You are currently viewing Pysyykö kaavoitus kehityksen mukana?

Pysyykö kaavoitus kehityksen mukana?

Helsingin seudun kauppakamarin laatima Helsingin seudun visio 2050 perustuu siihen, että Helsingin seutu on vuonna 2050 Itämeren alueen toimivin metropoli, jossa asuu yli kaksi miljoonaa asukasta.

Väestönkasvu luo haasteita kestävälle maankäytölle, asumiselle sekä liikenteen ja logistiikan suunnittelulle. Jotta yli kahden miljoonan asukkaan toimivan metropolin tavoitteeseen päästään, infrainvestointien on onnistuttava sekä kohteiltaan että ajoitukseltaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Vuoteen 2050 mennessä Helsingin seudun työssäkäyntialue ulottuu Tampereelta Tallinnaan ja Turusta Taavettiin. Nopeat yhteydet ovat työvoimapulan ratkaisemiseksi oleellisen tärkeitä. Valtion on sitouduttava työvoiman liikkuvuuden kannalta merkittävien väylä- ja raideinvestointien ja niihin liittyvien palvelualueiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen.

Riittävä ja kohtuuhintainen asuntotarjonta edellyttää, että seudun rakentamistahti nostetaan 25 000 asuntoon vuodessa ja että seudulla varmistetaan riittävä omistus- ja vuokra-asuntotarjonta. Samalla on ehkäistävä segregaatiota ja panostettava kouluihin etenkin sosioekonomisesti haastavilla alueilla. Kaikki tarvitaan mukaan työelämään.

Tällä hetkellä kaavoitus- ja lupaprosessit kestävät liian pitkään, eikä maankäytön suunnittelujärjestelmä vastaa kasvavien kaupunkiseutujen tarpeisiin. On siis vähennettävä asemakaavoituksen yksityiskohtaisuutta ja rakentamisen sääntelyä sekä nopeutettava suunnittelu- ja luvitusprosesseja sekä edistettävä rakennusten käyttötarkoitusten muutoksia.

Kuluttajien ja yritysten palvelutarpeet ja -tarjonta muuttavat muotoaan. Kaavoituksen on pysyttävä kehityksen mukana. Toimialakohtaisesta maankäytön sääntelystä on luovuttava. Myös tuotannolliselle toiminnalle ja tulevaisuuden tarpeille on varattava tilaa. Helsingin seudulta on löydyttävä tonttitarjontaa isoillekin ulkomaisille investoinneille.

Tavara liikkuu tulevaisuudessa myös ilmateitse. Helsingin seudulla pitää varautua tulevaisuuden liikenne- ja logistiikkatarpeisiin kaavoittamalla tilaa 20–30 vertiportille, 40–50 droneportille sekä muutamille helipadeille. Kaavoittaja joutunee ruuhkien välttämiseksi lähivuosina laatimaan maanalaisen ja maanpäällisen yleiskaavan lisäksi myös taivaallista yleiskaavaa.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
@Pia_Pakarinen


Kuva: Meeri Utti

Lue myös nämä