Satamaratkaisun tuettava talouden elpymistä
Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari.

Satamaratkaisun tuettava talouden elpymistä

Helsinki tarvitsee satamaratkaisun, joka edistää koko talousalueen koronan jälkeistä toipumista. Paras vaihtoehto voisi olla Länsisataman kehittäminen ja ruuhkia purkava satamaväylä.

Äänessä tässä jutussa

Keskustelu Helsingin satamien sijaintipaikoista kiihtyi viime syksynä, kun keskustaan kaavailtu maanalainen kokoojakatu kaatui poliittiseen vastustukseen ja etenkin Länsisataman aiheuttamiin ruuhkiin oli lähdettävä hakemaan muita ratkaisuja.

Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari kertoo, että kaupungin omistamassa yhtiössä oli jo jonkin aikaa hahmotettu erilaisia skenaarioita tulevasta. Pormestari Jan Vapaavuoren pyynnöstä ne kiteytettiin heinäkuussa julkistettuun raporttiin.

Esitellyistä kolmesta skenaariosta ensimmäisessä satamien perustoiminnot säilyisivät nykyisillä paikoillaan.

– Tämä olisi sataman kannattavuuden kannalta paras ratkaisu, koska se toisi kasvua matkustaja- ja rahtiliikenteen volyymeihin. Kääntöpuolena saattaisi kuitenkin olla liikenneongelmien kärjistyminen, Haapasaari sanoo.

Maanalainen väylä purkaisi ruuhkia

Toisessa skenaariossa keskeinen osa Katajanokan ja Eteläsataman matkustaja-autolauttaliikenteestä keskitetään Länsisatamaan.

Tämä ratkaisu edellyttäisi satama-alueen laajentamista. Lisäksi Jätkäsaaren ruuhkien purkamiseen olisi rakennettava maanalainen väylä satamasta Länsiväylän alkuun.

– Kyse olisi satamaliikenteen tarpeisiin suunnitellusta maanalaisesta väylästä, jonka satamayhtiö olisi valmis rahoittamaan ja toteuttamaan.

Satamaväylän rakennuskuluiksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa. Haapasaaren mukaan investointi tehtäisiin pitkälle aikavälille ja sen rahoitus tulisi satamamaksujen kautta.

– Väylä poistaisi satamaliikenteen aiheuttamat ruuhkapiikit katuverkosta ja sujuvoittaisi satamaan tuloa ja lähtöä. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole alueen ruuhkia tehokkaammin sujuvoittavaa ratkaisua.

Haapasaaren mukaan Länsisatama-vaihtoehto myös vapauttaisi ydinkeskustassa tilaa muulle käytölle. Kaupunki haluaa nyt vauhdittaa suunnittelukilpailulla Kauppatorilta Olympiaterminaaliin ulottuvan Eteläsataman alueen kehittämistä.

– Käytettävissä olevan alueen laajuuteen vaikuttaa Olympiaterminaalin laivaliikenteen tulevaisuus.

Haapasaari ei kannata Vuosaari-vaihtoehtoa, sillä pidempi laivamatka Vuosaaren ja Tallinnan välillä pidentäisi matka-aikaa ja kasvattaisi laivaliikenteen päästöjä.

Vuosaari kaukana matkustaja­liikenteelle

Kolmannessa skenaariossa Tallinnan matkustaja- ja rahtiliikenne keskitetään Vuosaareen ja Tukholman liikenne Länsisatamaan. Haapasaaren mukaan se edellyttäisi satamayhtiöltä ja kaupungilta yhteensä noin 700 miljoonan euron investoinnit Vuosaaren satama-alueen laajentamiseen ja joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen.

– Tämä vaihtoehto edellyttäisi todennäköisesti metrolinjan jatkamista satamaan.

Haapasaari ei kannata Vuosaari-vaihtoehtoa, sillä pidempi laivamatka Vuosaaren ja Tallinnan välillä pidentäisi matka-aikaa ja kasvattaisi laivaliikenteen päästöjä.

– Arvion mukaan matkustajamäärätkin putoaisivat 20 prosenttia nykyisestä. Myös iso osa turisteista katoaisi Helsingin ydinkeskustasta. Siksi tällä ratkaisulla olisi kielteisiä talousvaikutuksia koko pääkaupunkiseudulle.

Matkustaja- ja rahtiliikennettä harjoittaville varustamoille satamaratkaisussa on elintärkeää, että liiketoiminnan kahta tukijalkaa ei eroteta toisistaan. Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schults sanoo, että matkustajien ja rekkojen kuljettaminen samoilla aluksilla on kannattavan liiketoiminnan edellytys.

– Nämä kaksi on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi, jota varten varustamot ovat tehneet isot investoinnit kalustoon. Pelkästään yksi laiva maksaa 250 miljoonaa euroa.

Schults huomauttaa, että matkustaja- ja rahtiliikenne tasapainottavat toisiaan, sillä molemmissa on paljon vaihtelua vuodenajan, viikonpäivän ja vuorokauden ajan välillä.

– Rahti kulkee pääasiassa arkipäivinä, matkustajat taas ovat liikkeellä etenkin viikonloppuisin ja kesäisin.

Jos Schults saisi päättää, hän jatkaisi satamatoimintoja nykyisissä paikoissa. Hän kuitenkin ymmärtää, että liikenneongelmien ja kaupunkikehitys edellyttävät uusia ratkaisuja.

– Jos kohtuullisilla investoinneilla saisi Länsisataman liikennepiikit hoidettua, niin se olisi ehkä paras ratkaisu. Matkustajaliikenteen siirtäminen rahdin kanssa Vuosaareen tietäisi matkustajamäärien selvää laskua ja näivettäisi Helsingin keskustaa.

Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schults sanoo, että matkustajien ja rekkojen kuljettaminen samoilla aluksilla on kannattavan liiketoiminnan edellytys.

 

Rahti ja matkustajat pidettävä yhdessä

Ville Haapasaari kertoo, että syksyn aikana kaupungin päättäjien kanssa satamaratkaisusta on käyty keskusteluja. Poliittisia linjauksia voi olla odotettavissa vielä tämän vuoden puolella.

– Satamaratkaisulla on koko talousalueelle iso vaikutus, sillä selvityksen mukaan Helsingin Sataman taloudellinen kokonaisvaikutus on 4,1 miljardia euroa vuodessa. Välittömästi ja välillisesti satamaan liittyvät toiminnot työllistävät yli 25 000 henkeä, Haapasaari toteaa.

Hän huomauttaa, että Helsinki on Euroopan vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama. Pääkaupunkiseudun palveluja käyttävät matkustajat jättävät alueelle lähemmäs 700 miljoonan euron tulot vuodessa.

– Satamalla on myös valtakunnallista merkitystä. 45 prosenttia Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten arvosta kulkee Helsingin kautta.

Haapasaaren mielestä fokus tulisi olla nyt siinä, kuinka satama ja kaupunki pystyvät tukemaan laivaliikenteen palautumista koronan jälkeen.

– Siksi ei pitäisi edes harkita sellaisia skenaarioita, jotka heikentävät merkittävästi matkustajaliikenteen kasvunäkymää.

Matti Remes | Kuvat: Meeri Utti