Ennusteiden mukaan Suomessa on vuonna 2040 peräti lähes 200 000 lasta vähemmän ja noin 100 000 työikäistä vähemmän mutta miltei 300 000 eläkeläistä enemmän kuin vuonna 2019. Tarvitsemme Suomeen työntekijöitä jäämään, ei vain käymään.
Helsingin seudun kauppakamarin osaajakyselyssä 39 prosenttia alueen yrityksistä arvioi rekrytointitarpeiden kasvavan seuraavien kuuden kuukauden aikana ja 61 prosenttia arvioi niiden kasvavan 2–3 vuoden aikajänteellä. Kun suhdanne lähtee nousuun, talouskasvun esteeksi muodostuu todennäköisesti nimenomaan osaajapula.
Kyselymme perusteella vasta 40 prosenttia yrityksistä on rekrytoinut ulkomaalaisia osaajia. Edelleen 45 prosenttia (vuosi sitten 56 prosenttia) niistä, jotka eivät ole rekrytoineet, ilmoittaa syyksi sen, että työtehtävissä tarvitaan äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa. Osuus on yhä hämmästyttävän suuri.
Englanninkielisten julkisten palvelujen, etenkin varhaiskasvatus- ja koulupaikkojen, saatavuus on oleellisen tärkeää, kun vieraskielisiä osaajia houkutellaan Suomeen.
Perehdyttäminen työtehtäviin edellyttää niin ikään yleensä perehdyttäjältä englannin kielen taitoa. Valmiudet ovat olemassa. Kyselyssämme peräti puolet vastanneista yrityksistä oli sitä mieltä, että oma henkilöstö pystyy työskentelemään tarvittaessa monikielisesti selkosuomella tai englanniksi. Ilahduttavaa!
Kotoutumisen, ystävien löytämisen ja viihtymisen kannalta on tärkeää, että osaajat, puolisot ja lapset oppivat suomen kielen. On tärkeää, että tarjolla on myös suomen kielen opintoja ja että orastavan kielitaidon käyttämiseen kannustetaan.
On kohteliasta käyttää kieltä, jota vieraskielinen osaaja ymmärtää parhaiten, mutta erityisen ystävällistä auttaa kielenoppijaa hyödyntämään uutta kieltä.
Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
@Pia_Pakarinen X (Twitter)
@Pia_Pakarinen LinkedIn
