Jätkäsaaren Tyynenmerenkadulla liikenne puuroutuu pahasti, kun Länsisatamaan saapuneesta autolautasta purkautuvat rekat ja henkilöautot tukkivat väylän ennen kuin ne pääsevät jatkamaan matkaansa Länsiväylälle ja kantakaupunkiin.
– Kävelylle, pyöräilylle ja julkiselle liikenteelle Länsisataman saavutettavuus on kokonaisuutena ok. Valitettavasti autoliikenteen pääsy satamaan ja sieltä poistuminen on erityisesti ruuhka-aikoina heikkoa. Tämä koskee katuverkon viimeistä kilometriä, Helsingin Sataman tekninen johtaja Pekka Hellström sanoo.
Osa satamatoimintojen uudelleenjärjestelyä
Länsisatama on Suomen vilkkain matkustajasatama ja ulkomaankaupassa tavaraliikenteen yksi solmukohdista.
Tulevaisuudessa Länsisataman liikennemäärät kasvavat entisestään. Helsingin satamatoimintojen järjestelyistä tehtiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2021 periaatepäätös, jossa esimerkiksi Tallinnaan suuntautuva matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Länsisatamaan.
Järjestely mahdollistaa Katajanokan sataman muutokset ja Eteläsataman luovuttamisen muuhun käyttöön muun muassa uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle.
Valtuusto päätti samalla myös Länsisatamasta Länsiväylälle suunniteltavasta satamatunnelista. Se mahdollistaa sataman toimintojen laajentamisen ja satamaliikenteen sujuvan järjestämisen.
– Kyseessä on ketju toisistaan riippuvista asioista. Laivaliikenteen kasvu edellyttää satama-alueen laajennusta ja uutta terminaalirakennusta vanhan terminaali 1:n tilalle. Liikennemäärien kasvu edellyttää puolestaan tunnelin rakentamista, Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala sanoo.
Parhaillaan on meneillään tunnelin yleissuunnittelu. Vaihtoehtoiset kulkureitit kulkevat Jätkäsaaresta Länsiväylälle joko Ruoholahden tai Kampin ja Lapinlahden kautta maan alla. Toteutettava linjaus valitaan asemakaavoituksen tarkemman valmistelun yhteydessä.
– Tunnelin eteläpää on satama-alueella, ja pohjoispään suuaukolle haetaan paikkaa kolmesta vaihtoehdosta. Niissä kaikissa tunneli yhdistyy suoraan Länsiväylään, Rajala toteaa.
Tunneli ei yksin takaa sujuvaa liikennettä
Hellströmin mukaan tunneli tuo vuosikymmenen lopussa sataman käyttäjille erinomaiset ajoneuvoliikenteen edellytykset pitkälle tulevaisuuteen.
– Valmistuessaan satamatunnelia käyttää Länsisataman raskas liikenne kokonaisuudessaan. Tunnelia pitkin kulkevat myös Länsiväylälle menevät henkilöautot.
Hellström huomauttaa kuitenkin, että sujuvaa liikennettä Länsisatamaan tunneli ei kuitenkaan yksin takaa.
– Lisäksi tarvitaan seudulliset ja valtakunnalliset jatkoyhteydet. Siksi on varmistettava, että Länsiväylän välityskyky säilyy hyvänä. Se takaa edellytykset satamaliikenteen ja ulkomaan meriliikenteen suotuisalle kehittymiselle.
Hellströmin mielestä hyvä saavutettavuus tarkoittaa, että Länsiväylän kapasiteetin tulee säilyä vähintään nykyisellään. Myös katuverkon kautta toimiva varayhteys satamaan on huomioitava edelleen poikkeustilanteiden varalta.
Valtakunnallisesti tärkeä tavaraliikenteen väylä
Johtaja Päivi Nuutinen Uudenmaan ELY-keskuksesta sanoo, että ELY-keskuksen tavoitteena on säilyttää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeiksi tunnistettuihin solmukohtiin sujuvat yhteydet. Niitä ovat esimerkiksi merkittävät satamat, joukkoliikenteen terminaalit maa- ja lentoliikenteessä sekä logistiikan keskittymät.
Länsiväylä on luokiteltu Kehä I:n ja Ruoholahden välillä keskeiseksi valtakunnallisen ja pitkämatkaisen tavaraliikenteen reitiksi.
– Tämän tarkoittaa, että kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeiden terminaalien yhteyksien toimivuus on Länsiväylällä varmistettava. Tämä on Suomen elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden kannalta tärkeää.
ELY-keskuksen lähtökohtana on, että Länsiväylä on moottoritietä Porkkalankadulle asti myös tulevaisuudessa.
– Liikenteen sujuvuus edellyttää, että nopeustaso pidetään Länsiväylällä pääosin 70–80 kilometrissä tunnissa. Porkkalankatua lähestyttäessä nopeustasoa voidaan laskea asteittain.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan moottoritielle ei voida myöskään sallia tasoliittymiä.
– Eritasoliittymät takaavat liittymisen ja erkanemisen sujuvasti ja ilman pysähdyksiä Länsiväylällä, Nuutinen toteaa.
Kattava vaikutusten arviointi ennen päätöksiä
Länsiväylän tienpitäjä on Väylävirasto, kun taas katuverkosta Porkkalankadulta Länsisatamaan vastaa kaupunki.
– Ennen tienpitäjän päätöksiä Länsiväylään kohdistuvista toimenpiteistä, toimenpiteiden vaikutukset on arvioitava paikallisen, seudullisen ja valtakunnallisen liikenteen kannalta kattavasti ja monipuolisesti, Nuutinen korostaa.
Hän huomauttaa, että Länsiväylä eli Kantatie 51 toimii pääkaupunkiseudun sisääntulo- ja ulosmenotienä. Se on myös pääväylä Helsingistä Uudenmaan läntisille alueille.
Länsiväylän liikennemäärät ovat erittäin suuria. Hanasaaren kohdalla väylällä kulki viime vuonna keskimäärin noin 63 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Syksyn vilkkaimpina päivinä liikennemäärät olivat vielä 10 000 ajoneuvoa suuremmat.
Länsiväylän liikennemääriä ovat viime vuosina vähentäneet jonkin verran Länsimetron liikenteen käynnistyminen ja koronaepidemia, mahdollisesti myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
– Satamatoimintojen keskittäminen Länsisatamaan sen sijaan lisännee liikennettä tulevaisuudessa. Pidemmän ajan muutokset näkyvät vuosien kuluessa, Nuutinen sanoo.
Katumaisuus suunnittelun lähtökohtana
Länsiväylän ympäristön kehittäminen on kuuma puheenaihe etenkin Lauttasaaren kohdalla. Uuden kaavoitustarpeen taustalla on Helsingin viimeisin kokonaisyleiskaava vuodelta 2016, jonka korkein hallinto-oikeus kumosi Länsiväylän bulevardisointiin liittyvien merkintöjen osalta.
Nyt käynnissä on osayleiskaavatyö, jonka tavoitteena on vähentää väylämäisen liikenneympäristön haittavaikutuksia asutukselle ja selvittää Länsiväylän varren kaupunkirakenteen kehittämistä Lauttasaaressa ja Salmisaaressa.
Osayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden valmistelussa oli tavoitteena, että Länsiväylä olisi viety tunneliin Lauttasaaren kohdalla. Päälle olisi rakennettu uusia asuntoja.
Esitykseen tehtiin kuitenkin muutoksia kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa toukokuussa. Valmistelua jatketaan ”katumaisen” vaihtoehdon pohjalta.
– Lautakunta päätti, että ensisijaisesti tutkitaan katumaista vaihtoehtoa kuitenkin niin, että satamaliikenne on sujuvaa. Päätöksessä ei oteta tarkasti kantaa siihen, tulisiko Länsiväylän olla tulevaisuudessa katu vai maantie.
Rajala muistuttaa, että Länsiväylän alueella maankäytön haasteet ovat samat kuin muuallakin Helsingissä.
– Kaupunkisuunnittelu on aina sitä, että pyritään yhdistämään eriävät intressit. Länsiväylän alueen suunnittelu ei tee tästä poikkeusta. Uskon kuitenkin, että tähänkin löydetään lopulta yhteinen ratkaisu.
Edessä pitkä suunnitteluprosessi
Rajalan mukaan Länsiväylän ympäristön kehittämisessä vaihtoehtoja on runsaasti ja niitä viedään suunnittelussa eteenpäin. Seuraava askel on laatia luonnos osayleiskaavasta. Se tuotaneen lautakuntaan ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Rajala pitää mahdollisena, että Länsiväylän nopeusrajoituksia tulevaisuudessa lasketaan.
Tämä on suunta kaikilla Helsingin sisääntuloväylillä meluhaittojen vähentämiseksi.
– Oleellista on kuitenkin myös sataman liikenteen turvaaminen, Rajala tähdentää.
Katuvaihtoehto voisi tarkoittaa toteutuessaan sitä, että nopeusrajoitusta lasketaan merkittävästi. Länsiväylän katuosuudella se voisi olla 50–60 kilometriä tunnissa.
– Siinä tapauksessa Länsiväylästä voisi tulla esimerkiksi Sörnäisten rantatien kaltainen väylä.
Kyse on joka tapauksessa pitkän aikavälin kehityksestä. Rajala arvioi, että osayleiskaavan hyväksyminen voi mennä seuraavalle valtuustokaudelle. Sen jälkeen alkaa Länsiväylän suunnittelu ja asemakaavojen laatiminen. Aikaa kuluu myös todennäköisiin valituskierroksiin.
– Tähän kaikkeen menee helposti 15–20 vuotta ennen kuin muutokset toteutuvat käytännössä.
Kauppakamari korostaa Länsiväylän välityskykyä
Myös Helsingin seudun kauppakamari on ottanut kantaa Länsiväylän kehittämiseen. Kauppakamarin johtava asiantuntija Tiina Pasuri korostaa, että Länsiväylän välityskykyä ei saa heikentää osayleiskaavassa.
– Lisäksi on tärkeää, ettei osayleiskaavatyö hidasta satamatunnelin suunnittelua ja toteuttamista.
Maakuntakaavassa Länsiväylän Kehä I:n sisäpuolinen osuus on määritelty joukko- ja tavaraliikenteen kannalta merkittäväksi tieksi tai kaduksi. Sillä on tärkeä merkitys valtakunnallisen ja pitkämatkaisen seudullisen liikenteen yhteytenä valtakunnallisiin tavara- ja joukkoliikenteen terminaaleihin Helsingin kantakaupungissa.
– Se tarkoittaa, että linja-auto- ja tavaraliikenteen yhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet on turvattava niin kauan kuin Helsingin kantakaupungissa on valtakunnallisesti merkittäviä henkilö- ja tavaraliikenteen terminaaleja, Pasuri huomauttaa.
Myös kauppakamari huomauttaa, että Länsiväylän liikenneratkaisujen vaikutukset eivät koskisi vain pääkaupunkia, vaan Helsingin seudun liikennejärjestelmää ja valtakunnallista tavaraliikennettä laajemminkin.
– Länsisataman ohella Länsiväylän kautta kulkee tavaraliikennettä myös Helsingin kantakaupunkiin, joka on Suomen merkittävin kaupallinen keskittymä, Pasuri muistuttaa.
Houkutteleva kohde kaupungin kaavoittajalle
Pasuri ymmärtää, että merellinen ja pääosin jo rakennettu Länsiväylän varsi on houkutteleva kohde kaavoittajan pöydällä. Toisella puolella vaakakupissa painaa kuitenkin koko valtakunnan kannalta tärkeän kansainvälisen matkustaja- ja tavaraliikenteen sataman sekä Helsingin kantakaupungin saavutettavuus.
Kauppakamari pitää erittäin tärkeänä kaupunkirakenteen tiivistämistä, jolla muun muassa luodaan edellytyksiä kasvavan kaupungin asuntotuotannolle ja uusien toimitilojen rakentamiselle.
Helsingissä on kuitenkin alueita, joille täydennysrakentaminen ei sovi tai joilla täydennysrakentamisella olisi merkittäviä haittavaikutuksia. Kaupunkilaiset tarvitsevat lähivirkistysalueensa, ja elinkeinoelämällä on omat tarpeensa.
– Täydennysrakentaminen ei sovi Länsiväylän varrelle ainakaan niin, että väylää kavennetaan ja sen välityskyky heikkenee, Pasuri toteaa.
Myös Uudenmaan maakuntahallitus on huomauttanut, että Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa Länsiväylä on osayleiskaavan kohdalla osoitettu liikenteen ja etenkin joukko- ja tavaraliikenteen kannalta merkittäväksi tieksi tai kaduksi.
Satamatoimintojen uudelleen järjestelyn ja rakennettavan satamatunnelin myötä Länsiväylän rooli liikenteen ja tavaraliikenteen yhteytenä Länsisatamaan vahvistuu nykytilanteesta.
– Länsiväylä on keskeinen valtakunnallisen ja pitkänmatkaisen tavaraliikenteen reitti, joka johtaa Länsisatamaan. Länsisatama kuuluu myös Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon, maakuntahallitus toteaa lausunnossaan.
