Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.

Satamaratkaisun tuettava talouden elpymistä

Helsinki tarvitsee satamaratkaisun, joka edistää koko talousalueen koronan jälkeistä toipumista. Paras vaihtoehto voisi olla Länsisataman kehittäminen ja ruuhkia purkava satamaväylä.​

Helsinki tarvitsee satamaratkaisun, joka edistää koko talousalueen koronan jälkeistä toipumista. Paras vaihtoehto voisi olla Länsisataman kehittäminen ja ruuhkia purkava satamaväylä.

Äänessä tässä jutussa

Keskustelu Helsingin satamien sijaintipaikoista kiihtyi viime syksynä, kun keskustaan kaavailtu maanalainen kokoojakatu kaatui poliittiseen vastustukseen ja etenkin Länsisataman aiheuttamiin ruuhkiin oli lähdettävä hakemaan muita ratkaisuja.

Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari kertoo, että kaupungin omistamassa yhtiössä oli jo jonkin aikaa hahmotettu erilaisia skenaarioita tulevasta. Pormestari Jan Vapaavuoren pyynnöstä ne kiteytettiin heinäkuussa julkistettuun raporttiin.

Esitellyistä kolmesta skenaariosta ensimmäisessä satamien perustoiminnot säilyisivät nykyisillä paikoillaan.

– Tämä olisi sataman kannattavuuden kannalta paras ratkaisu, koska se toisi kasvua matkustaja- ja rahtiliikenteen volyymeihin. Kääntöpuolena saattaisi kuitenkin olla liikenneongelmien kärjistyminen, Haapasaari sanoo.

Maanalainen väylä purkaisi ruuhkia

Toisessa skenaariossa keskeinen osa Katajanokan ja Eteläsataman matkustaja-autolauttaliikenteestä keskitetään Länsisatamaan.

Tämä ratkaisu edellyttäisi satama-alueen laajentamista. Lisäksi Jätkäsaaren ruuhkien purkamiseen olisi rakennettava maanalainen väylä satamasta Länsiväylän alkuun.

– Kyse olisi satamaliikenteen tarpeisiin suunnitellusta maanalaisesta väylästä, jonka satamayhtiö olisi valmis rahoittamaan ja toteuttamaan.

Satamaväylän rakennuskuluiksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa. Haapasaaren mukaan investointi tehtäisiin pitkälle aikavälille ja sen rahoitus tulisi satamamaksujen kautta.

– Väylä poistaisi satamaliikenteen aiheuttamat ruuhkapiikit katuverkosta ja sujuvoittaisi satamaan tuloa ja lähtöä. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole alueen ruuhkia tehokkaammin sujuvoittavaa ratkaisua.

Haapasaaren mukaan Länsisatama-vaihtoehto myös vapauttaisi ydinkeskustassa tilaa muulle käytölle. Kaupunki haluaa nyt vauhdittaa suunnittelukilpailulla Kauppatorilta Olympiaterminaaliin ulottuvan Eteläsataman alueen kehittämistä.

– Käytettävissä olevan alueen laajuuteen vaikuttaa Olympiaterminaalin laivaliikenteen tulevaisuus.

Haapasaari ei kannata Vuosaari-vaihtoehtoa, sillä pidempi laivamatka Vuosaaren ja Tallinnan välillä pidentäisi matka-aikaa ja kasvattaisi laivaliikenteen päästöjä.

Vuosaari kaukana matkustaja­liikenteelle

Kolmannessa skenaariossa Tallinnan matkustaja- ja rahtiliikenne keskitetään Vuosaareen ja Tukholman liikenne Länsisatamaan. Haapasaaren mukaan se edellyttäisi satamayhtiöltä ja kaupungilta yhteensä noin 700 miljoonan euron investoinnit Vuosaaren satama-alueen laajentamiseen ja joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen.

– Tämä vaihtoehto edellyttäisi todennäköisesti metrolinjan jatkamista satamaan.

Haapasaari ei kannata Vuosaari-vaihtoehtoa, sillä pidempi laivamatka Vuosaaren ja Tallinnan välillä pidentäisi matka-aikaa ja kasvattaisi laivaliikenteen päästöjä.

– Arvion mukaan matkustajamäärätkin putoaisivat 20 prosenttia nykyisestä. Myös iso osa turisteista katoaisi Helsingin ydinkeskustasta. Siksi tällä ratkaisulla olisi kielteisiä talousvaikutuksia koko pääkaupunkiseudulle.

Matkustaja- ja rahtiliikennettä harjoittaville varustamoille satamaratkaisussa on elintärkeää, että liiketoiminnan kahta tukijalkaa ei eroteta toisistaan. Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schults sanoo, että matkustajien ja rekkojen kuljettaminen samoilla aluksilla on kannattavan liiketoiminnan edellytys.

– Nämä kaksi on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi, jota varten varustamot ovat tehneet isot investoinnit kalustoon. Pelkästään yksi laiva maksaa 250 miljoonaa euroa.

Schults huomauttaa, että matkustaja- ja rahtiliikenne tasapainottavat toisiaan, sillä molemmissa on paljon vaihtelua vuodenajan, viikonpäivän ja vuorokauden ajan välillä.

– Rahti kulkee pääasiassa arkipäivinä, matkustajat taas ovat liikkeellä etenkin viikonloppuisin ja kesäisin.

Jos Schults saisi päättää, hän jatkaisi satamatoimintoja nykyisissä paikoissa. Hän kuitenkin ymmärtää, että liikenneongelmien ja kaupunkikehitys edellyttävät uusia ratkaisuja.

– Jos kohtuullisilla investoinneilla saisi Länsisataman liikennepiikit hoidettua, niin se olisi ehkä paras ratkaisu. Matkustajaliikenteen siirtäminen rahdin kanssa Vuosaareen tietäisi matkustajamäärien selvää laskua ja näivettäisi Helsingin keskustaa.

Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schults sanoo, että matkustajien ja rekkojen kuljettaminen samoilla aluksilla on kannattavan liiketoiminnan edellytys.

 

Rahti ja matkustajat pidettävä yhdessä

Ville Haapasaari kertoo, että syksyn aikana kaupungin päättäjien kanssa satamaratkaisusta on käyty keskusteluja. Poliittisia linjauksia voi olla odotettavissa vielä tämän vuoden puolella.

– Satamaratkaisulla on koko talousalueelle iso vaikutus, sillä selvityksen mukaan Helsingin Sataman taloudellinen kokonaisvaikutus on 4,1 miljardia euroa vuodessa. Välittömästi ja välillisesti satamaan liittyvät toiminnot työllistävät yli 25 000 henkeä, Haapasaari toteaa.

Hän huomauttaa, että Helsinki on Euroopan vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama. Pääkaupunkiseudun palveluja käyttävät matkustajat jättävät alueelle lähemmäs 700 miljoonan euron tulot vuodessa.

– Satamalla on myös valtakunnallista merkitystä. 45 prosenttia Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten arvosta kulkee Helsingin kautta.

Haapasaaren mielestä fokus tulisi olla nyt siinä, kuinka satama ja kaupunki pystyvät tukemaan laivaliikenteen palautumista koronan jälkeen.

– Siksi ei pitäisi edes harkita sellaisia skenaarioita, jotka heikentävät merkittävästi matkustajaliikenteen kasvunäkymää.

Matti Remes | Kuvat: Meeri Utti

Avainsanat

Lue ja kehity

Haluatko pysyä ajan tasalla ja varmistaa, että käytössäsi ovat aina tuoreimmat ammattikirjat? Hanki käyttöösi sähköisten kirjojen Ammattikirjasto – tilaa yhden aihealueen kokoelma tai kattavasti koko Ammattikirjaston sisältö.

Lisää luettavaa

Suomen kieltä tarvitaan kotoutumiseen
Kattavilla englanninkielisillä palveluilla on hyvä houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kotoutuakseen...
Lue juttu ›
Osaajien avulla maailmalle
Tässä Kauppakamarilehdessä lähdetään maailmalle. Mistä kasvua? Ja miten? Kun yritys havaitsee kasvumahdollisuuksia...
Lue juttu ›
Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen: Vienti sujuu parhaiten kohdemaan kielellä
Kansainvälistyvän yrityksen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Oppia...
Lue juttu ›
Vientiä vauhdittavaa osaamista voi kerryttää monella tapaa
Vientimarkkinoille tähyävällä yrityksellä on monta tapaa hankkia kansainvälistä osaamista. Vientiä voi...
Lue juttu ›
Hallitusammattilainen ja Matkalla johtajaksi -podcastin vetäjä Petra Erätuli: Pk-yrityksenkin kannattaa panostaa hallitustyöhön
Yritysten hallituksiin tarvitaan lisää erilaista osaamista ja ihmisiä eri taustoista. Tästä olisi hyötyä...
Lue juttu ›
Onko työnantajan myönnettävä työntekijälle opintovapaa?
Opintovapaalla tarkoitetaan työntekijän omasta halusta ja hakemuksesta työstä saamaa vapaata, jonka aikana...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

Teemajutut
Suomen kieltä tarvitaan kotoutumiseen
Kattavilla englanninkielisillä palveluilla on hyvä houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kotoutuakseen...
Osaajien avulla maailmalle
Tässä Kauppakamarilehdessä lähdetään maailmalle. Mistä kasvua? Ja miten? Kun yritys havaitsee kasvumahdollisuuksia...
Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen: Vienti sujuu parhaiten kohdemaan kielellä
Kansainvälistyvän yrityksen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Oppia...
Vientiä vauhdittavaa osaamista voi kerryttää monella tapaa
Vientimarkkinoille tähyävällä yrityksellä on monta tapaa hankkia kansainvälistä osaamista. Vientiä voi...
Hallitusammattilainen ja Matkalla johtajaksi -podcastin vetäjä Petra Erätuli: Pk-yrityksenkin kannattaa panostaa hallitustyöhön
Yritysten hallituksiin tarvitaan lisää erilaista osaamista ja ihmisiä eri taustoista. Tästä olisi hyötyä...
Onko työnantajan myönnettävä työntekijälle opintovapaa?
Opintovapaalla tarkoitetaan työntekijän omasta halusta ja hakemuksesta työstä saamaa vapaata, jonka aikana...
Osaamisen kehittäminen – lakisääteinen velvollisuus ja yrityksen kilpailukyvyn edellytys
Taitojen ja ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen ei ole vain työntekijöiden etu, vaan myös työnantajan...
Seuraa näitä 13.11.2024
Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden laatima työturvallisuuslain...
Ehdotuksia yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi
Yritysten on laadittava määräajoin useita talousasioihin ja verotukseen liittyviä kuukausi- ja vuosi-ilmoituksia...
Neljälle suomalaiselle hankkeelle yhteensä 260 miljoonaa euroa - EU:n innovaatiorahastohaku käyntiin taas joulukuussa
EU:n innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista, jonka avulla tuetaan vähähiilisten...
Kansainvälistymispalveluilla apua maailmalle
Helsingin seudun kauppakamarin kansainvälistymispalvelut auttavat yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla,...
Suomi tarvitsee aivotuontia
Valtaosa hyvistä ideoista on aina ollut ja tulee aina olemaan tuontitavaraa. Usein helpoin tapa tuoda...
Mitä kuuluu insinööreille?
Yhteiskunnan teknistyminen teki Suomesta 1900-luvun lopulla insinöörivetoisen maan. Tällä vuosituhannella...
Uusi kaupunginjohtaja Tomas Björkroth: Loviisan kannattaa hakea kasvua matkailusta
Loviisan palvelualoilla on paljon pienyrityksiä, jotka hyötyisivät matkailun kasvusta. Alueen monipuolinen...
Miksi DEI-teemat kannattaa huomioida yrityksissä?
Lainsäädäntö asettaa raamit sille, että työelämässä toimitaan syrjimättömästi, yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti....
Työntekijä on suunnitellussa hammasleikkauksessa, onko sairausloma palkallinen? Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon Vastauspankista
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Acquiring Skills to Boost Exports in Many Ways
A company aiming for export markets has several ways to gain international expertise. Export can be accelerated...
Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....