pääkaupunkiseudulla ovat Kehärata, Länsimetro ja Raide-Jokeri.
Vantaallakin raideyhteyden varrelle keskittyy tulevina vuosina iso osa asuntorakentamisesta. Sitä seuraa uusien kauppojen ja muiden palvelujen rakentaminen.
– Kiinteistösijoittajan näkökulmasta on vaikea löytää vahvempia sijainteja, joita raideyhteydet tarjoavat, Mäkiaho toteaa.
Ratikka yhdistää Vantaan eri osat
HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalaiselle ratikkahanke on erityisen läheinen. Hän on asunut Tikkurilassa yli 50 vuotta ja on ollut myös ammattinsa puolesta monessa mukana Vantaalla.
– Rakennuttajan puolelta olin ensimmäistä kertaa mukana Kauppakeskus Myyrmannin rakentamisessa vuonna 1994.
Karjalainen huomauttaa, että Vantaa on historiallisesti jakautunut itä- ja länsiosaan. Ne ovat kuin kaksi eri kaupunkia.
– Vasta Kehäradan ja lentoaseman kehittymisen myötä on alkanut syntyä kokonaisuus nimeltä Vantaa. Uusi raidehanke eheyttää kaupunkirakennetta edelleen, kun myös idässä sijaitsevat Hakunila ja Länsimäki kytkeytyvät entistä tiiviimmin mukaan.
Bussilinjoja voi aina muuttaa tai lakkauttaa, mutta raideyhteyttä ei niin vain poisteta käytöstä.
– Imago ja pysyvyys ovat keskeisiä syitä, miksi raidehankkeet vetävät niin paljon investointeja puoleensa.
280 miljoonan kasvusysäys ruokakaupalle
Ratikan tuomiin uusiin investointeihin, asukkaisiin ja työpaikkoihin uskoo vahvasti myös Vantaan kaupunki. Raideyhteyden varsi on tuoreessa yleiskaavassa nostettu kaupungin merkittävimmäksi kasvusuunnaksi.
Ratikka mahdollistaa 60 000 uutta asukasta ja 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.
Kasvava asukasluku luo uutta kulutuskysyntää, mikä Karjalaisen mukaan tarkoittaa yksistään ruokakauppaan noin 280 miljoonan euron lisäkasvua vuodessa.
– Kasvu edellyttää uusien kauppojen rakentamista. Arvioitu kasvu vastaa noin sadan lähikaupan tai noin 20 supermarket-kokoisen myymälän myyntivolyymiä vuodessa.
– Toiveemme on, että radan varrelle rakennetaan eri kokoisia kauppoja. Joidenkin pysäkkien ympärillä on jo ennestään kaupan rakenteita, joita tulee uudistaa ja laajentaa. Niitä ovat esimerkiksi Hakunilan ostoskeskus, Porttipuisto, Tikkurilan keskusta ja Kauppakeskus Jumbo.
Toimiva kaava syntyy hyvällä yhteistyöllä
Kaupungin mukaan ratikan rakentaminen voi alkaa nopeimmillaan jo syksyllä 2024 ja liikennöinti vuonna 2029.
Raidehankkeen varmistumisen myötä kaupunki pääsee laatimaan asemakaavoja ja suunnittelemaan yksityiskohtaisempaa maankäyttöä. Sitä on jo valmisteltu rinnan ratikan suunnittelun kanssa, joten joissakin paikoissa maankäytön suunnittelussa on päästy jo pitkälle.
– Osa hankkeista voi lähteä jo etukenossa liikkeelle, Karjalainen sanoo.
Kaavoitus 19 kilometriä pitkän raitiotien varrella on kaupungille iso urakka.
Mäkiaho huomauttaa, että kaavojen laatimisen lisäksi aikaa kuluu kunnalliseen päätöksentekoon ja mahdollisiin valituskierroksiin.
– Toivottavasti kaupungilla on riittävästi resursseja tehdä asukkaiden ja ympäristön kannalta laadukasta kaavoitusta, jotta se ei herätä kuntalaisten keskuudessa kielteisiä reaktioita. Olisi toivottavaa, että kaavat valmistuisivat kohtalaisen yksimielisesti isojen linjausten pohjalta.
Myös yritysten tarpeet huomioitava
Mäkiaho on Helsingin seudun kauppakamarin alue- ja asuntoasiain valiokunnan puheenjohtaja ja Karjalainen varapuheenjohtaja. He sanovat, että toimivien kaavojen syntyminen edellyttää hyvää yhteistyötä myös kaupungin ja elinkeinoelämän välillä.
– Kaavoitus on aina erilaisten tarpeiden yhteensovittamista. Kaikki näkökulmat on otettava huomioon jo alkuvaiheessa. Kaavan tulee mahdollistaa toimiva kaupunki ja ympäristö asukkaille. Samaan aikaan sen on synnytettävä kannattavia mahdollisuuksia investoinneille ja yrityksille, Karjalainen sanoo.
Mäkiaho muistuttaa, että koko radanvarsi ei rakennu yhdellä kertaa.
– Olisi hyvä, jos saamme alueellisia kokonaisuuksia sopivasti rytmitettynä liikkeelle, Mäkiaho sanoo.
– Pahin sudenkuoppa on, että asumisen ja palvelujen kehittäminen eivät kulje synkronissa keskenään, Karjalainen täydentää.
Varoittava esimerkki tästä on Vantaalla Kivistö, jossa asukkaat ovat joutuneet odottamaan vuosia kauppakeskusta ja monen muunkin palvelun tuloa.
Rakentamista asuinalue kerrallaan
Myös Mäkiaho toivoo, että kukin asuinalue rakentuisi tulevina vuosina suhteellisen nopeasti valmiiksi kokonaisuudeksi, jotta asukkaiden ei tarvitse odottaa pitkään palveluja tai asua vuosia keskellä rakennustyömaata.
– Ideaalisinta on, että palvelut tulisivat asumisen vanavedessä ilman pitkiä viiveitä.
Karjalainen painottaa, että kyse ei ole vain ratikasta, vaan kaupungin on kehitettävä muutakin yhdyskuntainfraa. Kaupan kannalta tärkeitä ovat esimerkiksi logistiset ratkaisut.
– Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon esimerkiksi, että kauppoihin tavaroita tuovat ajoneuvot pääsevät sujuvasti liikkumaan, eikä peruuttamisesta lähtevä piippaus häiritse lähistön asukkaita.
Kiinteistösijoittajalle paljon potentiaalisia kohteita
HOK-Elanto hakee pikaraitiotien varrelta eri kokoisia uusia kauppapaikkoja ja mahdollisuuksia kehittää olemassa olevia kohteita.
OP Kiinteistösijoituksen keskeisenä tavoitteena on puolestaan jatkaa vapaarahoitteisten (erotuksena valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta) vuokra-asuntojen tuottamista Vantaalla, jossa se on ollut merkittävä toimija jo aiemmin.
Mäkiaho mukaan myös logistiikkaan, kevyeen tuotantoon ja näitä toimintoja yhdistäviin kiinteistöihin sijoittaminen kiinnostaa. Lisäksi päivittäistavarakauppaa ja kunnallisia palveluja yhdistävät palvelukeskukset sopisivat sijoituskohteiksi.
– Olemme jatkossa mielellämme mukana myös erilaisissa palvelu- ja hoivakiinteistöissä. Ratikan varrella tiivistyvä asutus tarvitsee uusia kouluja, päiväkoteja ja terveyspalveluja.
Mäkiaho uskoo, että esimerkiksi hoivatiloja rakennetaan tulevina vuosina entistä enemmän yksityisinä hankkeina, joissa kunta vuokraa kiinteistönomistajalta tilat.
– Kehitystä vauhdittavat viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneet muutokset rahoitusympäristössä. Vantaalla kehitys on ollut hitaampaa, mutta uskon sielläkin yksityisten sijoittajien roolin kasvavan investoinneissa ja kiinteistöriskin kantajina.
Alue- ja asuntoasiain valiokunta
Helsingin seudun talousalueen voimakas kasvu vaikuttaa merkittävästi muun muassa maankäytön suunnitteluun, asuntotuotantoon ja liikenteeseen. Alue- ja asuntoasiain valiokunnassa tuomme esille elinkeinoelämän tarpeita ja näkemyksiä maankäytön suunnittelussa ja asuntotuotannossa kuin myös niitä säätelevien lakien ja ohjeiden valmistelussa ja soveltamisessa. Valiokunnassa pyrimme lisäämään yritysten ja kaavoittajien välistä vuoropuhelua sekä edistämään yli kuntarajojen tapahtuvaa kokonaisvaltaisempaa ja seudun kasvun mahdollistavaa suunnittelua.
Lue lisää: Alue- ja asuntoasiain valiokunta
