Sonja Hämäläinen johtaa työ- ja elinkeinoministeriössä maahanmuuttoasioita. Työkenttä on moniulotteinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä.  Tulevaisuuden osaamistarpeiden ratkominen vaatii asennemuutosta ja yhteistyötä.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen on hoitanut koko työuransa maahanmuuttoon ja pakolaisiin liittyviä asioita Suomessa ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ssä.

Heti juristiksi valmistumisensa jälkeen hän huomasi, että kyse on erittäin kiinnostavasta tehtäväkentästä. Maahanmuuttoasiat ovat äärettömän moniulotteisia, ja kyse on yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista, Hämäläinen tiivistää. Vuonna 2015 hänet nimitettiin maahanmuuttojohtajaksi vetämään TEMin kotoutumisyksikköä. Samaan aikaan Suomessa oli meneillään ennennäkemättömän suuri turvapaikanhakijoiden aalto.

– Se oli suoraan hyppy syvään päähän, Hämäläinen kuvailee tilannetta.

Valmisteilla iso uudistus

Työperäisen maahanmuuton hallinto siirtyi viime vuoden alussa sisäministeriöstä TEMin alaisuuteen. Hämäläinen on avainhenkilö valmisteilla olevassa uudistuksessa, jossa työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuutto kytketään entistä vahvemmin osaksi työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa.

– Kyse on isosta kokonaisuudesta, johon kuuluu lainsäädäntötyö, prosessien uudistaminen ja uuden sähköisen järjestelmän käyttöönotto. Kyse ei ole vain Maahanmuuttoviraston lupamenettelyn sujuvoittamisesta, vaan mukana ovat myös esimerkiksi työvoimahallinnon ja Business Finlandin toiminnan kehittäminen.

Hämäläisen mukaan kuluvan hallituskauden loppuun mennessä Suomella tulisi olla työperäistä maahanmuuttoa varten kansainvälisesti kilpailukykyinen järjestelmä.

– Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa meillä on uuden luokan kyvykkyys tunnistaa toimialoja ja työpaikkoja, jotka tarvitsevat kansainvälistä rekrytointia. Lisäksi on tunnistettava alueita, joista osaajia tuodaan, Hämäläinen sanoo.

Myös yrityksissä tarvitaan asennemuutosta

Hämäläinen korostaa tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, jotta työvoimatarpeista nyt ja tulevaisuudessa saadaan mahdollisimman kattava kuva. Hämäläisen mukaan julkisen sektorin tehtävänä on luoda toimivat ja eettisesti kestävät puitteet osaajien houkuttelulle ja kansainväliselle rekrytoinnille. Samaan aikaan kuitenkin myös työelämän vastaanottavuudessa ja avoimuudessa ulkomaisille osaajille on vielä paljon tehtävää.

– Sujuvat lupaprosessit eivät yksin riitä, vaan työnantajilla on myös olla valmiudet ja halu rekrytoida kansainvälisiä osaajia. On paljon yrityksiä, jotka osaavat ja haluavat heitä palkata. Toisaalta etenkin pk-sektorilla kynnys kansainvälisiin rekrytointeihin voi olla korkea. Tähän tarvitaan asennemuutosta.

Hämäläisen mielestä Suomen vetovoima kansainvälisten osaajien silmissä on avainasemassa, kun työperäistä maahanmuuttoa pyritään lisäämään. Tätä varten on meneillään Talent Boost -ohjelma, jonka painopisteenä on saada osaajia, opiskelijoita ja tutkijoita työvoimapulasta kärsiville aloille.

– Keskiössä on oleskelulupaprosessien selkeä nopeuttaminen, mutta toisaalta tarvitaan myös sujuvia asettautumispalveluja työntekijöille ja heidän perheilleen.

Talent Boostin keskeisiin tavoitteisiin kuuluu yritysten kansainvälisen rekrytoinnin osaamisen kehittäminen.

– Tutkimukset osoittavat selvästi, että mitä enemmän henkilöstössä on diversiteettiä, sitä paremmin se vauhdittaa kansainvälistymistä, kasvua ja uudistumista.

Sonja Hämäläinen
maahanmuuttojohtaja
työ- ja elinkeinoministeriö