Jakamistalouden kuusi liiketoimintamallia

Jakamistalous on kiinnostava liiketoimintamalli ja tukee kiertotalouden laajentumista. Euroopan komissio on arvioinut, että jakamistalous voi tulevaisuudessa kasvattaa EU:n taloutta jopa yli 500 miljardilla eurolla. Uusille yrityksille on tarjolla suuria mahdollisuuksia nopeasti kasvavilla markkinoilla. Myös kuluttajien kiinnostus uusia palveluita kohtaan on ollut suurta, mikä on käynyt ilmi monissa tutkimuksissa, kuten myös tuoreessa Kuluttajaliiton Vastuullisuus ja arvonluonti jakamistaloudessa -tutkimushankkeessa.

Jakamistalous on yksi kiertotalouden muoto ja kiertotalous on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla voimme vastata kestävyyshaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen.

”Kiertotalouden näkökulmasta jakamistalous on kiinnostavaa. Kun tuotteet ovat tehokkaassa käytössä jakamistalouden kautta, niin tarvitsemme vähemmän tuotteita ja tämän myötä vähemmän luonnonvaroja, mikä hillitsee ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Jakamisalustat ja tuote palveluna -mallit tarjoavat yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia”, Sitran globaalin yhteistyön ja kestävyysratkaisujen johtava asiantuntija Riku Sinervo sanoo.

Jakamistalous kehittyy tekoälyn myötä

Jakamistalous on saanut erilaisia muotoja vuosikymmenien aikana. Joskus jakamistalous on lähinnä uusi termi vuokraukselle ja leasing-liiketoiminnalle. Esimerkiksi isoja työkoneita rakennusteollisuudelle ja maataloussektorille vuokraavat yritykset ovat vuosikymmeniä toimineet jakamistalouden periaattein: tarjoten koneita palveluna.

Monet liittävät jakamistalous-termin uudempiin kuluttajaliiketoiminnan muotoihin, jossa kuluttajat tarjoavat omistamiaan tuotteita toisille kuluttajille palveluna. Esimerkiksi Tori.fi, Facebookin markkinapaikka, AirBnB. Näille kuluttajapalveluille on ominaista käytettävyydeltään huippuunsa suunniteltu ohjelmistoalusta.

Jakamistalous voi saada useita erilaisia muotoja jatkossa, mutta yksi asia on varmaa: jakamistalous liittyy jatkossakin tiiviisti teknologiseen kehitykseen, erityisesti tekoälyn, lohkoketjujen ja esineiden internetin kaltaisilla ratkaisuilla. Parhaimmillaan teknologiat voivat parantaa jakamistalouden alustojen tehokkuutta, turvallisuutta ja skaalautuvuutta.

Jakamistaloudella on varjopuolensa

Jakamistalouden kasvu ei ole ollut täysin ongelmatonta. Jakamistalouden liiketoimintamalleihin on liittynyt alustatyötä, jossa hämärtyy työntekijän ja yrittäjän rooli. Asiasta on puhuttu paljon esimerkiksi Wolt-ruokalähettien ja Uber-kuskien osalta.

Kuluttajille suunnattuihin palveluihin on myös soluttautunut huijareita. Suomessa Poliisi on varoittanut jo useasti huijauksista eri alustoilla, elokuussa muun muassa Tori.fi -palvelussa oli käynnissä laajamittainen huijausoperaatio. Huijaukset ovat entistä ammattimaisempia ja osittain kansainvälistä rikollisuutta.

Riskinä kuluttajien vertaisalustoilla on myös, että kauppa ei toteudu. Esimerkiksi yhteisöllisessä autonjakamispalvelussa saattaa käydä niin, että auto ei olekaan käytettävissä varattuna aikana, kun omistajalle on tullut kiireinen meno.

Jakamistalous kuluttajien kesken vaatii paljon luottamusta. Kuluttajaliiton mukaan jakamistalous kaupanteossa tuo sellaista vastuuta kuluttajille, joka yleensä on yrittäjän vastuulla. Jakamistaloudessa kuluttajan rooli on siten heikompi ja turvattomampi.

Kasvua uusilla ideoilla

Kompasteluista huolimatta jakamistalous osana kiertotaloutta on kasvava ja kiinnostava liiketoimintamahdollisuus lukuisilla toimialaloilla ja monien yrityksien kannattaisikin toimialasta riippumatta miettiä, miten heidän liiketoimintamallinsa voisi skaalautua jakamistalouden uusilla malleilla, ja miten yritys voisi yhdistää jakamistalouden positiiviset mahdollisuudet ja vähentää sen tuomia ongelmia.

Kyse on usein palveluiden lisäämisestä ja resurssien tehokkaammasta käytöstä.

Esimerkkejä jakamistalouden uusista liiketoimintamalleista

1. Peer-to-Peer (P2P) -alustat

Perustuu alustaan, joka yhdistää kuluttajat toisiinsa. Tässä mallissa yritys toimii välittäjänä, helpottaa liiketoimia ja varmistaa osapuolten välisen luottamuksen. Esimerkkeinä: Airbnb, GoMore, Emmy.fi.

2. Tilauspohjainen jakaminen

Asiakkaat maksavat toistuvan maksun jaettujen tavaroiden tai palveluiden poolin käytöstä. Tämä malli hyödyntää ajatusta siitä, että kuluttajien ei aina tarvitse omistaa tuotetta, vaan he haluavat käyttää sitä tarvittaessa. Esimerkkeinä: Äänikirjapalvelut ja ohjelmistolisenssit.

3. Tuote palveluna (PaaS)

Sen sijaan, että yritykset myisivät tuotteita suoraan, ne tarjoavat niitä palveluna, jossa asiakkaat maksavat käytöstä omistamisen sijaan. Tämä malli siirtää painopisteen tuotteen omistajuudesta tuotteen käyttöoikeuteen.

Esimerkiksi Boschilla on Belgiassa käytössä palvelu, jossa se tarjoaa pesukoneita tai jääkaappeja leasing- tai vuokrausperiaatteella.  Asiakkaat maksavat kuukausimaksun käytöstä ja huollosta sen sijaan, että ostaisivat tuotteen suoraan. Toinen esimerkki on autojen yksityisleasing, joka on lisääntynyt myös Suomessa.

4. Yhteisöllinen kuluttaminen

Yhteisöllisen kuluttamisen mallin idea on, että kuluttajat jakavat pääsyn tavaroihin tai palveluihin koordinoidun järjestelmän kautta, jota yritys voi helpottaa. Se on erityisen hyödyllinen arvokkaille esineille, joita yksityishenkilöt eivät käytä usein, esimerkiksi GoMore -autonjakamispalvelu. Sitran rahoittaman Product as a Service -hankkeen aikana 2021–2022 pilotoitiin Liisteri.net-palvelu, jossa kuluttajat ja yritykset saattoivat vuokrata työkaluja. Samassa hankkeessa pilotoitiin myös työvaatteita tarjoava palvelu, jossa vaatteet tarjottiin palveluna myymisen sijaan. Euroopassa toimii useampia pk-yrityksiä, joissa muun muassa huonekalujen jälleenmyyjät, lastenvaatebrändit ja keittiövälineyritykset myyvät samoissa tiloissa uutta ja kehottavat asiakkaitaan jälleenvuokraamaan tai edelleen myymään brändin vähän käytettyjä tuotteita.

Malli luo yhteisön brändin ympärille.

5. Tilattavat palvelut

Tilauspalvelut hyödyntävät jakamistalouden periaatteita tarjoamalla kuluttajille välittömän pääsyn tavaroihin tai palveluihin tarvittaessa. Tästä esimerkkinä Uber ja ruokakauppojen verkkoruokaostokset, jotka toimitetaan kotiin.

6. Joukkoistaminen ja joukkorahoitus

Yritykset voivat käyttää joukkoistamista sitouttaakseen asiakkaita tuotekehitykseen tai kerätäkseen varoja uusille yrityksille. Tämä ei ainoastaan luo pääomaa, vaan synnyttää myös kuluttajissa yhteisöllisyyden tunnetta.

Sitran Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalli -työkirja

Apua ideointiin kiertotalouden ja jakamistalouden liiketoimintamallien käyttöönottoon saa Sitran Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista -työkirjasta, jonka Sitra on tehnyt yhdessä yritysten kanssa. Tämän avulla suomalaiset yritykset voivat konkreettisesti suunnitella oman muutosmatkan kohti kiertotaloutta. Käsikirja antaa myös vinkkejä jakamisalustojen ja tuote palveluna -liiketoiminnan kehittämiseen.

Työkirjan tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kestävän kasvun aineksia kiertotaloudesta.

Kiertotalous tulisi olla jokaisen yrityksen agendalla, sillä liiketoimintahyötyjen lisäksi se tarjoaa lisäksi ratkaisun toimintaympäristöön, jossa resurssien saatavuus niukkenee, asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja lainsäädäntö kiristyy.

Outi Toivanen
vastuullisuusasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari
Enterprise Europe Network

Hyödyllistä lisätietoa:

Turun ammattikorkeakoulu: Opas tuote palveluna liiketoimintamallin kehittämiseen (2023)
Kuluttajaliitto: Jakamistalouden kuluttajaopas