Uusi kaupunginjohtaja Tomas Björkroth: Loviisan kannattaa hakea kasvua matkailusta

Tomas Björkroth, 54, aloitti syyskuun alussa seitsemän vuoden määräaikaisen virkakauden Loviisan kaupunginjohtajana. Hän toimi aiemmin ammattioppilaitoksen  yksikönjohtajana ja vararehtorina ammattioppilaitos Axxellin luonnonvarayksikössä Kemiönsaarella sekä puutarha- ja käsityöyksikössä Espoossa.

Toimit RKP:n riveissä Paraisten kuntapolitiikassa, viimeksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Miten kokemus kunnallisista luottamustehtävistä auttaa kaupunginjohtajan työssä?

– Luottamushenkilöt määrittelevät raamit, joiden puitteissa kaupungissa toimitaan. Kokemus kuntapolitiikasta auttaa ymmärtämään, mitä virkahenkilöiltä tässä suhteessa edellytetään.

Aiempi kokemus auttaa myös ymmärtämään luottamus- ja virkahenkilöiden roolien rajat. Luottamushenkilöt päättävät, mitä tehdään. Virkahenkilöt taas määrittelevät keinot, joilla päätökset laitetaan täytäntöön.

– Mielestäni rajanveto on varsin selvä, mutta silti siitä on hyvä keskustella aika ajoin. Yhteisten pelisääntöjen kertaaminen on erityisen tärkeää silloin, kun uusi kaupunginjohtaja tai kaupunginvaltuusto aloittaa työnsä. Näin kaikki tietävät omat roolinsa ja vaikuttamisen rajat.

Olet koulutukseltasi ympäristöbiologi. Millaista hyötyä tästä taustasta on uudessa työssäsi?

– Luonnontieteilijänä olen omaksunut analyyttisen lähestymistavan, joka perustuu tutkittuun tietoon. Siitä on varmasti apua myös uudessa työssä.

– Biologin koulutuksesta on myös hyötyä, kun Loviisa muun maailman tavoin siirtyy päästöttömään energiatalouteen ja vaalii luonnon monimuotoisuutta. Kunnallisessakin päätöksenteossa on ymmärrettävä päätösten vaikutukset ympäristölle.

– Loviisalta puuttuu vielä ilmasto- ja ympäristöohjelma, jonka laatimista ovat luottamushenkilöt toivoneet. Toivon, että saamme ensi vuoden aikana konkreettiset suuntaviivat, miten tartumme osaltamme näihin kysymyksiin.

Millainen käsitys sinulla on Loviisan elinkeinoelämästä?

– Fortumin ydinvoimalalla ja muilla energiainvestoinneilla on merkittävä vaikutus Loviisan työllisyyteen ja kuntatalouteen. Keskisuurista yhtiöistä voisi mainita esimerkiksi lämmitysratkaisuja tekevän Lovalin ja ammattikäyttöön veneitä valmistavan Boomeranger Boatsin.

– Yleisen talouden ja rakentamisen alho on aiheuttanut paikallisille pk-yrityksille haasteita. Uskon niiden olevan kuitenkin valmiita ponnahtamaan uuteen kukoistukseen, kun suhdanteet taas paranevat.

Kaupungin strategisena tavoitteena on tehdä Loviisasta Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. Miten tämä tehdään käytännössä ja missä on eniten kehitettävää?

– Jatkuva vuoropuhelu kaupungin ja yritysten välillä on tärkeää. Aamukahvitilaisuuksien ohella yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi erilaisissa alueellisissa kehittämisyhtiöissä. Kaupunki pystyy myös tarjoamaan alustoja, joiden kautta yrityksillä on mahdollisuus tuoda esille tuotteitaan ja palvelujaan. Tällaisia ovat esimerkiksi messut, joissa kaupungin ja yritysten kannattaa esiintyä yhdessä.

– Kaupunki voi myös sujuvoittaa omia prosessejaan niin pitkälle kuin se on lakien ja asetusten rajoissa mahdollista esimerkiksi yrityksiä koskevissa luvitusasioissa. Sekin auttaa, että kun yrittäjä soittaa kaupungille, asiasta vastaavan virkahenkilön saa helposti kiinni ja hän lähtee viemään yrityksen asiaa kaupungin hallinnossa.

– Yritystoimintaan kaavoitettuja tontteja Loviisassa on käsittääkseni tarjolla, mutta valmiit liiketilat ovat varsin hyvin käytössä. Kaupunkikeskustassa liiketiloja on kuitenkin paljon vapaana.

Miten näet matkailun ja vapaa-ajan asumisen merkityksen Loviisan elinvoimalle?

– Palvelusektorilla on paljon pienyrityksiä, jotka voisivat hyötyä matkailun kasvusta. Matkailualan yritysten ohella tämä tukisi myös esimerkiksi vähittäiskaupan ja huoltoasemien liiketoimintaa. Vapaa-ajan asujat tuovat tuloja myös esimerkiksi rautakaupalle.

– Loviisan alueen kartanot, linnoitukset, saaristo ja vanha kaupunkikeskusta tarjoavat erinomaiset puitteet niin lyhyt- kuin pitkäaikaisellekin matkailulle. Sitä edistäisi yhteistyö, jossa myös kaupunki on mielellään mukana yritysten kanssa. Yhdessä voimme miettiä tarjontaa ja paketteja, joita matkailija voi löytää. Matkailijoita voidaan houkutella myös kulttuuritapahtumilla. Niitä Loviisassa järjestetään keväästä syksyyn.

– Matkailun kehittämisessä käydään keskustelua, pitäisikö yhteistyötä tehdä enemmän Kotkan ja Haminan vai Porvoon kanssa. Molempia suuntia tarvitaan.