You can read article in English: Fixing the entire chain of work-based immigration
Uuden hallituksen keskeisiin toimiin kuuluu työperäisen maahanmuuton edistäminen. Vaihtoehtoja ei ole, nykyinen noin 15 000 hengen nettomaahanmuutto vuodessa ei riitä kompensoimaan matalaa syntyvyyttä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan nykyisellä ikärakenteella Suomeen tarvitaan noin 44 000 hengen vuosittainen nettomaahanmuutto, jotta talouskasvu ja huoltosuhde voidaan turvata.
– Pelkkä nettomaahanmuutto ei yksin riitä. Oleellista on myös nostaa maahanmuuttajien työllisyysastetta. Tätä on tavoiteltava parantamalla viranomaisten palveluja, mutta myös yrityksillä tulee olla nykyistä paremmat valmiudet työllistää vieraskielisiä työntekijöitä, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen sanoo.
Hänen mielestään vieraskielisen väestön työllisyys tulisi nykyisen 50 prosentin sijaan saada kohti 80 prosenttia. Samaa tulisi tavoitella kantasuomalaistenkin työllisyysasteessa.
Lupavirastossa puhaltavat uudet tuulet
Työperäisessä maahanmuutossa avainasemassa on lupapäätökset tekevä Maahanmuuttovirasto Migri, jossa ovat alkaneet viime aikoina puhaltaa uudet tuulet. Työ- ja opiskeluperustaisten lupien käsittelyajat ovat nopeutuneet huomattavasti hakemusmäärien kasvusta huolimatta.
– Tähtäämme siihen, että uuden strategiamme mukaisesti asiakaskokemus olisi erinomainen ja palvelu huipputasoa eurooppalaisellakin tasolla, Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immonen sanoo.
EU:n ulkopuolelta töihin tulevan on haettava Suomeen oleskelulupa. Sen käsittelyaikaa ovat Immosen mukaan nopeuttaneet viraston uudet soveltamisohjeet ja prosessien entistä parempi johtaminen.
Työ on nopeutunut myös automaation ja lupahakemusten aiempaa tehokkaamman profiloinnin ansiosta. Aiemmin kaikki oleskeluluvat kävivät läpi saman raskaan prosessin, mikä edellytti runsaasti taustaselvityksiä.
Nyt esimerkiksi erityisasiantuntijoiden luvista päätökset syntyvät pitkälti ohjelmistorobotin avulla, mikäli riskejä ei käsittelyn aikana havaita.
– Parhaimmillaan järjestelmä tarkistaa automaattisesti yli 30 rekisteriä ja lukee erilaisia asiakkaan tai työnantajan toimittamia tietoja, Immonen mainitsee.
Hänen mukaansa lupaprosessien automatisoinnissa edetään asteittain ja lisätään järjestelmiin koko ajan työtä helpottavia uusia ominaisuuksia.
– Viime vuonna teimme automatisointeja enemmän kuin koskaan aiemmin.
Erityisosaajalle lupa yhdeksässä päivässä
Immosen mukaan eritysasiantuntijoiden oleskeluluvan käsittelyssä keskimääräinen aika on nyt yhdeksän vuorokautta. Muut työnteon perusteella myönnettävät oleskeluluvat Maahanmuuttovirasto saa ulos keskimäärin 1–2 kuukaudessa riippuen lupatyypistä.
Automaation ansiosta henkilöresursseja vapautuu perusteellisempia selvityksiä vaativiin hakemuksiin.
Immonen huomauttaa, että laillisuus ja turvallisuusasiat ovat edelleen Maahanmuuttoviraston toiminnan kulmakiviä, mutta painopiste toiminnan kehittämisessä on nyt sujuvassa ja läpinäkyvässä asiakaspalvelussa.
– Keskeinen tavoitteemme on prosessien ja asiakasviestinnän tehostaminen edelleen. Se tarkoittaa, että asiakas saa virastosta entistä paremmin tietoa, miten käsittelyprosessi toimii ja missä vaiheessa hakemuksen käsittelyssä mennään.
Iso tarve sähköiselle tunnistautumiselle
Maahanmuuttoviraston entistä ketterämmästä toiminnasta huolimatta Suomeen haluavan työnhakijan oleskeluluvan saaminen voi olla edelleen kuukausia kestävä savotta.
Markku Lahtinen sanoo, että pahin tulppa löytyy tällä hetkellä usein hakijan lähtömaasta.
– Oleskelulupaa on haettava henkilökohtaisesti Suomen edustustosta. Tämä on kohtuuton vaatimus, sillä vastaanottoajan saaminen voi kestää kuukausia.
Lahtinen huomauttaa, että Suomen lähetystö- ja konsulaattiverkosto on maailmalla varsin harva. Työnhakija saattaa joutua matkustamaan pitkien matkojen takaa tai jopa naapurimaahan, jotta lähin leijonavaakunalla varustettu edustusto löytyy.
– Oleskeluluvan hakijoille tulisi saada sähköinen tunnistautuminen, jotta prosessi saataisiin sujuvasti alkuun.
Lahtisen mukaan tämä poistaisi valtaosalta hakijoista tarpeen käydä tunnistautumassa fyysisesti Suomen edustustossa.
Tunnistautuminen voitaisiin tehdä esimerkiksi jonkin toisen EU-maan edustustossa.
Sähköisen tunnistautumisen ansiosta Suomeen tulija voisi hoitaa muut ensivaiheen viranomaisasiat jo ennen maahan saapumista.
Tunnistautumisen yhteydessä annettuja tietoja voitaisiin hyödyntää myöhemmin kaikissa muissakin lupa- ja asettautumispalveluissa yli viranomaisten organisaatiorajojen. Näin esimerkiksi verokortin saaminen tai erilaiset rekisteröinnit nopeutuisivat.
Lakimuutoksilla vauhtia maahanmuuttoon
Sähköinen tunnistautuminen edellyttäisi lainsäädännöllisiä muutoksia. Lahtisen mielestä työperäistä maahanmuuttoa hidastavia säännöksiä olisi syytä käydä muutenkin läpi nopealla aikataululla.
Yksi sellainen koskee maahanmuuttajan perheenyhdistämiseen vaadittavaa tulorajaa.
– Nyt siihen tarvitaan noin 3500 euron bruttopalkka. Raja on liian korkea vaikkapa rakennustyömiehelle, lähihoitajasta puhumattakaan, Lahtinen perustelee.
Hänen mielestään tulorajoissa olisi hyvä ottaa huomioon myös pitkäaikaisempi seuranta. Suomeen tulija aloittaa usein matalammalla tulotasolla, mutta palkka nousee työkokemuksen karttuessa. Lisäksi mukana seuraavat perheenjäsenet pyrkivät yleensä työllistymään ja nostamaan perheen tulotasoa.
Helmikuussa astui voimaan ulkomaalaislain muutos, joka muun muassa mahdollistaa automaation hyödyntämisen nykyistä laajemmin päätöksenteon tukena.
Tällaisia muutoksia säännöksiin tarvitaan Lahtisen mielestä lisää. Nyt ei kannata odottaa pelkästään ulkomaalaislain kokonaisuudistusta, jota sisäministeriön johdolla tehty selvitys suosittelee.
– Kokonaisuudistuksen valmistuminen veisi vuosia. Sitä meillä ei ole varaa odottaa, vaan täytyy edetä sitä ennen myös pienemmissä kokonaisuuksissa, jotka nopeuttavat lupaprosesseja, helpottavat viranomaisten järkevää yhteistyötä sekä auttavat yrityksiä saamaan nykyistä nopeammin työntekijöitä Suomeen.
Lahtisen mielestä tulevaan hallitusohjelmaan on nostettava useita työperäistä maahanmuuttoa edistäviä asioita.
Yksi sellainen on EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta, mikä on hiertänyt työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä jo pitkään
– Saatavuusharkinnasta tulisi kokonaan luopua. Mutta jos se ei onnistu, niin ainakin Uudenmaan alueella tulisi järjestää kokeilu, jossa luovutaan saatavuusharkinnasta kahden vuoden määräajaksi, Lahtinen esittää.
Välttämättömiin uudistuksiin Lahtinen laskee myös työnhakuviisumin. Sellainen tulisi saada käyttöön, jotta jo oleskeluluvan käsittelyn aikana hakija voisi tulla Suomeen hakemaan töitä.
Koko ketju saatava kuntoon
Lahtisen mielestä oleellista on hallintorajat ylittävän yhteistyön parantaminen. Suomen maahanmuuton tulos- ja tavoiteohjaus on nyt sekavaa ja kokonaiskoordinaatio loistaa poissaolollaan.
– Koko ketju houkuttelusta sujuviin oleskeluluvituksiin ja asettautumispalveluihin ei ole kunnossa. Tähän tarvitaan viranomaisten poikkihallinnollisen yhteistyön uudistamisen lisäksi iso asennemuutos, jossa turvallisuusuhkia ei nähdä siellä, missä niitä ei ole.
Valtioneuvoston tulisi Lahtisen mielestä ottaa työperäisestä maahanmuutosta selkeä omistajuus ja asettaa tavoitteet, joita kohti kaikki ministeriöt ja virastot suuntaavat yhdessä.
Työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi vuonna 2020 sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM). Tavoitteena on kytkeä työvoiman maahanmuutto aiempaa vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa.
Käytännön vastuut jakautuvat niin, että ulkoministeriön edustustoissa otetaan vastaan oleskelulupahakemukset ja haastatellaan hakijat. TEMin TE-toimistot tekevät lupaan sisältyvän osapäätöksen, joka sisältää työvoiman saatavuuden, työsuhteen ehtojen sekä työnantajan ja työntekijän edellytysten arvioinnin.
Sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto tekee varsinaiset päätökset kaikissa lupa-asioissa.
Maahanmuuttovirastolle lisää vastuuta
Lahtisen mielestä Maahanmuuttovirastosta voitaisiin kehittää verkostojohtaja, jonka keskeinen tehtävä olisi työperäisen maahanmuuton edistäminen ja vieraskielisten työllisyysasteen nostaminen.
– Maahanmuuttovirastolla on myös paras tieto Suomessa jo olevasta osaamisesta esimerkiksi vastaanottokeskuksissa.
Elina Immoselle Maahanmuuttoviraston vastuun kasvattaminen sopii hyvin.
– Emme kuitenkaan halua ryhtyä käskyttämään muita viranomaisia, mutta verkostojohtajan rooli olisi meille sopiva koordinoimaan ja ottamaan kokonaisvastuuta asiakaspolusta. Olemme ainut viranomainen, jolle maahanmuutto on pääasia, Immonen perustelee.
Lahtisen sanoo, että Maahanmuuttoviraston tulos- ja tavoiteohjauksessa tulee olla tiivis yhteys työelämän tarpeisiin. Siksi TEM on luonnollinen taho huolehtimaan viraston ohjauksesta.
Myös koulutuksen entistä tiiviimpi kytkeminen kokonaisuuteen on välttämätöntä, joten myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä on tärkeä rooli.
– Ministeriö voi esimerkiksi rahoitusta suuntaamalla asettaa yliopistoille ja korkeakouluille kannustimia, jotka on sidottu ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymiseen Suomessa, Lahtinen esittää.
Kiihdyttämö edistämään työllistymistä
Kaikki myöntävät, että sekä viranomaisten välisessä että yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä on parannettavaa. Markku Lahtisen mielestä yksi konkreettinen tapa parantaa yhteistyötä olisi digitaalinen kiihdyttämöpalvelu, joka auttaisi maahanmuuttajia työllistymään ja työnantajia löytämään tekijöitä.
Lahtisen mukaan kyse voisi olla eräänlaisesta matchmaking-palvelusta, jossa hyödynnettäisiin tekoälyä ja muita digitaalisia ratkaisuja.
– Työnhakijat voisivat kirjata sähköiseen palveluun, millaista osaamista heillä on tarjolla. Näin saataisiin myös kokonaiskuvaa, millaista osaamista vieraskielisten joukosta löytyy. Tällä hetkellä tästä ei ole kenelläkään kokonaiskäsitystä.
Lahtisen mielestä valtion tulisi osallistua kiihdyttämön kustannuksiin ja varmistaa, että viranomaiset sitoutuvat palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
– Kiihdyttämössä yhdistyisivät valtion viranomaisten, kuntien, oppilaitosten ja yksityisen sektorin palvelut.
Lahtisen mielestä kiihdyttämö voisi aloittaa Suomessa opiskelevista kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista. Heille olisi tärkeää välittää työ- ja harjoittelumahdollisuuksia opintojen aikana ja niiden jälkeen.
Suomalaisten oppilaitosten ulkomaalaiset opiskelijat ovat työmarkkinoilla alihyödynnetty ryhmä. Liian moni käy tällä hetkellä hakemassa Suomesta tutkinnon ja siirtyy muualle töihin.
Maan korkeakouluissa opiskelee 34 000 ulkomaista opiskelijaa, joista Uudellamaalla on 13 800. Toisella asteella Suomessa opiskelee 38 000 vieraskielistä opiskelijaa, joista Uudellamaalla on 24 100.
Suomen tavoitteena on kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä.
Houkutteluun hyvät lähtökohdat
Lähtökohdat saada Suomeen lisää kansainvälisiä työntekijöitä ja opiskelijoita ovat kuitenkin hyvät. IT-alan kansainvälisiä rekrytointeja pitkään tehnyt Baronan seniorikonsultti Arja Martikainen sanoo, että Suomella on maailmalla hyvä maine.
– Tänne hakeutuvalla voi olla ennestään jokin yhteys Suomeen, vaikkapa ihmissuhde tai hevimusiikki. Moni ei ole kuitenkaan Suomesta koskaan kuullutkaan, mutta googlesta he löytävät tiedon maailman onnellisimmasta maasta, koulutusmahdollisuuksista ja turvallisesta ympäristöstä.
Työnhakijoiden oleskelulupiin liittyvä byrokratia on Martikaisen mielestä sujuvoitunut huomattavasti. Maahanmuuttoviraston pikakaista erityisasiantuntijoille on entisestään nopeuttanut prosesseja.
– Homma yleensä hoituu, kunhan vain hakemuksen on saanut ensin sisälle. Mahdollisuutta digitaaliseen tunnistautumiseen tarvitaan, jotta hakijan ei tarvitse välttämättä käydä Suomen edustustossa.
Myös työpaikoilla tarvitaan asennemuutos
Oleskeluluvan saamisen jälkeen muu asiointi ja rekisteröinnit viranomaisten kanssa hoituvat Martikaisen kokemuksen mukaan varsin sujuvasti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla International House Helsinki tarjoaa kootusti laajan valikoiman viranomais- ja neuvontapalveluita ulkomailta muuttaneiden tarpeisiin.
– Eniten hiuksia nostattaa yleensä pankkitilin avaaminen. Se on EU:n rahanpesua torjuvien säännösten vuoksi tehty vaikeaksi.
Martikainen korostaa, että Suomeen hankitut kansainväliset osaajat tulisi myös saada jäämään maahan. Tässä työpaikan ilmapiirillä on ratkaiseva merkitys.
– Asenteiden ulkomaisia työntekijöitä kohtaan on pakko muuttua. Meidän on oltava nykyistä avoimempia ja vastaanottavaisempia tänne tuleville ihmisille.
Martikaisen mielestä työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää Suomelta myös lisää aktiivisuutta ja läsnäoloa maissa, joista potentiaalisia lähtijöitä saattaisi löytyä.
– Kadehtien olen katsonut Tanskaa, joka on rekrytointimessuilla läsnä kaikissa Euroopan maissa, joissa lähtöhalukkaita voisi olla esimerkiksi nuorisotyöttömyyden vuoksi.
Martikainen huomauttaa kuitenkin, että työvoiman siirtely ikääntyvän Euroopan maiden välillä ei pitkän päälle auta. Rekrytoinneissa verkkoja on viritettävä laajemmalle.
– Potentiaalisia maita ovat esimerkiksi Brasilia, Intia, Turkki ja Vietnam. Myös filippiiniläiset ovat äärettömän työteliäitä ja he ovat pärjänneet Suomessa todella hyvin.
