You are currently viewing Porvoo hakee askelmerkkejä kestävään kasvuun

Porvoo hakee askelmerkkejä kestävään kasvuun

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:ALUEELTA

Porvoo valmistautuu metropolialueen kasvuun tiivistämällä kaupunkirakennetta. Suunnittelua hankaloittaa kuitenkin epävarmuus Itäradan toteutumisesta.

Äänessä tässä jutussa

Porvoossa on nyt runsaat 51 000 asukasta, mutta kolmen vuosikymmenen kuluessa Itä-Uudenmaan kaupungin väkimäärän odotetaan nousevan 70 000:een.

Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslagin toimitusjohtaja Mathias Kivikoski pitää ennustetta realistisena. Porvoolla on hänestä erinomaiset edellytykset ottaa osansa metropolialueen kasvusta.

– Lähtökohdat ovat hyvät. Olemme kaksikielinen vireä kaupunki, jossa on vanha kaupunkimiljöö ja merellinen ympäristö. Sijaintikin on lähellä pääkaupunkia, Kivikoski perustelee.

Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan alueen asiamies Hilkka-Leena Orava lisää, että Porvoon talous on hyvässä kunnossa.

– Tämä luo hyvän pohjan tulevien vuosien investoinneille. Niitä tarvitaan, jotta sekä ihmiset että yritykset kokevat Porvoon hyväksi paikaksi elää ja toimia.

Kiinteästä kaupunkirakenteesta pidetään kiinni

Porvoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren sanoo, että kaikkea kaupungin suunnittelua ja rakentamista tulee tarkastella ajassa. Nyt eletään aikaa, jolloin kasvua ja sen ehtoja on tarkasteltava kriittisesti.

– Kasvusta todennäköisesti yli 70 prosenttia kohdentuu jo rakennetulle kaupunkialueelle. Emme ota rakentamisen käyttöön uusia isoja alueita kuten joskus ennen, Mollgren sanoo.

Hänen mielestään Porvoon yksi vahvuuksista on kiinteä kaupunkirakenne.

– Porvoo on varsin kompakti korttelikaupunki.

Porvoossa valmistellaan nyt keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavaa. Se luo maankäytölliset raamit asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittamiselle, joten kyse on merkittävästä kaupunkikehitykseen ja yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavasta linjauksesta.

– Porvoo on Suomen suurin kaupunki, jolla ei ole junayhteyttä. Tämä vuosikymmen menee suunnittelussa ja kustannusten arvioinnissa. Siihen tähdätään, että ensi vuosikymmenen puolivälissä meillä voisi olla Porvoossa rata, Mollgren sanoo.

Länsi luonteva suunta kasvulle

Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön kannanoton mukaan Porvoon kestävä kasvu edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä. Myös korkeaa rakentamista on sallittava erityisesti keskusta-alueella.

Kauppakamariyksikön varapuheenjohtajana toimivan Kivikosken mielestä täydennysrakentamisen edut ovat kiistattomat, sillä näin voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja.

– Näin rakentamisesta syntyy vähemmän kustannuksia kuin kokonaan uusille alueille. Lisäksi tiivis rakentaminen mahdollistaa palvelujen säilymisen ja uusien palvelujen syntymisen.

Kivikosken mielestä kaupungin kasvulle luonteva suunta on keskustasta länteen kohti Kuninkaanporttia.

– Myös ydinkeskustaa tulee kehittää vetovoimaisemmaksi. Vanha kaupunki houkuttelee runsaasti matkailijoita, mutta tori ympäristöineen kaipaa toimenpiteitä.

Itä-Uudenmaan alueen Kauppakamariyksikön varapuheenjohtaja Mathias Kivikosken mielestä kaupungin kasvulle luonteva suunta on keskustasta lähteen kohti Kuninkaanporttia.

Itärata olisi Porvoolle iso asia

Tulevan suunnittelua vaikeuttaa huomattavasti se, ettei Itäradan aikataulusta tai ylipäätään toteuttamisesta ole varmuutta. Itärata on Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan kaavailtu rata, jonka vaikutukset maankäyttöön olisivat merkittävät.

– Ratahanketta tulisi saada kaikin puolin eteenpäin, sillä raideyhteys toisi paljon uusia mahdollisuuksia. Toki siihenkin on varauduttava, ettei hanke toteudu, Kivikoski huomauttaa.

Porvoon kaupunki on mukana Itärata-hankkeen kehitysyhtiössä ja rahoittaa hankkeen suunnittelua noin kymmenellä miljoonalla eurolla lähivuosina.

– Porvoo on Suomen suurin kaupunki, jolla ei ole junayhteyttä. Tämä vuosikymmen menee suunnittelussa ja kustannusten arvioinnissa. Siihen tähdätään, että ensi vuosikymmenen puolivälissä meillä voisi olla Porvoossa rata, Mollgren sanoo.

Asiamies Hilkka-Leena Orava muistuttaa, että elinkeinoelämän tasapainoinen kehitys edellyttää, että kaupungissa on kaiken kokoisia yrityksiä. Meillä on suuria ja pieniä yrityksiä. Keskikokoisille yrityksille pitäisi kaavoittaa riittävästi sopivia tontteja.

Yritystonteissa ennakoitava tulevaa

Porvoon taloudelle ja työllisyydelle iso asia on Kilpilahden teollisuusalue, jonne Neste ja Borealis ovat tehneet viime vuosina paljon uusia investointeja. Hilkka-Leena Oravan mielestä elinkeinoelämän tasapainoinen kehitys kuitenkin edellyttää, että kaupungissa on kaiken kokoisia yrityksiä.

– Meillä on suuria ja pieniä yrityksiä, mutta keskikokoisia yrityksiä tarvitaan lisää. Se vaatii, että niille kaavoitetaan riittävästi sopivia tontteja.

Dan Mollgrenin mukaan kaupunki pyrkii parhaansa mukaan ottamaan huomioon yritysten tilatarpeet.

Yritystonttien kaavoituksessa haasteena ovat kuitenkin yritysten jatkuvasti muuttuvat tarpeet, kun strategiat, teknologiat ja kuluttajien toiveet muuttuvat.

– Harvalta kaupungilta löytyy tuosta vain hyllystä kaikkiin tarpeisiin soveltuvia yritystontteja.

Meidän on pyrittävä ennakoimaan tulevia trendejä ja tuottaa yritystontteja ketterästi.

Mollgren korostaa, että myös työnteon muuttuvat käytännöt on huomioitava. Porvoossa on muun muassa selvitetty, miten etätyö tulisi jatkossa ottaa huomioon asumisen ja liikkumisen kehittämisessä.

Lue myös nämä