Turvallisuuskouluttaja Totti Karpelaa on ollut aina kiinnostunut psykologiasta ja ongelmakäyttäytymisestä. Niillä on selvä yhteys yritysturvallisuuteen.

Totti Karpela on tehnyt turvallisuusasioiden parissa 35 vuoden työuran, pisimpään poliisin palveluksessa. Hän toimi muun muassa järjestyspoliisin kenttätehtävissä, erityistilanteiden neuvottelijana ja poliisikoulun tuntiopettajana ennen siirtymistään täyspäiväiseksi yrittäjäksi vuonna 2008.

Karpelan perustama yritys Mielenrauha Oy kouluttaa ja konsultoi asiakasorganisaatioita etenkin vaikeiden käyttäytymisongelmien hallinnassa, oli sitten kyse asiakkaista tai yrityksen omasta henkilöstöstä.

– Poliisissa näkökulma oli kapeampi. Siellä katsottiin enemmän riskien hallintaa, joka liittyi perinteiseen turvallisuuteen, Karpela sanoo.

Riskien hallinta lähtee aina ihmisestä

Yritysturvallisuudessa perinteinen lähestymistapa tarkoittaa esimerkiksi kulunseurannan ja kameravalvonnan kaltaisia fyysisiä asioita.

– Niitäkin toki tarvitaan, mutta oma mielenkiintoni on suuntautunut aina vain vahvemmin psykologisiin asioihin, ennen muuta ongelmakäyttäytymiseen. Tuntuu siltä, että näihin asioihin on alettu kiinnittää muutenkin huomiota entistä enemmän. Painopiste on siirtynyt terveellä tavalla ihmiseen.

Karpelan mielestä hyvä esimerkki tästä on tietoturvallisuus, jonka merkitys on korostunut korona-aikana entisestään.

– Tietoturvariskien ehkäisyssä on viime kädessä kyse aina ihmisistä. Tekniikka toimii yleensä vain silloin, kun haluamme ja ymmärrämme sitä käyttää.

Karpela puhuu paljon psykologisesta turvallisuudesta. Yrityksissä se tarkoittaa esimerkiksi luottamuksellista ilmapiiriä, henkistä hyvinvointia ja arvostusta. Jokaisella on oikeus mielipiteisiin ja niiden esittämiseen. Virheitäkin saa tehdä ilman pelkoa automaattisista sanktioista.

– Jos organisaation psykologinen turvallisuus on vahva, se vähentää sisäisten väärinkäytösten, työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän riskiä. Ongelmakäyttäytymisen ehkäisyllä on näin selvä yhteys yritysturvallisuuteen.

– Psykologisen turvallisuuden puute taas johtaa siihen, että työntekijän sitoutuminen tuotantoa, yrityssalaisuuksia tai henkilöstön turvaaviin prosesseihin on heikompaa.

Aasia opettanut kontrollin merkityksen

Karpela on asunut useamman vuoden Hongkongissa, jossa koulutettaviin on kuulunut muun muassa pankkien ja lentoyhtiöiden työntekijöitä. Aasiassa hänelle on yritysturvallisuudessa iskostunut perussääntö “trust is good, control is better”.

– Onhan se mukavaa luottaa toisiin, mutta pidemmälle pääsee ja häiriöitä voidaan tehokkaammin estää ennalta, kun tehdään pohjatyöt kunnolla ja tarkastetaan taustat ihmisten ja yhteistyöyritysten osalta.

Karpelan mielestä tästä voisi ottaa oppia myös Suomessa.

– Omien havaintojeni pohjalta kotimaiset yritykset ovat edelleenkin kovin vaatimattomalla tasolla taustaselvityksissä ja aivan perustavaa laatua olevan turvallisuuden riskienhallinnan jalkauttamisessa.

Parannettavaa löytyy Karpelan mielestä myös hänen omalla erikoisalallaan eli ongelmakäytöksen havainnoinnissa, siihen puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä.

– On mielenkiintoista seurata, miten niin sanottu Whistleblower-direktiivi näkyy yritysten arjessa, onko sillä vaikutusta väärinkäytösten havaitsemiseen ja miten organisaatioissa luodaan mahdollisuudet ilmoitusten tekemiseen.