Atte Harjanne:
”Fiksulla sääntelyllä isoja vipuvaikutuksia”
Helsinkiläinen kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) huomauttaa, että Helsingin seudun kaltaiselle kasvukeskukselle EU:n sujuvat sisämarkkinat ja kilpailukykyinen talous ovat erityisen tärkeitä. Hän lupaa puolustaa avointa taloutta ja tasaveroista kilpailua, jos tulee valituksi EU-parlamenttiin.
– Geopoliittinen kilpailu on johtanut globaaliin kisaan valtiontuista. Se ei katoa mihinkään ja nyt se uhkaa pirstaloida myös EU:ta. Tämä on iso ongelma Suomelle ja Helsingille maan kasvun veturina.
EU-parlamentin tulevista teemoista Harjanne nostaa esille myös ihmisten, tavaroiden ja datan liikkuvuuden edistämisen EU-rahoitteisten hankkeiden kautta.
– Mitä paremmin olemme yhteyksissä muuhun Eurooppaan, sitä paremmin tämä hyödyttää Helsingin seutua.
Ilmasto- ja energiapolitiikassa tuleva parlamenttikausi on Harjanteen mielestä tärkeä, sillä silloin hahmotetaan vuoden 2030 jälkeiset toimet, joilla hiilineutraalius EU:ssa saavutetaan vuonna 2050.
– Tähän tarvitaan jatkossakin tiukkaa mutta hyvin harkittua ja ennakoitavaa sääntelyä. EU:n sääntelyn tulee keskittyä isoja vipuvaikutuksia tuoviin asioihin, kuten päästökaupan vahvistamiseen ja teknologianeutraaliin energiapolitiikkaan. Näin myös edistetään Suomessa kehitettyjen ratkaisujen leviämistä muualle EU:hun.
Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?
Kyllä. Ehkä sitä on tehty pikkuisen liikaa laadun kustannuksella.
Aura Salla:
”Etenkin pk-yritysten sääntelyä helpotettava”
Helsinkiläinen kansanedustaja Aura Salla (kok.) haluaa lähteä ajamaan EU-parlamenttiin koko Suomen, ei vain esimerkiksi Uudenmaan etuja. Hänen keskeinen teemansa on EU-tason sääntelyn vähentäminen.
Salla näkee vuosien varrella kasaantuneessa sääntelyssä kolme ongelmaa.
– Ensinnäkin olemme ylisäännelleet markkinaa monessa asiassa. Tämä pätee varsinkin digitaaliseen sektoriin.
– Toiseksi EU:ssa on otettu liian heikosti huomioon kansalliset erityispiirteet sääntelyä tehdessä. Kolmas ongelma on päällekkäinen sääntely. Ennen uusia päätöksiä ei ole otettu huomioon jo olemassa olevaa sääntelyä.
Sallan mielestä liiallinen sääntely osuu pahiten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi hän nostaa EU:n tekoälylainsäädännön, jonka vaatimukset koskevat kaikkia yrityksiä koosta riippumatta.
– Vaikkapa dokumentointivelvollisuus on yhtä laaja, oli sitten kyse kolmen hengen helsinkiläisestä startupista tai globaaleista digijäteistä.
Suomen kannalta tärkeisiin teemoihin Salla laskee tulevalla parlamenttikaudella myös EU:n rahoituksen isoihin liikenne- ja datasiirtohankkeisiin, jotka parantavat osaltaan yritysten toimintaedellytyksiä. Myös ilmasto- ja energiapolitiikka pysyvät asialistan kärjessä jatkossakin.
Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?
Kyllä. Iso ongelma on, että sääntely osuu samalla tavalla erikokoisiin yrityksiin.
Maria Guzenina:
”EU-rahaa enemmän Helsingin seudulle”
Espoolainen kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) pitää tärkeänä, että EU:n yhteinen rahoitus hyödyttäisi nykyistä enemmän myös Helsingin seutua. Esimerkiksi hän nostaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ESR+-rahaston, josta kasvavat kaupungit voivat saada rahoitusta esimerkiksi asuinalueiden segregaation estämiseen ja vähentämiseen.
– Etenkin Suomen nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan yhteistä tahtotilaa, jotta EU:n tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään nykyistä aktiivisemmin, Guzenina korostaa.
EU-parlamentissa hän edistäisi myös uutta investointirahastoa, jonka tuki suuntautuisi EU:ssa parhaaseen osaamiseen ja innovaatioihin. Tämä avaisi uuden rahoitusikkunan Helsingin seudun ja koko maan innovatiivisille yrityksille.
– Uusi rahasto tasoittaisi osaltaan valtiontukikilpailua, jossa Suomen on vaikea pärjätä Saksan ja Ranskan kaltaisia suuria maita vastaan.
Guzeninan mielestä investointirahaston tuen ei tulisi perustua EU:n koheesioajatteluun eli siihen, että tukirahalla yritetään tasata eroja heikoimpien ja parhaiden alueiden välillä.
– Rahoitus tulisi suunnata parhaaseen osaamiseen yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan.
Tässä Helsingin seudulla ja koko Suomella olisi paljon saatavaa. Esimerkiksi Otaniemen osaamisklusteri hyötyisi tästä valtavasti.
Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?
Kyllä ja ei. Määrä ei ole ratkaiseva, vaan sääntelyn on oltava laadullisesti parempaa.
Jussi Saramo:
”Kilpailuun valtiontuista pakko puuttua”
Vantaalainen kansanedustaja Jussi Saramo (vas.) huomauttaa, että pääkaupunkiseudun kannattaa hyödyntää täysimääräisesti tuet, joita EU:sta voi saada esimerkiksi tutkimukseen ja segregaation ehkäisyyn. Hänestä EU-parlamentti ei ole kuitenkaan oikea paikka edistää vain yhden alueen etua.
– Ajaisin parlamentissa koko Suomen, EU:n ja esimerkiksi ilmastoasioissa koko maailman etua. Jatkossa parlamentaarikkojen tulisi katsoa enemmän tulevaan kuin jakaa tukia nykyisten rakenteiden säilyttämiselle, Saramo painottaa.
Hän arvioi, että uuden parlamentin on pakko ottaa entistä tarmokkaammin kantaa keinoihin, joilla EU vastaa maailmantaloudessa kasvavaan protektionismiin.
– Toisin kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa, EU:ssa on painotettu pitkään avointa taloutta ja tullien jatkuvaa laskua. Siitä ovat hyötyneet kaikki kehittyneet maat, mutta nyt myös EU:n sisällä maat suojaavat entistä enemmän omaa talouttaan. Suomen rahat eivät riitä siinä pelissä, jotka Saksa ja Ranska ovat valtiontuissa käynnistäneet.
– Suomen etu olisi, että yritysten tukia katsotaan EU:ssa yhdessä. Esimerkiksi ehdotettu uusi investointirahasto olisi yksi vaihtoehto.
Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?
Kyllä. Tarvitaan nykyistä tiukempaa sääntelyä, jolloin määrää voidaan vähentää tuntuvasti.
Teija Makkonen:
”Turhaa hallinnollista taakkaa purettava”
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Teija Makkonen (ps.) sanoo, että Helsingin seudun asioita voi hyvin ajaa EU:n parlamentista. Keinot riippuvat kuitenkin asiasta, johon halutaan vaikuttaa.
– Mepin on oltava kiinnostunut EU-sääntelyn ja -päätöksenteon kansallista vaikutuksista. On osattava kuunnella tahoja, joihin päätöksenteko kohdistuu. Elinkeinoelämän kanssa on tärkeää tehdä aktiivista yhteistyötä, Makkonen toteaa.
Hänen mielestään parlamentin tulee osaltaan vahvistaa yritysten kilpailukykyä tekemällä markkinaehtoisia, reilua kilpailua ja investointeja edistäviä päätöksiä.
– EU:n sisämarkkinoiden vahvuus on ollut aina markkinatalousmyönteisyys ja selkeä, mutta rajattu valtiontukien sääntely. Tässä tulee palata kriisejä edeltäneeseen aikaan.
Makkosen mielestä kestävä talouskasvu ja teknologian kehitys edellyttävät EU:lta ennustettavaa sääntelyä, mutta myös nykyisen sääntelyn purkua.
– EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ylimääräistä hallinnollista taakkaa on vähennettävä ja purettava määrätietoisesti. Se haittaa kilpailukykyä.
Makkonen myös parantaisi yritysten tietoisuutta EU:n rahoitusmahdollisuuksista. Kullakin rahoitusohjelmalla on omat kohderyhmänsä, mutta tieto niistä on nykyisin hajallaan.
– Yksi suurempi mahdollisuus suomalaisille yrityksille on Ukrainan jälleenrakennukseen osallistuminen tulevaisuudessa.
Onko sääntelyn määrä EU:ssa ongelma vai ei?
Kyllä. Ylisääntelyyn ja ylikireään sääntelyyn on puututtava.
Tule mukaan kuuntelemaan MetropoliAreenan EU-vaalitenttiä 22.5.
Tentattavina Eva Biaudet (rkp), Maria Guzenina (sdp), Atte Harjanne (vihr.), Eero Heinäluoma (sdp), Maria Ohisalo (vihr.), Mika Niikko (ps), Petri Roininen (kesk.) Aura Salla (kok.), Jussi Saramo (vas.) ja Henna Virkkunen (kok.).
Ilmoittautumaan pääset Kauppakamarikaupassa: MetropoliAreena 22.5.2024 – KauppakamariKauppa
