Työntekijä on suunnitellussa hammasleikkauksessa, onko sairausloma palkallinen?
Hammasleikkauksesta seuraava työkyvyttömyys voi oikeuttaa sairausajan palkkaan, jos leikkaus tehdään sairauden hoitamiseksi. Tästä löytyy esimerkiksi seuraava työtuomioistuimen ratkaisu:
TT 2009-21: Työntekijän hammassairaus edellytti leikkaushoitoa. Leikkaus voitiin suorittaa vasta sen jälkeen, kun sairauden aiheuttama tulehdus oli hoidettu antibioottikuurilla. Leikkauksesta aiheutui työkyvyttömyys. Koska leikkaus tehtiin sairauden hoitamiseksi, työnantaja oli työehtosopimuksen nojalla velvollinen maksamaan työntekijälle työkyvyttömyysajalta sairausajan palkan.
Kati Mattinen, juristi, VT, Helsingin seudun kauppakamari
Työnantaja järjestää työntekijöilleen joka vuosi mahdollisuuden influenssarokotukseen, ja työterveyshuolto tilaa rokotteet osallistumishalukkuuden mukaan työnantajan ilmoituksen pohjalta. Työnantaja on selvittänyt rokotushalukkuutta laittamalla työpaikan taukotilaan listan, johon halukkaat voivat ilmoittautua nimellään tai nimikirjaimillaan. Onko tässä toimittu väärin?
Kyseessä on henkilötieto, joka ei kuulu työpaikalla kuin niille, jotka tietoa työssään tarvitsevat. Siten rokottautumishalukkuutta ei pidä selvittää kaikille näkyvissä olevalla listalla, josta selviävät työntekijöiden nimet tai nimikirjaimet. Jos työnantaja tarvitsee yleistä tietoa tilattavien rokotteiden lukumääristä, niin listaan voidaan pyytää laittamaan merkintä yksilöimättä sitä, kuka merkinnän on laittanut, esimerkiksi ns. tukkimiehen kirjanpidolla.
Kati Mattinen, juristi, VT, Helsingin seudun kauppakamari
Meillä on koeajalla työntekijä, jonka osaaminen ei riitä siihen tehtävään, johon olemme hänet palkanneet, ja harkitsemme koeaikapurun tekemistä. Meillä olisi kuitenkin tarjolla muuta työtä, johon uskomme kyseisen työntekijän kykenevän. Voimmeko tarjota työntekijälle tätä työtä koeaikapurun sijaan?
Jos koeaikapurun käyttämiselle on perusteet, voidaan työntekijälle tarjota koeaikapurun vaihtoehtona myös muuta työtä, johon työnantaja katsoo työntekijän osaamisen riittävän. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toista työtä. Muun työn tulee olla olennaisesti erilaista kuin työ, johon työntekijä on alun perin palkattu. Esimerkiksi myyntitehtävään palkatulle voidaan tarjota alemmin palkattua toimistoassistentin tehtävää koeaikapurun vaihtoehtona.
Olennainen muutos ei ole kuitenkaan ole esimerkiksi pelkkä työsuhteen määräaikaistaminen tai osa-aikaistaminen. Jos työnantaja päätyy tarjoamaan muuta työtä, työntekijälle tulee antaa tiedoksi kaikki muuttuvat työsuhteen ehdot ja riittävästi aikaa miettiä tarjousta.
Työntekijälle on myös selvitettävä, että jos hän ei halua sopia työnantajan tarjoamasta muusta työstä, hänen nykyinen työsuhteensa päätetään koeaikana. Jos työntekijä vastaanottaa uuden työn, tehdään uusi työsopimus uusin työsuhteen ehdoin, kuten uuden työtehtävän mukaisella palkalla, vanhan jatkoksi.
Maija Pussinen, juristi, Helsingin seudun kauppakamari
Työsopimuslain mukaan, jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen eli siitä ei aiheudu vakavaa haittaa, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa. Onko työnantajalla oikeus määrittää kuuden tunnin työajan sijoittelusta niin, että työaikaa lyhennetään esimerkiksi ainoastaan alku- tai loppupäästä?
Osittaisen hoitovapaan yksityiskohtaisista järjestelyistä sovitaan lähtökohtaisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, selvittää työnantaja, millä edellytyksin osittainen hoitovapaa voitaisiin järjestää. Lain mukaan työntekijä voi työskennellä 30 tuntia viikossa kuusituntisina työpäivinä, mutta ei niin, että työntekijä voisi itse aina määrätä, miten työpäivän pituutta lyhentää. Mikäli kuusituntista työpäivää ei ole mahdollista toteuttaa niin, että työaika lyhenee osin aamusta ja osin iltapäivästä, lyhennetään työaika työnantajan ehdotuksen mukaan joko alku- tai loppupäästä.
Janita Päivämaa, juristi, Helsingin seudun kauppakamari
Muutos KauppakamariTiedon Vastauspankin käytössä!
Vastauspankin käyttö vaatii kirjautumisen.
Pääset kirjautumaan ja lukemaan Vastauspankkia millä tahansa KauppakamariTilin tunnuksella, myös koekäyttötunnuksilla. Voit kirjautua KauppakamariKaupan, KoulutusOnlinen, KauppakamariTiedon ja Ammattikirjaston tunnuksilla.
Tilaa koekäyttötunnus KauppakamariTietoon >>
KauppakamariTieto on aina ajantasainen tietolähteesi taloushallinnosta, verotuksesta, ulkomaankaupasta, työsuhteesta ja juridiikasta. Voit tilata KauppakamariTiedosta yksittäisiä teoksia tai tuotepaketteja.
