Osaavan työvoiman saatavuus on arvioitu pääkaupunkiseudulla erittäin heikoksi jo vuoden kuluttua, saati pidemmällä aikavälillä. Vaikka koronan aiheuttama työllisten tarjonnan kasvu tasapainottaa hetkellisesti tilannetta ja toimialakohtaiset erot ovat suuria, näyttää tilanne synkältä.
Saatavuusongelmista huolimatta myös työttömien työnhakijoiden määrä on suuri. Juuri alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa silmiinpistävän isoja kohderyhmiä Espoossa ovat muun muassa alle 29-vuotiaat nuoret sekä vieraskieliset. Lisäksi työttömyyden riskiryhmässä ovat ne työlliset, jotka työskentelevät pelkän perusasteen varassa.
Työn ja tekijöiden kohtaanto-ongelma tulee kasvamaan entisestään teknologiakehityksen myötä. Joka neljäs työtehtävä tulee muuttumaan merkittävästi 10-20 vuoden aikana. Näyttää siltä, että korona nopeutta nykyisten työtehtävien poistumista ja uusien syntymistä. Ratkaisun avain ongelmaan on poikkeuksetta osaaminen; koulutustason nostaminen, osaamisen laajentaminen, työelämävalmiuksien lisääminen tai perustaitojen vahvistaminen.
Espoon alue on Suomen kansainvälisintä ja monikulttuurisinta.
Kaupungin asukasluku kasvaa vuosittain tuhansilla ja kasvusta 90 % on vieraskielisiä. Kymmenessä vuodessa Espoossa on yli 100 000 vieraskielistä.
Maassamme on siis jo nyt paljon vieraskielisiä. Monilla heistä on myös koulutusta Suomesta ja kotoutuminen on vähintäänkin alkanut. Silti ulkomaalaisilla työttömyysaste suhdanteista riippumatta on 2,5-kertainen kantasuomalaisiin nähden. Keskustelussa yleisesti esiintyvä työvoiman ulkomailta tuominen törmää helposti samaan haasteen kuin jo maassa olevien vieraskielisten kohdalla eli kielitaitoon ja asenteisiin. Valtion, kuntien, työnantajien ja koulutuksen järjestäjien olisikin pohdittava, miten jo Suomessa olevat vieraskieliset saadaan työmarkkinoille.
Erityisesti maahanmuuttajille suunnattujen, työelämään johtavien koulutuspalveluiden tarve on akuutti. Paikallisten kielten oppiminen on tärkeä lähtökohta kotoutumiselle, mutta monen kohdalla englannin kieli voi toimia hyvänä tukena näillä poluilla. Englanninkielinen koulutustarjonta vahvistaa alueen talouskasvua ja monipuolista elinkeinorakennetta sekä sujuvoittaa vieraskielisen väestön työllistymispolkuja.
Espoon yrittäjien mukaan uutta yritystä perustamassa olevista asiakkaista yli kolmannes on vieraskielisiä. Siksi tuntuukin erikoiselta, että esimerkiksi englanninkielisen yrittäjän ammattitutkinnon järjestämiseen ei tunnu heltiävän valtiovallan lupaa Espoon alueelle.
Riikka-Maria Yli-Suomu
liiketoimintajohtaja
Omnia
