Osaajapulaan helpotusta ulkomaisista opiskelijoista

Vesterbackan mielestä Suomi tarvitsee lisää myös valmiiksi koulutettuja osaajia, mutta korkeakouluopiskelu olisi kestävämpi väylä turvata yritysten työvoiman saanti.

Peter Vesterbackalla on monta rautaa tulessa, mutta viime aikoina idealinko on malttanut keskittyä kahteen asiaan: opiskelijoiden houkutteluun ulkomailta ja Tallinnan-tunneliin.

Peter Vesterbacka oli nostamassa Angry Birds -pelit ja startup-tapahtuma Slushin maailmanmaineeseen, mutta ehtymättömänä ideageneraattorina tunnettu mies on ennättänyt edistämään montaa muutakin otsikoihin noussutta hanketta.

Viime vuosina Vesterbacka kertoo keskittyneensä ennen muuta kahteen asiaan, joista toisesta löytyisi hänen mielestään ratkaisu myös pääkaupunkiseudun pahenevaan osaajapulaan.

– Suomalaisiin korkeakouluihin tarvitaan lisää opiskelijoita maailmalta, ja heille tulee myös tarjota mahdollisuus jäädä maahan ja löytää töitä.

Vesterbackalla tavoitteet ovat aina korkealla, eivätkä hänen visionsa Suomen koulutuspotentiaalista tee tässä poikkeusta.

– Valtion tavoitteena on kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä nykyisestä 20 000 opiskelijasta, mutta oikeasti heitä tarvittaisiin 150 000. Vasta sitten olisimme maailman parhaimpien joukossa.

Koulutuspotentiaali jäänyt hyödyntämättä

Tavoitteen saavuttamiseksi Vesterbacka on osakkaana Edunation Oy:ssä, joka auttaa suomalaisia korkeakouluja rekrytoimaan opiskelijoita ulkomailta. Yritys hoitaa kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin oppilaitosten puolesta.

– Pandemiasta huolimatta opiskelijamäärät ovat kasvaneet, mutta olemme tavoitteesta edelleen kaukana. Meillä on korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, mutta olemme olleet umpisurkeita ottamaan siitä kaikki hyöty irti.

Vesterbackan mielestä Suomi tarvitsee lisää myös valmiiksi koulutettuja osaajia, mutta korkeakouluopiskelu olisi kestävämpi väylä turvata yritysten työvoiman saanti.

Suomen huolestuttava väestökehitys on kaikkien tiedossa. Hän ihmetteleekin, miksei julkinen valta laita enemmän paukkuja kansainvälisten opiskelijoiden saamiseen ja heidän jäämiseensä maahan opintojen jälkeen.

– Tarkistamista olisi myös yritysten asenteissa. Suomessa on tällä hetkellä 80 000 korkeakoulutettua kansainvälistä osaajaa, joista 30 000 on ilman duunia.

Vesterbackan resepti ulkomaisten osaajien pitämiseen Suomessa on yksinkertainen.

– Heille tulee tarjota mielekästä ja merkityksellistä työtä, ei sen kummempaa. Meillä tulisi olla myös tervetulleeksi toivottavat työpaikat, joissa voi käyttää englantia tarvittaessa työkielenä.

Lievitystä lukioiden opiskelijapulaan

Korkeakoulukuvioissa Vesterbacka sai oivalluksen, että myös kutistuviin suomalaisiin lukioihin voisi tuoda opiskelijoita ulkomailta. Hänen yrityksensä Finest Futuren kautta Suomeen on tullut Vietnamista ja Uzbekistanista 15 nuorta, jotka opiskelivat jo kotimaassaan lukio-opintojen edellyttämän suomen kielen taidon.

– Parhaillaan 130 nuorta kymmenessä maassa opiskelee suomea ja aloittaa elokuussa lukion eri puolilla Suomea. Ensi vuonna aiomme tuoda 1500 ja sitä seuraavana vuonna 3000 nuorta tänne opiskelemaan.

Koulutuskuvioiden rinnalla toinen aikaa vievä asia on ollut rautatietunnelin rakentaminen Tallinnaan, jonka Vesterbacka haluaisi lähtevän Espoosta. Hanketta ajavan Finest Bay Area Development -kehitysyhtiön ympärillä on riittänyt kohinaa, sillä iso osa rahoituksesta tulisi Kiinasta.

Uudenmaan maakuntakaavaan jäi varaus kilpailevalle tunnelilinjaukselle Helsinki–Tallinna. Se ei ole pysäyttänyt Vesterbackaa viemään Espoon vaihtoehtoa sinnikkäästi eteenpäin.

– Painamme edelleen täysillä hallinnollisten prosessien kanssa Suomessa ja Virossa. Täällä päässä YVA-selvitys on tehty niin pitkälle kuin voidaan. Meillä on kaikki valmiudet päästä poraamaan, kun kaikki luvat saadaan kuntoon.