Rakennusalan tuntija toivoo joustoa kaavoitukseen

SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipolalla on kiinteistö- ja rakennusalalta pitkä ja laaja-alainen kokemus monesta näkövinkkelistä.

Rakentamista Otaniemessä opiskellut diplomi-insinööri oli työuransa ensimmäiset vuodet rakennusyhtiö YIT:llä eri tehtävissä. Sitä seurasi viiden vuoden pesti Rautaruukin rakennuspuolen johtotehtävissä.

Muuttovalmiiden pientalojen bisnes tuli tutuksi Pohjolan Design-Talon toimitusjohtajana ja kiinteistösijoittajan näkökulma Saton toimitusjohtajan tehtävissä. Nykyisessä pestissään Sipola on ollut vuodesta 2019 lähtien.

– Aika monelta kulmalta olen päässyt kiinteistö- ja rakennusalaa näkemään. Aina on tullut eteen kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin on ollut onni päästä tarttumaan. Erilaiset tehtävät eri näkökulmista ovat pitäneet toimialaan kiinnostusta yllä, Sipola sanoo.

Yhteistyössä tapahtunut edistystä

Sipola on Helsingin seudun kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut pitkään kauppakamarin luottamustehtävissä ja ollut vaikuttamassa ennen muuta maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeviin linjauksiin.

– Oleellista on hahmottaa asumisen, työpaikkojen ja liikenneyhteyksien muodostama kokonaisuus.

Helsingin seudun kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset ovat olleet Sipolan mielestä varsin hyvä pohja alueen kehittämiseen, vaikka hän myöntääkin suhtautuneensa aluksi hieman epäillen järjestelyn toimivuuteen.

– Esimerkiksi yhdessä sovitut liikenneratkaisut osittain yli kuntarajojen ovat olleet valtavan tärkeitä yhteiskuntarakenteen suunnittelussa.

Myös julkisen ja sektorin yhteistyö on mennyt Sipolan mielestä myönteiseen suuntaan.

– Useimmat Helsingin seudun kunnat ovat löytäneet fiksusti uutta ja syvempää otetta esimerkiksi kumppanuuskaavoitukseen yksityisten toimijoiden kanssa.

Sipola toivoo, että myös valtiovalta kantaisi vastuunsa alueen kehittämisestä. Infrastruktuurin rahoittamisessa painotukset eivät tällä hetkellä kohdistu riittävästi kasvaviin kaupunkiseutuihin.

Kaavoitusta saatava yksinkertaisemmaksi

Asuntorakentamisen pysyminen Helsingin seudun väestönkasvun tahdissa edellyttää Sipolan mielestä kaavoituksen yksinkertaistamista.

– Kaavoitus on edelleen tarpeettoman yksityiskohtaista suurimmassa osassa alueen kuntia. Liian tarkka sääntely vie tilaa toimijoiden tuotekehitykseltä eikä kannusta toimialaa innovoimaan.

Sipolan mielestä liian yksityiskohtaiseksi määritelty kaava ei myöskään elä ajassa ja reagoi markkinatilanteen muutoksiin. Tästä seuraa usein toistuvia uudelleenkaavoituksen ketjuja, jotka ovat yhteiskunnan resurssien hukkaamista.

Yhteisiä voimavaroja syövät myös nykyiset valituskäytännöt.

– Nyt valitusten tekijöiden motiivit ovat usein selvästi muuta kuin aidointa huolestuneisuutta. Olisi löydettävä tapa nopeuttaa prosessia.

Kilpailuviranomaisten malli olisi Sipolan mielestä erinomainen: valitus tulisi ensisijaisesti käsitellä 30 päivässä, mutta haastavampiin ja monimutkaisempiin valituksiin hallinto-oikeus voisi erikseen päättäessään varata 90 päivää käsittelyaikaa.

– Tämä olisi varmasti yhteiskunnan kannalta tuottava ratkaisu. Erään julkisen sektorin asiakkaan hankekustannukset juuri kasvoivat noin 15–20 miljoonaa euroa, kun erään toisen julkisen sektorin toimijan valitus aiheutti hankkeeseen vuoden viiveen keskellä kovinta inflaatiokehitystä.

– Ja valittaja hyvin tiesi, ettei valitus johda muuhun kuin aikaviiveeseen. Käsittämätöntä julkisten varojen väärinkäyttöä!

Täydennysrakentaminen etenee

Sipolan mielestä täydennysrakentamisen edistämisessä on Helsingin seudulla menty eteenpäin suuressa osassa kuntia. Hän muistuttaa kuitenkin kaupunkirakenteen tiivistämisen haasteista.

– Täydennysrakentaminen on herkkä valituksille, vaikka laajasti ymmärretäänkin, että yhteiskunnan oikeanlainen tiivistäminen ja olemassa olevan infran hyödyntäminen on järkevää.

Sipola kantaa huolta myös Helsingin ydinkeskustan vetovoimasta. Suunnitelmat kävelyalueiden laajentamisesta ja esimerkiksi Esplanadien autoliikenteen rajoittamisesta ovat hätiköityjä.
Hänestä keskustan kehittämistä pitää katsoa kokonaisuutena, mihin aivan erikseen kaupunki on organisoitunutkin elinkeinoelämän ja kaupungin yhteisen HELY-ryhmän kautta.

– Nyt työryhmän päätelmiä ei kuitenkaan jäädä odottamaan. Idealismi vie väärään suuntaan ja kovaa.

– Helsingin keskustan elävänä pitäminen ja saavutettavuus kaikilla välineillä on tärkeää. Kaikki keskustassa asioivat eivät asu keskustassa.