Kiinteästä kaupunkirakenteesta pidetään kiinni
Porvoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren sanoo, että kaikkea kaupungin suunnittelua ja rakentamista tulee tarkastella ajassa. Nyt eletään aikaa, jolloin kasvua ja sen ehtoja on tarkasteltava kriittisesti.
– Kasvusta todennäköisesti yli 70 prosenttia kohdentuu jo rakennetulle kaupunkialueelle. Emme ota rakentamisen käyttöön uusia isoja alueita kuten joskus ennen, Mollgren sanoo.
Hänen mielestään Porvoon yksi vahvuuksista on kiinteä kaupunkirakenne.
– Porvoo on varsin kompakti korttelikaupunki.
Porvoossa valmistellaan nyt keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavaa. Se luo maankäytölliset raamit asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittamiselle, joten kyse on merkittävästä kaupunkikehitykseen ja yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavasta linjauksesta.
Länsi luonteva suunta kasvulle
Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön kannanoton mukaan Porvoon kestävä kasvu edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä. Myös korkeaa rakentamista on sallittava erityisesti keskusta-alueella.
Kauppakamariyksikön varapuheenjohtajana toimivan Kivikosken mielestä täydennysrakentamisen edut ovat kiistattomat, sillä näin voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja.
– Näin rakentamisesta syntyy vähemmän kustannuksia kuin kokonaan uusille alueille. Lisäksi tiivis rakentaminen mahdollistaa palvelujen säilymisen ja uusien palvelujen syntymisen.
Kivikosken mielestä kaupungin kasvulle luonteva suunta on keskustasta länteen kohti Kuninkaanporttia.
– Myös ydinkeskustaa tulee kehittää vetovoimaisemmaksi. Vanha kaupunki houkuttelee runsaasti matkailijoita, mutta tori ympäristöineen kaipaa toimenpiteitä.
Itärata olisi Porvoolle iso asia
Tulevan suunnittelua vaikeuttaa huomattavasti se, ettei Itäradan aikataulusta tai ylipäätään toteuttamisesta ole varmuutta. Itärata on Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan kaavailtu rata, jonka vaikutukset maankäyttöön olisivat merkittävät.
– Ratahanketta tulisi saada kaikin puolin eteenpäin, sillä raideyhteys toisi paljon uusia mahdollisuuksia. Toki siihenkin on varauduttava, ettei hanke toteudu, Kivikoski huomauttaa.
Porvoon kaupunki on mukana Itärata-hankkeen kehitysyhtiössä ja rahoittaa hankkeen suunnittelua noin kymmenellä miljoonalla eurolla lähivuosina.
– Porvoo on Suomen suurin kaupunki, jolla ei ole junayhteyttä. Tämä vuosikymmen menee suunnittelussa ja kustannusten arvioinnissa. Siihen tähdätään, että ensi vuosikymmenen puolivälissä meillä voisi olla Porvoossa rata, Mollgren sanoo.
Yritystonteissa ennakoitava tulevaa
Porvoon taloudelle ja työllisyydelle iso asia on Kilpilahden teollisuusalue, jonne Neste ja Borealis ovat tehneet viime vuosina paljon uusia investointeja. Hilkka-Leena Oravan mielestä elinkeinoelämän tasapainoinen kehitys kuitenkin edellyttää, että kaupungissa on kaiken kokoisia yrityksiä.
– Meillä on suuria ja pieniä yrityksiä, mutta keskikokoisia yrityksiä tarvitaan lisää. Se vaatii, että niille kaavoitetaan riittävästi sopivia tontteja.
Dan Mollgrenin mukaan kaupunki pyrkii parhaansa mukaan ottamaan huomioon yritysten tilatarpeet.
Yritystonttien kaavoituksessa haasteena ovat kuitenkin yritysten jatkuvasti muuttuvat tarpeet, kun strategiat, teknologiat ja kuluttajien toiveet muuttuvat.
– Harvalta kaupungilta löytyy tuosta vain hyllystä kaikkiin tarpeisiin soveltuvia yritystontteja.
Meidän on pyrittävä ennakoimaan tulevia trendejä ja tuottaa yritystontteja ketterästi.
Mollgren korostaa, että myös työnteon muuttuvat käytännöt on huomioitava. Porvoossa on muun muassa selvitetty, miten etätyö tulisi jatkossa ottaa huomioon asumisen ja liikkumisen kehittämisessä.
