Maan työllisyyspalveluissa tapahtui maaliskuun alusta lähtien iso muutos, kun työllisyyden kuntakokeiluksi kutsutun uudistuksen myötä yli puolet Suomen työttömistä työnhakijoista siirtyi valtion TE-toimistoista kuntien vastuulle.
Uudellamaalla kahden vuoden kokeiluun osallistuvat Helsinki, Espoo ja Porvoo. Mukana on myös kaksi kahden kunnan muodostamaa kokeilualuetta: Vantaa ja Kerava sekä Hanko ja Raasepori.
Kokeilun piirissä ovat työtä hakevat pitkäaikaistyöttömät, alle 30-vuotiaat ja maahanmuuttajat. Kuntien tehtävänä on jatkossa auttaa heidät töihin erilaisten palveluiden avulla.
– Tavoitteena on parantaa niin työnhakija- kuin työnantaja-asiakkaiden palvelua yhdistämällä valtion ja kuntien resurssit ja osaaminen, Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtaja Minna Helenius sanoo.
Jatkossa työllisyys- ja koulutuspalveluihin voidaan yhdistää entistä helpommin esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.
– Tämä helpottaa etenkin vaikeimmin työllistyvien henkilöiden työllistämistä. Näin työmarkkinoille saadaan uusia työntekijöitä, mikä helpottaa osaltaan yritysten pulaa tekijöistä.
Ansiosidonnaista etuutta saavien asiat hoidetaan jatkossakin TE-toimistoissa.
– TE-toimiston ensisijaisena tehtävänä on työmarkkinoita lähellä olevien asiakkaiden nopeampi työllistyminen.
Yritykset asioivat jatkossakin TE-toimistossa
Työnantajien kannalta toimintatavat pysyvät pitkälti samoina. Myös kokeilukunnissa yritykset ilmoittavat avoimet työpaikat Uudenmaan TE-toimistolle. Toisaalta myös kokeilukunnilla on mahdollisuus ottaa vastaan työnantajien ilmoituksia työvoimatarpeista ja esitellä yrityksille sopivia työnhakijoita.
Heleniuksen mukaan olennaista on tiivis yhteistyö palvelujen yhteensovittamisessa.
– Esimerkiksi jos kuntakokeilun kautta yritykselle ei löydy sopivaa työntekijää, niin silloin TE-toimisto jatkaa työpaikan täyttämistä. Työvoimapotentiaali on paljon laajempi, sillä TE-toimistolla on käytettävissään koko maan työnhakija-asiakkaiden tiedot.
Valtakunnallista kattavuutta tarjoaa myös TE-toimiston uusi TE-Live. Se on vuorovaikutteinen rekrytointikanava, jossa yritykset pääsevät esimerkiksi esittelemään avoimia työpaikkojaan.
Tavoitteena on parantaa niin työnhakija- kuin työnantaja-asiakkaiden palvelua yhdistämällä valtion ja kuntien resurssit ja osaaminen, Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtaja Minna Helenius sanoo.
Palvelumalli vaihtelee kunnittain
Kuntakokeilussa pääkaupunkiseudun kuntien vastuulle tulee yhteensä noin 90 000 työnhakijaa. Kokeilussa on kyse myös organisatorisesti isosta asiasta, sillä TE-toimistolta kuntiin siirtyy työntekijöitä 430 henkilötyövuoden verran.
Kuntakokeilussa toimintamalleja ei ole rajattu tiukasti, vaan kunnat voivat toteuttaa työllisyyspalvelut eri tavoilla. Heleniuksen mukaan kokeilun nimenomaisena tarkoituksena on pilotoida erilaisia tapoja tarjota palveluja ja hakea parhaita käytäntöjä palvelurakenteen uudistamiseksi.
– Tämä kuuluu kokeilun henkeen.
Kunnittain vaihtelevat toimintamallit ovat kuitenkin herättäneet myös huolta pääkaupunkiseudun yrityksissä. Helenius huomauttaa kuitenkin, että jatkossakin yritykset voivat asioida entiseen tapaan tutun TE-toimiston kanssa.
– TE-toimisto palvelee kaikkia yrityksiä, joten sieltä on aina hyvä lähteä liikkeelle.
Helsinki lupaa laajempia ja osuvampia palveluja
Helsingin kaupunki toivoo, että yritykset ilmoittavat jatkossakin työvoimatarpeensa Uudenmaan TE-toimistoon. Yhteisen tietojärjestelmän kautta samat tiedot ovat kuitenkin heti myös kaupungin käytettävissä.
– Uudistuksen ehkä merkittävin asia on, että yritysten tarpeet tulevat sekä kaupungin että TE-toimiston tietoon. Lisäksi yrityksiä palvelee useampi taho, toivottavasti entistä laajemmilla ja osuvimmilla palveluilla, kaupungin työvoimasta ja maahanmuutosta vastaavan yksikön päällikkö Ilkka Haahtela sanoo.
Hänen mukaansa jatkossa on niin, että TE-toimiston ohella myös kaupungista ollaan yhteydessä ja tarjotaan yrityksen profiiliin sopivia henkilöitä.
Lisäksi voidaan keskustella vaikkapa tarvittavasta kielikoulutuksesta työn alkuvaiheessa tai erilaisista taloudellisista tukimuodoista, kuten palkkatuesta ja Helsinki-lisästä. Helsinki-lisä on kaupungin maksama tuki työnantajalle, joka palkkaa helsinkiläisen työttömän.
Ilkka Haahtelan mukaan jatkossa on niin, että TE-toimiston ohella myös kaupungista ollaan yhteydessä ja tarjotaan yrityksen profiiliin sopivia henkilöitä.
Koulutuspalvelujen merkitys korostuu
Kuntakokeilussa Helsingin työllisyyspalveluihin siirtyy liki 50 000 työnhakijaa. Haahtelan mukaan työttömät pystyvät hyödyntämään jatkossakin valtion tarjoamia palveluja, kuten koulutusta ja valmennusta. Kokonaisuutta täydentävät kaupungin palvelut.
– Lisäksi neuvottelemme yhteistyökumppaneiden kanssa uusista palveluista.
Haahtelan mukaan koulutuspalvelujen merkitys korostuu entisestään. Kyse voi olla esimerkiksi kielikoulutuksesta, erilaisista ammatillisen koulutuksen moduuleista tai digitaalisten taitojen kehittämisestä.
Myös maahanmuuttajille ja vieraskielisille voidaan Haahtelan mukaan tarjota entistä räätälöidympiä palveluja kielikoulutuksessa ja ammatillisten taitojen kehittämisessä.
– Maahanmuuttajien palveluissa on oleellista ottaa huomioon työnhakijan koulutustaso. Korkeammin koulutetuilla keskitytään katsomaan, millaista täydentävää osaamista tarvittaisiin lisäksi.
– Toisaalta on huomioitava niiden maahanmuuttajien erityistarpeet, joilla ei ole lainkaan koulutustaustaa.
Business Espoo väylä kaikkiin palveluihin
Espoossa yritysten tarvitsemat palvelut löytyvät jatkossakin kootusti Business Espoon palveluverkostosta, joka on seitsemän toimijan muodostama palveluverkosto Espoon ja lähikuntien yrityksille ja yrittäjille.
– Tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki yrityksen tarvitsemat asiat löytyvät Business Espoon kautta, oli sitten kyse vaikkapa rekrytoinneista tai uuden yrityksen perustamisesta, yrityksillä on myös mahdollista saada tukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen Espoo-lisän muodossa, Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä sanoo.
Hänen mukaansa kaiken keskiössä on osaamisen kehittäminen.
– Yritysten osaamistarpeet tulevat paremmin huomioiduiksi, kun eri toimijoiden koulutuspalvelut saadaan aiempaa paremmin käyttöön ja sovitettua yhteen.
Kokonaisuutta täydentävät kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, Sipilä toteaa.
Kuntakokeilun myötä Espoon kaupungin asiakkaiksi siirtyy noin 18 000 työnhakijaa.
Erityishuomio maahanmuuttajien työllistymiseen
Sipilä korostaa yksilöllistä palvelua. Jokaisella työnhakijalla on nimetty omavalmentaja, joka kartoittaa asiakkaan osaamista, etsii vaihtoehtoja ja ohjaa tarpeen mukaan muihin palveluihin.
– Toiset työnhakijat pääsevät eteenpäin pienillä panostuksilla, kun taas toisilla polku voi olla vähän pidempi.
Espoossa erityispiirteenä on korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien suuri määrä työnhakijoiden joukossa. Kaupunki ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat yhdessä rakentamassa palvelukokonaisuutta, jolla edistetään pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamista ja työllistymistä.
Sipilän mukaan Espoossa tehdään yhteistyötä laajasti niin alueen korkeakoulujen kuin ammatillisten oppilaitosten, TE-toimiston sekä työnantajien kanssa.
– Esimerkiksi vähemmän koulutetuille maahanmuuttajille Espoossa on rakennettu oma palvelupolku, jossa Omniassa voi opiskella suomen kieltä, digitaitoja ja suorittaa peruskoulun, lukion tai ammatillisia opintoja.
Yrityksillä on myös mahdollista saada tukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen Espoo-lisän muodossa, Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä sanoo.
Vantaalta räätälöityä apua rekrytointiin
Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen on innoissaan kuntakokeilun alkamisesta Vantaalla ja Keravalla, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia tarjota lähipalveluja työnhakijoille ja yrityksille.
– Etenkin Keravan tilanne paranee, sillä siellä ei ole ollut aiemmin omaa TE-palvelua.
Taipale-Vuorinen sanoo, että kunnissa työnhakijoiden ja paikallisten yritysten tarpeet tunnetaan hyvin. Tämä antaa mahdollisuuden tarjota entistä täsmällisemmin kuhunkin tilanteeseen sopivia palveluja.
– On kiintoisaa nähdä, millaisia tuloksia tällaisella verkostomaisella työskentelytavalla ja asiakkaiden lähitapaamisilla saadaan aikaan. Meillä on TE-palvelujen kanssa useita yhteistyöryhmiä eri teemoista. Tavoitteena on rakentaa järjestelmä, joka palvelee mahdollisimman sujuvasti myös työnantajia.
Vantaan kaupungilla on yrityspalvelu, josta on mahdollisuus saada maksutonta asiantuntijaneuvontaa työllistämiseen ja räätälöityä apua rekrytointiin. Myös palkkaamisen liittyvät tukimahdollisuudet kuuluvat kartoitettaviin asioihin.
– Työttömän työnhakijan palkkaamiseen voi saada palkkatukea. Lisäksi työnantajille maksettava Vantaa-lisä edistää mahdollisuuksia työllistää vantaalaisia pitkäaikaistyöttömiä.
Osaamistarpeiden ennakointi tärkeää
Taipale-Vuorisen mukaan kuntakokeilussa suunnitellaan yhteistyössä työnantajien ja muun verkoston kanssa uudenlaisia rekrytointitapoja, joiden avulla työntekijä löytyisi mahdollisimman helposti.
– Esimerkiksi työnantajien rekrytointitapahtumia lisätään tulevaisuudessa, kun tilanne normalisoituu pandemian jälkeen. Korona-aikana työnantajia ja työnhakijoita on saatettu yhteen verkkotapaamisissa.
Taipale-Vuorinen muistuttaa, että työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mikä luo uudenlaisia osaamisvaatimuksia ja työn tekemisen tapoja. Työntekijöiltä odotetaan entistä monipuolisempaa osaamista.
– Siksi on tärkeää kartoittaa jatkuvasti yritysten osaamistarpeita ja ennakoida näin myös nykyisen henkilöstön koulutustarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Tässä toivomme aktiivisuutta yrityksistä, jotta saamme tietoa muuttuvista tarpeista.
Myös Vantaalla on paljon työtä hakevia maahanmuuttajia, jotka eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Joukossa on esimerkiksi paljon koulutettuja maahanmuuttajia, joiden tarpeet ovat jääneet aiemmin vähemmälle huomiolle.
– Jatkossa kiinnitämme entistä enemmän huomiota esimerkiksi kielikoulutukseen, Taipale-Vuorinen sanoo.
Haasteellisinta työpaikan löytäminen on niille maahanmuuttajille, joilta puuttuu kielitaito ja koulutus.
– Tähän toivoisimme myös työnantajilta apua, että he voisivat työllistää henkilöitä, joilla kielitaito on vielä puutteellinen. Suomen kieltä voi sitten opiskella työn ohessa.
Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen on innoissaan kuntakokeilun alkamisesta Vantaalla ja Keravalla, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia tarjota lähipalveluja työnhakijoille ja yrityksille.
Porvoossa luotetaan paikallistuntemukseen
Porvoossa kuntakokeilun myötä noin 3000 TE-hallinnon asiakkaina ollutta työtöntä siirtyy kaupungin työllisyyspalvelujen vastuulle. Hankepäällikkö Anne Wetterstrand on odottanut innolla uudistusta, jonka aloittaminen viivästyi koronatilanteen vuoksi.
– Kyse on isosta muutoksesta, jossa on myös paljon pieniä yksityiskohtia. Siksi uudistus myös hieman jännittää.
Wetterstrand toivoo, että uusi toimintamalli pystyy vastaamaan entistä paremmin yritysten osaamistarpeisiin.
– Kaupungin etuna on, että tunnemme hyvin työtä hakevat asiakkaat ja paikallisen elinkeinoelämän. Myös yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Porvoon kaupunki on esimerkiksi ammatillista koulutusta tarjoavan Careerian yksi omistajista. Näin saamme sovitettua koulutuksen vastaamaan yritysten tarpeita.
Wetterstrandin mukaan TE-toimiston ja muiden kokeilussa olevien kuntien kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Toimintamallit poikkeavat hieman toisistaan, mutta eri toimijat vaihtavat tietoja ja pyrkivät viestimään ulospäin samalla tavalla.
– Koordinointi, päällekkäisyyksien karsiminen ja yhtenäinen viestintä ovat tärkeitä kokeilun onnistumisessa.
Kesäkuun loppuun 2023 ulottuvan kuntakokeilun vaikutuksia seurataan jatkuvan tilastoseurannan ja vaikuttavuusarvioinnin avulla. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa valtakunnalliset seurantamittarit, ja kokeilualueilla tuotetaan seurantatietoa kokeilun edistymisestä kuukausittain.
Saatujen kokemusten pohjalta on määrä linjata työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta vielä kuluvan hallituskauden aikana.
Kaupungin etuna on, että tunnemme hyvin työtä hakevat asiakkaat ja paikallisen elinkeinoelämän. Myös yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Porvoon kaupunki on esimerkiksi ammatillista koulutusta tarjoavan Careerian yksi omistajista, Anne Wettwestrand toteaa.
