Helsingin keskustan keskeinen vahvuus on monipuolisuus. Tästä ovat yhtä mieltä neljä asiantuntijaa, jotka pohtivat keskustan kehittämistä eri näkökulmista.
Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen tiivistää ydinkeskustan vetovoimatekijät kahteen sanaan: sisältö ja käyttäjäkokemus.
– On oleellista, että keskusta tarjoaa kiinnostavia asioita erilaisille ihmisille, oli sitten kyse palveluista, työpaikoista tai asumisesta. Ydinkeskustan pitäminen elävänä ympäri vuoden ja vuorokauden tarvitsee kaikkien näiden yhdistelmää.
Käyttäjäkokemuksella Aimonen tarkoittaa katualueiden ja muiden julkisten tilojen viihtyisyyttä. Se tarkoittaa myös keskustan vaivatonta saavutettavuutta kaikilla kulkuvälineillä.
– Myös yksityisautoilijoilla tulisi olla mahdollisuus tulla kaupunkiin. Tulevaisuudessa se tapahtuu entistä enemmän maan alle keskitettyihin pysäköintilaitoksiin, joista pääsee hyvin jalan eteenpäin.
Keskustaan päästävä kaikilla kulkuneuvoilla
Myös yksikön päällikkö Pihla Kuokkanen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta sanoo, että keskustan vetovoiman vahvistaminen edellyttää hyvää saavutettavuutta kaikilla kulkuneuvoilla.
– Painopiste on tilatehokkaassa julkisessa liikenteessä, mutta autollakin saapumisen sujuvuus on varmistettava. Samalla on kuitenkin tunnistettava paikat, joissa läpiajon sijaan voidaan keskittyä enemmän perillä oloon.
Aimosen tavoin myös Kuokkasen mielestä on järkevää, että pysäköinti keskittyy entistä enemmän maan alle.
– Samalla on mietittävä, miten pysäköintitiloista ja julkisen liikenteen asemilta pääsee siirtymään luontevasti keskustan eri kohteisiin. Vaivaton liikkuminen helpottaa asiointia ja lisää keskustan vetovoimaa.
Kuokkasen mielestä ydinkeskustan vetovoimaan kuuluu oleellisesti monimuotoinen ja kiinnostava julkinen kaupunkitila, mikä koostuu eri aikakausien arkkitehtuurista, puistoista ja vehreästä katukuvasta. Myös meren läheisyys on ehdoton vetonaula.
– Ei ole tarkoituskaan, että keskusta kilpailee kauppakeskusten kanssa. Keskustassa on oma ainutlaatuisuutensa rakennetussa ympäristössä ja kaupunkikuvassa. Tätä tulee vahvistaa.
Tarvitaan lisää yritysvetoisia tapahtumia
Myös Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula korostaa ydinkeskustan erityisyyttä.
– Olisi tuhon tie, jos keskustasta yritetään tehdä Tripla tai Jumbo. Sen sijaan pitäisi hyödyntää keskustan monipuolisuus ja rakeisuus. Siellä on mahdollisuus tehdä erilaisia asioita paremmin kuin missään muualla.
Nikulan mielestä keskustaa ei pidetä elävänä julkishallinnollisilla hankkeilla. Senaatin- ja Kasarmintorin jättiterasseja ei enää kolmantena kesänä toteutettu, kun vetovastuuta ei saatu siirrettyä kaupungilta yrityksille.
– Kaupungilla tulisi olla toimintamalli, jossa asioita kehitetään ja käynnistetään yhdessä. Sen jälkeen kaupunki väistyy taka-alalle ja antaa yritysten hoitaa homman.
Nikulan mukaan erilaisten tapahtumien ja palvelujen järjestäminen taloudellisesti kannattavasti edellyttää, että liiketoimintaa pystytään harjoittamaan riittävän pitkän aikaa. Siksi kaupungin tulisi muuttaa käytäntöjään niin, että vaikkapa julkiseen tilaan perustettu ravintola saisi muutaman viikon tai kuukauden sijaan luvan toimia pidemmän aikaa.
– Jos vaikkapa ravintolayrittäjä voi miettiä investointinsa vaikkapa viidelle kesälle, liiketoiminnan saa varmemmin kannattavaksi.
Nikulan mielestä keskustan pitäminen elävänä edellyttää myös, että kiinteistöillä riittää käyttäjiä. Etenkin liiketilojen käyttöasteesta on kannettu viime aikoina huolta.
– Tiloja ei kannata pitää tyhjänä, vaan kiinteistönomistajien on tultava tässä vastaan ja joustettava vuokrissa.
Keskustan monipuolisuus päässyt unohtumaan
Helsingin Kaupunkitilat Oy:n toimitusjohtaja Peggy Bauer harmittelee, että ydinkeskustan monipuolisuus on päässyt monelta unohtumaan. Kaupallisten palvelujen ohella sieltä löytyy paljon kulttuuria ja urbaania kaupunkiympäristöä.
– Mielikuva ydinkeskustasta on monelle epäselvä. Kenenkään vastuulla ei ole tarjota kootusti tietoa, millaisia mahdollisuuksia keskusta tarjoaa vapaa-ajan viettoon.
Bauerin johtama Kaupunkitilat hallinnoi kaupungin omistamia tiloja, joihin ydinkeskustassa kuuluvat Kauppatori, Vanha kauppahalli ja Torikorttelit Senaatin- ja Kauppatorin välissä. Hänen mielestään keskustan toimijoiden tulisi tehdä nykyistä tiiviimmin yhteistyötä ja markkinoida aluetta eri kohderyhmille.
– Keskustassa voi tehdä paljon pieniäkin asioita harmaan arjen vastapainoksi. Se sopii erinomaisesti mikromatkakohteeksi. Omassakin kaupungissa voi matkailla yhtä hyvin kuin käväistä vaikkapa Tallinnassa.
Myös yritysten ääni kuuluville kehitystyössä
Tomi Aimonen toimii Helsingin seudun kauppakamarin edustajana kaupungin ja elinkeinoelämän HELY-ryhmässä, joka pohtii kuluvan valtuustokauden ajan keinoja keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Hänen mielestään keskustaa voidaan kehittää tehokkaimmin kaupungin, kiinteistönomistajien ja eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä.
– Yhdessä kehittäminen tulisi kuitenkin näkyä myös tekoina. Tähän saakka keskustassa toimivien yritysten kannanotoilla on ollut vähän vaikutusta päätöksentekoon.
Aimosen mielestä olennaista on kehittää keskustaa kokonaisuutena. Esimerkiksi jalankulun ja autoilun ei tarvitse olla vastakkain, vaan niitä voidaan edistää molempien näkökulmasta.
– Oleellista olisi tässäkin katsoa kokonaisuutta. Jos asioita viedään eteenpäin liikaa palasina, vaarana on, että fokus karkaa väärään suuntaan.
Esimerkki tästä on kaupunkiympäristölautakunnan tuore päätös Esplanadin puiston alueen autokaistojen vähentämisestä, jota aiotaan kokeilla nopeutetulla aikataululla. Aimosen mielestä tällaisia kokeiluja ei tulisi toteuttaa irrallaan ydinkeskustan muusta kehittämisestä.
Olennaista on kehittää keskustaa kokonaisuutena. Esimerkiksi jalankulun ja autoilun ei tarvitse olla vastakkain, vaan niitä voidaan edistää molempien näkökulmasta.
