Raskaalle liikenteelle on ajettu jo pitkään uusia taukopaikkoja pääkaupunkiseudulle, mutta logistiikan toimivuuden kannalta välttämättömät hankkeet eivät ole edenneet. Miksi eivät?
Äänessä tässä jutussa
– Suomeksi sanottuna tilanne on surkea.
Näin kuljettajajärjestö Rahtarit ry:n puheenjohtaja Juha Nyberg kuvailee nykyistä raskaan liikenteen taukopaikkatilannetta pääkaupunkiseudulla.
Pulaa on hänen mukaansa yöaikaiseen pysäköintiin soveltuvista alueista, mutta myös niin sanottuja ajantasauspaikkoja tarvittaisiin paljon lisää. Niissä kuljettajat voisivat viettää lakisääteiset taukonsa ja pysäköidä perävaunun tilapäisesti, kun kuormia viedään eri puolille Helsingin seutua.
– Nykytilanne haittaa logistiikkaketjun toimintaa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia kaikille osapuolille. Ilmastopäästötkin kasvavat, kun rekat joutuvat ajamaan pitkiä matkoja taukopaikoille, Nyberg sanoo.
Pk-seudun kasvu lisää tavarakuljetuksia
Raskaan liikenteen taukopaikoista on tehty viime vuosina useita selvityksiä ja liikennelaskelmia. Viimeisimmän raportin mukaan Helsingin seudulla on välitön tarve 2–3 uudelle taukopaikalle.
– Ongelma on viime vuosina pahentunut. Pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvaa, mikä korreloi suoraan tavaraliikennemäärien lisääntymiseen, kehittämispäällikkö Janne Kojo Uudenmaan ELY-keskuksesta sanoo.
Myös alueen satamat, valtakunnalliset logistiikkakeskukset, Helsinki-Vantaan lentokenttä ja suuret rakennustyömaat lisäävät raskaan liikenteen kuljetuksia. Samaan aikaan vanhoja taukopaikkoja on jäänyt pois käytöstä maankäytön tehostumisen vuoksi.
Pula raskaan liikenteen taukopaikoista on ennen kaikkea seudullinen maankäytön ongelma, jonka ratkaisemisesta kunnat ja valtio eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen.
– Taukopaikoille tulisi osoittaa alueita, vaikka se tarkoittaisikin maa-alueiden luovuttamista keskeisiltä paikoilta vähemmän tuottavaan käyttöön. Tämän tyyppiselle toiminnalle on vaikea löytää tilaa pääkaupunkiseudulla, jossa tonttimaa on arvokasta, Kojo toteaa.
Hän huomauttaa, että raskaan liikenteen taukopaikat ja perävaunun jättöpaikat ovat osa infraa, jota logistiikkajärjestelmän toimivuus vaatii.
Kojo vertaa taukopaikkoja juna-asemien liityntäpysäköintialueisiin. Niiden kustannustenjaosta on löytynyt yhteisymmärrys valtion ja kuntien välillä, vaikka keskeisillä paikoilla sijaitseville tonteille löytyisi tuottoisempiakin käyttötarkoituksia.
Taukopaikkoihin tarvitaan julkista tukea
Raskaan liikenteen taukopaikkojen toteuttamiseen on esitetty kustannus- ja vastuunjakomallia, jossa valtion osuus tarvittavista investoinneista olisi 75 prosenttia. Valtio vastaisi kuljettajien tarvitsemien palvelujen järjestämisestä ja niiden kilpailuttamisesta.
Loppuosa kustannuksista jäisi pääkaupunkiseudun kuntien maksettavaksi suhteutettuna asukaslukuun ja riippumatta taukopaikan sijaintikunnasta.
– Julkista tukea tarvitaan, sillä taukopaikkojen rakentaminen ja ylläpito ei ole liiketoiminnallisesti kannattavaa. Väylien varteen saadaan kahviloita ja ravintoloita markkinaehtoisestikin, mutta raskas liikenne tarvitsee paljon tilaa. Se ei ole kenelläkään kannattavaa bisnestä, Kojo huomauttaa.
Hänen mukaansa taukopaikkojen saaminen vaatii yhteistä seudullista tahtotilaa ja vahvaa yhteistyötä.
– Valtiolla on tietty rooli ja tieverkon ja väylien ylläpitäjänä. Kunnat ovat puolestaan merkittäviä toimijoita maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen kautta.
Ongelman korjaaminen kaikkien etu
Juha Nyberg korostaa, että taukopaikkojen lisääminen olisi kaikkien etu. Kunnat voisivat turvata alueen elinkeinoelämälle välttämättömän logistiikan toimivuuden. Valtion intressinä olisi järjestää kuljettajille mahdollisuus noudattaa ajo- ja lepoaikasäädöksiä.
– Taukopaikkoja olisi mahdollista saada nopeallakin aikataululla, jos valtiovalta ja kunnat vain olisivat hereillä tässä asiassa.
Ajantasauspaikoista ja yöpymisen mahdollistavista alueista on käyty tänä vuonna markkinavuoropuhelua valtion, kuntien ja yritysten välillä. Esimerkiksi eräs Helsinki-Vantaan lähellä lentoparkkipalveluja tarjoava yrittäjä olisi kiinnostunut perustamaan raskaalle liikenteelle taukopaikan.
– Sen toteutuminen olisi tosi iso juttu, sillä aidatulle ja valaistulle alueelle mahtuisi vähintään 60 yhdistelmäajoneuvoa. Toistaiseksi asia ei ole kuitenkaan edennyt mihinkään, Nyberg sanoo.
KUVAT: Meeri Utti
Helsingin sanomat kirjoitti aiheesta 2.6.2022 Rahtarien 20 vuoden odotus päättyi: Seutulaan avattiin kuljettajien oma lepoalue
