Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Maaliskuussa alkanut kuntakokeilu tuo isoja muutoksia pääkaupunkiseudun työllisyyspalveluihin. Myös työnantaja-asiakkaille luvataan laajempia ja osuvampia palveluja.

Maan työllisyyspalveluissa tapahtui maaliskuun alusta lähtien iso muutos, kun työllisyyden kuntakokeiluksi kutsutun uudistuksen myötä yli puolet Suomen työttömistä työnhakijoista siirtyi valtion TE-toimistoista kuntien vastuulle.

Uudellamaalla kahden vuoden kokeiluun osallistuvat Helsinki, Espoo ja Porvoo. Mukana on myös kaksi kahden kunnan muodostamaa kokeilualuetta: Vantaa ja Kerava sekä Hanko ja Raasepori.

Kokeilun piirissä ovat työtä hakevat pitkäaikaistyöttömät, alle 30-vuotiaat ja maahanmuuttajat. Kuntien tehtävänä on jatkossa auttaa heidät töihin erilaisten palveluiden avulla.

– Tavoitteena on parantaa niin työnhakija- kuin työnantaja-asiakkaiden palvelua yhdistämällä valtion ja kuntien resurssit ja osaaminen, Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtaja Minna Helenius sanoo.

Jatkossa työllisyys- ja koulutuspalveluihin voidaan yhdistää entistä helpommin esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.

– Tämä helpottaa etenkin vaikeimmin työllistyvien henkilöiden työllistämistä. Näin työmarkkinoille saadaan uusia työntekijöitä, mikä helpottaa osaltaan yritysten pulaa tekijöistä.

Ansiosidonnaista etuutta saavien asiat hoidetaan jatkossakin TE-toimistoissa.

– TE-toimiston ensisijaisena tehtävänä on työmarkkinoita lähellä olevien asiakkaiden nopeampi työllistyminen.

Yritykset asioivat jatkossakin TE-toimistossa

Työnantajien kannalta toimintatavat pysyvät pitkälti samoina. Myös kokeilukunnissa yritykset ilmoittavat avoimet työpaikat Uudenmaan TE-toimistolle. Toisaalta myös kokeilukunnilla on mahdollisuus ottaa vastaan työnantajien ilmoituksia työvoimatarpeista ja esitellä yrityksille sopivia työnhakijoita.

Heleniuksen mukaan olennaista on tiivis yhteistyö palvelujen yhteensovittamisessa.

– Esimerkiksi jos kuntakokeilun kautta yritykselle ei löydy sopivaa työntekijää, niin silloin TE-toimisto jatkaa työpaikan täyttämistä. Työvoimapotentiaali on paljon laajempi, sillä TE-toimistolla on käytettävissään koko maan työnhakija-asiakkaiden tiedot.

Valtakunnallista kattavuutta tarjoaa myös TE-toimiston uusi TE-Live. Se on vuorovaikutteinen rekrytointikanava, jossa yritykset pääsevät esimerkiksi esittelemään avoimia työpaikkojaan.

Tavoitteena on parantaa niin työnhakija- kuin työnantaja-asiakkaiden palvelua yhdistämällä valtion ja kuntien resurssit ja osaaminen, Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtaja Minna Helenius sanoo.

Palvelumalli vaihtelee kunnittain

Kuntakokeilussa pääkaupunkiseudun kuntien vastuulle tulee yhteensä noin 90 000 työnhakijaa. Kokeilussa on kyse myös organisatorisesti isosta asiasta, sillä TE-toimistolta kuntiin siirtyy työntekijöitä 430 henkilötyövuoden verran.

Kuntakokeilussa toimintamalleja ei ole rajattu tiukasti, vaan kunnat voivat toteuttaa työllisyyspalvelut eri tavoilla. Heleniuksen mukaan kokeilun nimenomaisena tarkoituksena on pilotoida erilaisia tapoja tarjota palveluja ja hakea parhaita käytäntöjä palvelurakenteen uudistamiseksi.

– Tämä kuuluu kokeilun henkeen.

Kunnittain vaihtelevat toimintamallit ovat kuitenkin herättäneet myös huolta pääkaupunkiseudun yrityksissä. Helenius huomauttaa kuitenkin, että jatkossakin yritykset voivat asioida entiseen tapaan tutun TE-toimiston kanssa.

– TE-toimisto palvelee kaikkia yrityksiä, joten sieltä on aina hyvä lähteä liikkeelle.

Helsinki lupaa laajempia ja osuvampia palveluja

Helsingin kaupunki toivoo, että yritykset ilmoittavat jatkossakin työvoimatarpeensa Uudenmaan TE-toimistoon. Yhteisen tietojärjestelmän kautta samat tiedot ovat kuitenkin heti myös kaupungin käytettävissä.

– Uudistuksen ehkä merkittävin asia on, että yritysten tarpeet tulevat sekä kaupungin että TE-toimiston tietoon. Lisäksi yrityksiä palvelee useampi taho, toivottavasti entistä laajemmilla ja osuvimmilla palveluilla, kaupungin työvoimasta ja maahanmuutosta vastaavan yksikön päällikkö Ilkka Haahtela sanoo.

Hänen mukaansa jatkossa on niin, että TE-toimiston ohella myös kaupungista ollaan yhteydessä ja tarjotaan yrityksen profiiliin sopivia henkilöitä.

Ilkka Haahtela on Helsingin kaupungin työvomasta ja maahanmuutosta vastaavan yksikön päällikkö.
Työllisyyspalveluiden uudistuksen ehkä merkittävin asia on, että yritysten tarpeet tulevat sekä kaupungin että TE-toimiston tietoon. Lisäksi yrityksiä palvelee useampi taho, sanoo Ilkka Haahtela Helsingin kaupungin työvoimasta ja maahanmuutosta vastaavan yksikön päällikkö.

Lisäksi voidaan keskustella vaikkapa tarvittavasta kielikoulutuksesta työn alkuvaiheessa tai erilaisista taloudellisista tukimuodoista, kuten palkkatuesta ja Helsinki-lisästä. Helsinki-lisä on kaupungin maksama tuki työnantajalle, joka palkkaa helsinkiläisen työttömän.

Ilkka Haahtelan mukaan jatkossa on niin, että TE-toimiston ohella myös kaupungista ollaan yhteydessä ja tarjotaan yrityksen profiiliin sopivia henkilöitä.

Koulutuspalvelujen merkitys korostuu

Kuntakokeilussa Helsingin työllisyyspalveluihin siirtyy liki 50 000 työnhakijaa. Haahtelan mukaan työttömät pystyvät hyödyntämään jatkossakin valtion tarjoamia palveluja, kuten koulutusta ja valmennusta. Kokonaisuutta täydentävät kaupungin palvelut.

– Lisäksi neuvottelemme yhteistyökumppaneiden kanssa uusista palveluista.

Haahtelan mukaan koulutuspalvelujen merkitys korostuu entisestään. Kyse voi olla esimerkiksi kielikoulutuksesta, erilaisista ammatillisen koulutuksen moduuleista tai digitaalisten taitojen kehittämisestä.

Myös maahanmuuttajille ja vieraskielisille voidaan Haahtelan mukaan tarjota entistä räätälöidympiä palveluja kielikoulutuksessa ja ammatillisten taitojen kehittämisessä.

– Maahanmuuttajien palveluissa on oleellista ottaa huomioon työnhakijan koulutustaso. Korkeammin koulutetuilla keskitytään katsomaan, millaista täydentävää osaamista tarvittaisiin lisäksi.

– Toisaalta on huomioitava niiden maahanmuuttajien erityistarpeet, joilla ei ole lainkaan koulutustaustaa.

Business Espoo väylä kaikkiin palveluihin

Espoossa yritysten tarvitsemat palvelut löytyvät jatkossakin kootusti Business Espoon palveluverkostosta, joka on seitsemän toimijan muodostama palveluverkosto Espoon ja lähikuntien yrityksille ja yrittäjille.

– Tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki yrityksen tarvitsemat asiat löytyvät Business Espoon kautta, oli sitten kyse vaikkapa rekrytoinneista tai uuden yrityksen perustamisesta, yrityksillä on myös mahdollista saada tukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen Espoo-lisän muodossa, Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa kaiken keskiössä on osaamisen kehittäminen.

– Yritysten osaamistarpeet tulevat paremmin huomioiduiksi, kun eri toimijoiden koulutuspalvelut saadaan aiempaa paremmin käyttöön ja sovitettua yhteen.

Kokonaisuutta täydentävät kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, Sipilä toteaa.

Kuntakokeilun myötä Espoon kaupungin asiakkaiksi siirtyy noin 18 000 työnhakijaa.

Hilla-Maaria Sipilä on Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö. Kauppakamarilehti.
Yrityksillä on myös mahdollista saada tukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen Espoo-lisän muodossa, Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä sanoo.

Erityishuomio maahanmuuttajien työllistymiseen

Sipilä korostaa yksilöllistä palvelua. Jokaisella työnhakijalla on nimetty omavalmentaja, joka kartoittaa asiakkaan osaamista, etsii vaihtoehtoja ja ohjaa tarpeen mukaan muihin palveluihin.

– Toiset työnhakijat pääsevät eteenpäin pienillä panostuksilla, kun taas toisilla polku voi olla vähän pidempi.

Espoossa erityispiirteenä on korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien suuri määrä työnhakijoiden joukossa. Kaupunki ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat yhdessä rakentamassa palvelukokonaisuutta, jolla edistetään pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamista ja työllistymistä.

Sipilän mukaan Espoossa tehdään yhteistyötä laajasti niin alueen korkeakoulujen kuin ammatillisten oppilaitosten, TE-toimiston sekä työnantajien kanssa.

– Esimerkiksi vähemmän koulutetuille maahanmuuttajille Espoossa on rakennettu oma palvelupolku, jossa Omniassa voi opiskella suomen kieltä, digitaitoja ja suorittaa peruskoulun, lukion tai ammatillisia opintoja.

Yrityksillä on myös mahdollista saada tukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen Espoo-lisän muodossa, Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä sanoo.

Vantaalta räätälöityä apua rekrytointiin

Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen on innoissaan kuntakokeilun alkamisesta Vantaalla ja Keravalla, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia tarjota lähipalveluja työnhakijoille ja yrityksille.

– Etenkin Keravan tilanne paranee, sillä siellä ei ole ollut aiemmin omaa TE-palvelua.

Taipale-Vuorinen sanoo, että kunnissa työnhakijoiden ja paikallisten yritysten tarpeet tunnetaan hyvin. Tämä antaa mahdollisuuden tarjota entistä täsmällisemmin kuhunkin tilanteeseen sopivia palveluja.

– On kiintoisaa nähdä, millaisia tuloksia tällaisella verkostomaisella työskentelytavalla ja asiakkaiden lähitapaamisilla saadaan aikaan. Meillä on TE-palvelujen kanssa useita yhteistyöryhmiä eri teemoista. Tavoitteena on rakentaa järjestelmä, joka palvelee mahdollisimman sujuvasti myös työnantajia.

Vantaan kaupungilla on yrityspalvelu, josta on mahdollisuus saada maksutonta asiantuntijaneuvontaa työllistämiseen ja räätälöityä apua rekrytointiin. Myös palkkaamisen liittyvät tukimahdollisuudet kuuluvat kartoitettaviin asioihin.

– Työttömän työnhakijan palkkaamiseen voi saada palkkatukea. Lisäksi työnantajille maksettava Vantaa-lisä edistää mahdollisuuksia työllistää vantaalaisia pitkäaikaistyöttömiä.

Susanna Taipale-Vuorinen on Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja. Kauppakamarilehti.
Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen on innoissaan kuntakokeilun alkamisesta Vantaalla ja Keravalla, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia tarjota lähipalveluja työnhakijoille ja yrityksille.

Osaamistarpeiden ennakointi tärkeää

Taipale-Vuorisen mukaan kuntakokeilussa suunnitellaan yhteistyössä työnantajien ja muun verkoston kanssa uudenlaisia rekrytointitapoja, joiden avulla työntekijä löytyisi mahdollisimman helposti.

– Esimerkiksi työnantajien rekrytointitapahtumia lisätään tulevaisuudessa, kun tilanne normalisoituu pandemian jälkeen. Korona-aikana työnantajia ja työnhakijoita on saatettu yhteen verkkotapaamisissa.

Taipale-Vuorinen muistuttaa, että työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mikä luo uudenlaisia osaamisvaatimuksia ja työn tekemisen tapoja. Työntekijöiltä odotetaan entistä monipuolisempaa osaamista.

– Siksi on tärkeää kartoittaa jatkuvasti yritysten osaamistarpeita ja ennakoida näin myös nykyisen henkilöstön koulutustarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Tässä toivomme aktiivisuutta yrityksistä, jotta saamme tietoa muuttuvista tarpeista.

Myös Vantaalla on paljon työtä hakevia maahanmuuttajia, jotka eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Joukossa on esimerkiksi paljon koulutettuja maahanmuuttajia, joiden tarpeet ovat jääneet aiemmin vähemmälle huomiolle.

– Jatkossa kiinnitämme entistä enemmän huomiota esimerkiksi kielikoulutukseen, Taipale-Vuorinen sanoo.
Haasteellisinta työpaikan löytäminen on niille maahanmuuttajille, joilta puuttuu kielitaito ja koulutus.

– Tähän toivoisimme myös työnantajilta apua, että he voisivat työllistää henkilöitä, joilla kielitaito on vielä puutteellinen. Suomen kieltä voi sitten opiskella työn ohessa.

Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen on innoissaan kuntakokeilun alkamisesta Vantaalla ja Keravalla, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia tarjota lähipalveluja työnhakijoille ja yrityksille.

Anne Wetterstrand on Porvoon kuntakokeilun hankepäällikkö. Kauppakamarilehti.
Kaupungin etuna on, että tunnemme hyvin työtä hakevat asiakkaat ja paikallisen elinkeinoelämän. Myös yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Porvoon kaupunki on esimerkiksi ammatillista koulutusta tarjoavan Careerian yksi omistajista, Anne Wettwestrand toteaa.

Porvoossa luotetaan paikallistuntemukseen

Porvoossa kuntakokeilun myötä noin 3000 TE-hallinnon asiakkaina ollutta työtöntä siirtyy kaupungin työllisyyspalvelujen vastuulle. Hankepäällikkö Anne Wetterstrand on odottanut innolla uudistusta, jonka aloittaminen viivästyi koronatilanteen vuoksi.

– Kyse on isosta muutoksesta, jossa on myös paljon pieniä yksityiskohtia. Siksi uudistus myös hieman jännittää.

Wetterstrand toivoo, että uusi toimintamalli pystyy vastaamaan entistä paremmin yritysten osaamistarpeisiin.

– Kaupungin etuna on, että tunnemme hyvin työtä hakevat asiakkaat ja paikallisen elinkeinoelämän. Myös yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Porvoon kaupunki on esimerkiksi ammatillista koulutusta tarjoavan Careerian yksi omistajista. Näin saamme sovitettua koulutuksen vastaamaan yritysten tarpeita.

Wetterstrandin mukaan TE-toimiston ja muiden kokeilussa olevien kuntien kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Toimintamallit poikkeavat hieman toisistaan, mutta eri toimijat vaihtavat tietoja ja pyrkivät viestimään ulospäin samalla tavalla.

– Koordinointi, päällekkäisyyksien karsiminen ja yhtenäinen viestintä ovat tärkeitä kokeilun onnistumisessa.

Kesäkuun loppuun 2023 ulottuvan kuntakokeilun vaikutuksia seurataan jatkuvan tilastoseurannan ja vaikuttavuusarvioinnin avulla. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa valtakunnalliset seurantamittarit, ja kokeilualueilla tuotetaan seurantatietoa kokeilun edistymisestä kuukausittain.
Saatujen kokemusten pohjalta on määrä linjata työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta vielä kuluvan hallituskauden aikana.

Kaupungin etuna on, että tunnemme hyvin työtä hakevat asiakkaat ja paikallisen elinkeinoelämän. Myös yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Porvoon kaupunki on esimerkiksi ammatillista koulutusta tarjoavan Careerian yksi omistajista, Anne Wettwestrand toteaa.

Avainsanat

Lue ja kehity

Haluatko pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että käytössäsi ovat aina tuoreimmat ammattikirjat? Hanki käyttöösi sähköisten kirjojen Ammattikirjasto – tilaa yhden aihealueen kokoelma tai kattavasti koko Ammattikirjaston sisältö.

Lisää luettavaa

Vastuullisuus on jo valtavirtaa
Taakse ovat jääneet ajat, jolloin vastuullisuus nähtiin vain lisääntyvänä sääntelyn tuottamana rasitteena....
Lue juttu ›
Vastuunkantajat, turvallisuuden tuottajat
Noin 25 vuotta sitten mokasin töissä. Toki virheitä olen tehnyt senkin jälkeen. Tuolloin 25 vuotta sitten...
Lue juttu ›
Suomen kieli karttuu vauhdilla työn ohessa
Maahanmuuttajataustaiset työntekijät oppivat hyvin suomea, kun työpaikalla kannustetaan ja annetaan kielen...
Lue juttu ›
Voiko aseisiin sijoittaa vastuullisesti?
Suhtautuminen puolustusalaan puhuttaa myös suomalaisia sijoituspiirejä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti...
Lue juttu ›
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Pekka Toveri: Jokainen yritys voi olla hyökkäyksen kohde
Venäjän totaalinen sodankäynti koskettaa myös Suomea. Hybridiuhkiin varautuminen on sen vuoksi myös yrityksissä...
Lue juttu ›
Ulkomaalaisen opiskelijan työnteko-oikeus Suomessa
EU-, ETA-maan tai Sveitsin kansalaisella on oikeus työskennellä Suomessa ilman erillistä lupaa myös opintojensa...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

2/2021
Teemajutut
Vastuullisuus on jo valtavirtaa
Taakse ovat jääneet ajat, jolloin vastuullisuus nähtiin vain lisääntyvänä sääntelyn tuottamana rasitteena....
Vastuunkantajat, turvallisuuden tuottajat
Noin 25 vuotta sitten mokasin töissä. Toki virheitä olen tehnyt senkin jälkeen. Tuolloin 25 vuotta sitten...
Suomen kieli karttuu vauhdilla työn ohessa
Maahanmuuttajataustaiset työntekijät oppivat hyvin suomea, kun työpaikalla kannustetaan ja annetaan kielen...
Voiko aseisiin sijoittaa vastuullisesti?
Suhtautuminen puolustusalaan puhuttaa myös suomalaisia sijoituspiirejä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti...
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Pekka Toveri: Jokainen yritys voi olla hyökkäyksen kohde
Venäjän totaalinen sodankäynti koskettaa myös Suomea. Hybridiuhkiin varautuminen on sen vuoksi myös yrityksissä...
Ulkomaalaisen opiskelijan työnteko-oikeus Suomessa
EU-, ETA-maan tai Sveitsin kansalaisella on oikeus työskennellä Suomessa ilman erillistä lupaa myös opintojensa...
Yritysvastuudirektiivi tulee
EU:n toimielimet pääsivät alustavaan sopuun 14.12.2023 niin sanotun yritysvastuudirektiivin sisällöstä....
Seuraa näitä 14.2.2024
Miten vahvistetun tilinpäätöksen voi ilmoittaa kaupparekisteriin maksutta? Korkolain mukaisesta viitekorosta...
Pk-yrityksille 10 000 euron EENergy-avustus energiansäästöön tähtääviin toimenpiteisiin
EENergy on EU:n rahoittama hanke, joka myöntää 10 000 euron avustuksia eri puolille Eurooppaa pk-yrityksille,...
Kotirintama rientää apuun
Vallitsevaa taloussuhdannetta on vaikea kuvailla erinomaiseksi. Siten ei yllätä, että myös Helsingin...
Näin yritys varautuu vieraan valtion vihamieliseen vaikuttamiseen – asiantuntijan 4 vinkkiä
Vihamieliset valtiot ovat harjoittaneet hybridivaikuttamista vuosia eikä Suomikaan ole välttynyt siltä....
Talouden digitalisaatio ohjaa pääkaupunkiseudun toimialarakenteen kehitystä
Seudun mikroyritysten ja suurten yritysten vuosittainen yhteenlaskettu liikevaihto oli likimain samansuuruinen...
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Vantaalla ennätysmäärä uusia yrityksiä
Huippuluokan teknologiaa, hyvät liikenneyhteydet ja koulutettua työvoimaa. Vantaa tarjoaa yrityksille...
Miten selättää arvoristiriidat työpaikalla?
Onko työelämämme aidosti yhdenvertainen? Miltä syrjintä, korruptio ja häirintä työelämässä näyttävät?...
Jäsentapahtumia ja muita tapahtumia Kauppakamarista
Jäsentapahtumamme toteutuvat pääosin webinaarimuotoisina tunnin mittaisina tietoiskuina sekä muutamana...
Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon vastauspankista
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Acquiring Finnish language skills quickly alongside work
Employees with an immigrant background learn Finnish well when they are encouraged and given the opportunity...
Täydellistä suomea puhuvat tervetuloa!
Syyskuussa tehdystä kauppakamarien osaajakyselystä ilmenee, että työvoimapula on vahvasti rakenteellista....
Mahdollisuuksien metropolialue
Helsingin seudun kauppakamarin visiossa Helsingin seutu on Itämeren alueen kilpailukykyisin ja kiinnostavin...
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen: Sujuvasta luvituksesta lisävauhtia vihreään siirtymään
Vihreä siirtymä tarvitsee lisää puhdasta sähköntuotantoa ja sähköä käyttäviä investointeja. Niitä vauhditetaan...