Jani Pitkäniemi, 49, aloitti elokuun alussa seitsemän vuoden määräaikaisen virkakauden Porvoon kaupunginjohtajana. Hän työskenteli pitkään valtiovarainministeriössä, viimeiset seitsemän vuotta kunta- ja alueosaston osastopäällikkönä.
Porvoon edellinen kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula valittiin viime syksynä Helsingin kaupungin kansliapäälliköksi.
Tunnet perusteellisesti kuntien tehtäviä, taloutta ja rahoitusta koskevan lainsäädäntötyön. Mitä hyötyä tästä on kaupunginjohtajan työssä?
– Kaupunginjohtajan on hyvä tietää raamit, joiden puitteissa valtio tai EU kuntien toimintaa sääntelee. Esimerkiksi valtionosuusuudistuksella ja norminpurkutalkoilla on vaikutuksia myös Porvooseen tulevina vuosina.
– Ehkä eniten pystyn kuitenkin hyödyntämään valtiovarainministeriössä omaksumaani yhteensovittamisen kulttuuria. Ministeriön tehtävänä on koota yhteen koko valtionhallinnon kokonaisuus. Kuntatasolla yhteensovittamisesta vastaa kaupunginjohtaja esimerkiksi talousarviota laadittaessa. Tässäkin työssä on huomioitava isoja kokonaisuuksia ja laittaa asioita järjestykseen.
Olet asunut perheinesi 17 vuotta Porvoossa. Mitä hyötyä kaupungin tuntemisesta jo ennestään on uudessa työssä?
– Se on ilman muuta etu, että tuntee kaupunkia ja päätöksenteon historiaa. Toisaalta heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien on tullut vastaan paljon uutta. Porvoo on uniikki ja moniulotteinen kaupunki, joka tarjoaa aina uusia näkökulmia.
– Haluan tutustua mahdollisimman laajasti paikallisten yritysten edustajiin ja kartoittaa, miten voimme kehittää yhteistyötä edelleen. Tällaisten kumppanuuksien luominen on perustyötämme.
Millainen käsitys sinulla on Porvoon elinkeinoelämästä?
– Mielestäni elinkeinoelämällä on täällä vahva pohja. Kilpilahden öljynjalostuksen ja petrokemian klusteri on tietysti valtavan suuri, mutta Porvoon vahvuuksiin kuuluvat myös pk-yritykset eri toimialoilla.
– Elinkeinoelämän vahvuudesta kertoo sekin, että Porvoon työpaikkaomavaraisuus on noin 90 prosenttia. Oleellista on, että meillä on jatkossakin paljon ja monenlaisia työpaikkoja.
Miten kehittäisit kaupungin elinkeinoelämää?
– Jokainen kaupunginjohtaja haluaa alueelleen lisää yrityksiä ja etenkin kasvuyrityksiä. Se on meilläkin iso haaste, sillä kilpailu tällä saralla on kovaa.
– Toisaalta Porvoolla on kilpailussa paljon vahvuuksia. Esimerkiksi puolen tunnin matka Vuosaaren satamaan tai Helsinki-Vantaan lentoasemalle on kova sana monelle yritykselle.
Koulutuspuolikin on täällä ihan vahva, ja kaupungin houkuttelevuus muuttokohteena on hyvä.
– Vahvoihin houkuttimiin lasken myös Kilpilahti-Kulloon teollisuusalueiden kasvun ja vihreän siirtymän mittavat mahdollisuudet tulevina vuosina. Niitä ovat muun muassa suunnitellut puhtaan energian teollisuushankkeet.
– Eikä unohtaa sovi matkailusektoria. Alalla on paljon hyvää tekemistä, mutta hyödyntämätöntä potentiaalia varmasti vielä löytyy.
Porvoon kaupunki tukee pk-yritysten vihreää siirtymää kymmenen miljoonan euron rahastolla. Mihin tukea on mahdollista saada?
– Rahoitusta voidaan käyttää konkreettisiin vihreän siirtymän tekoihin sekä tutkimuksiin ja selvityksiin, joita tarvitaan vihreän siirtymän investointeihin ja innovaatioihin. Ensimmäisen hakukierroksen viimeinen hakupäivä on syyskuun lopussa.
Miten Porvoo vastaa yritysten työvoimatarpeisiin?
– Paikallisten työvoimatarpeiden ymmärtäminen korostuu entisestään, kun TE-palvelut siirtyvät ensi vuonna valtiolta kuntien vastuulle. Kyse on monien asioiden summasta.
– Pitkäjänteisessä työssä on kiinnitettävä erityistä huomiota pienenevien ikäluokkien koulutukseen. Pudokkaita ei juuri saisi tulla, jos haluamme jatkossakin hyvää ja ylipäänsä riittävästi työvoimaa. Yhtä lailla oleellista on maahanmuuttajien integrointi työelämään ja yhteiskuntaamme.
– Koulutuksessa isossa roolissa ovat Porvoossa toimivat ammatilliset oppilaitokset Careeria ja Practicum sekä Haaga-Helian ja Laurean ammattikorkeakoulut. Ylipäänsä koulutustarjontaa on päivitettävä ketterästi työelämän tarpeisiin. Hyvä lähtökohta on, että saamme pidettyä täällä koulutetut töissä alueella ja saamme myös paluumuuttajia muualle opiskelemaan lähteneistä.
