Näin DEI hyödyttää yrityksiä
1. Yritys houkuttelee laajempaa osaajajoukkoa
Globaalit työmarkkinat ja monipaikkaisen työn yleistyminen ovat merkinneet sitä, että kilpailua osaajista ei käydä pelkästään Suomessa, vaan myös globaalisti. Yritysten tulee pystyä houkuttelemaan tarvitsemiaan osaajia myös maamme rajojen ulkopuolelta.
Inklusiivisen johtamisen merkityksen ennustetaan kasvavan kilpailuvalttina tulevaisuuden työelämässä. Organisaatiot, jotka tunnetaan välittävästä vuorovaikutuksesta sekä osallistavasta kulttuurista rakentavat mainetta, joka kiirii kauas. Työyhteisön inkluusio muodostaa työnantajabrändin perustan, joka auttaa houkuttelemaan parhaita osaajia myös aloilla, joilla on pulaa työvoimasta. Lisäksi ne vahvistavat yrityksen pitovoimaa, eli työntekijöiden sitoutumista ja halua pysyä yrityksessä.
2. Yrityksen henkilökunta on innovatiivisempaa ja ratkaisee paremmin ongelmia
Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) Future of Jobs 2023 -raportissa arvioidaan, että vuoteen 2028 mennessä lähes joka neljäs työtehtävä muuttuu. Entistä monimutkaisemmassa maailmassa monessa organisaatiossa ja yrityksessä etsitään ratkaisuja entistä haastavampiin ongelmiin.
Liikkeenjohdon konsulttiyhtiö Korn Ferryn mukaan 70 prosenttia rutiinityötehtävistä automatisoidaan. Rutiininomaiset työtehtävät korvautuvat vaativammilla ja luovemmilla työtehtävillä.
Monimuotoisilla tiimeillä, jotka ovat parempia ratkaisemaan monimutkaisia haasteita, on etulyöntiasema. Monikulttuuristen tiimien työskentelyä tutkittaessa on havaittu, että monimuotoiset tiimit suoriutuivat monimutkaisista tehtävistä paremmin kuin homogeeniset tiimit.
Monimuotoisuuden liiketoiminnalliset hyödyt kietoutuvat innovatiivisuuteen. Konsulttiyritys Korn Ferryn mallia mukaillen monimuotoisuuden liiketoiminnalliset hyödyt voidaan tiivistää seuraavasti: ”Jotta yritys voi kasvaa, sen täytyy erottautua. Erottautumiseen tarvitaan ideoita ja innovaatioita. Niitä löytyy, kun yrityksellä on monenlaisia osaajia.”
3. Työntekijöiden suoritukset paranevat ja työn tuottavuus lisääntyy
Inklusiivinen johtaminen luo työpaikoille psykologista turvallisuutta. Harvard Business Schoolin professori Amy Edmondson on tutkinut pitkään psykologista turvallisuutta ja sitä, miten se auttaa kasvattamaan tiimin tuloksellisuutta. Edmondson on havainnut, että psykologisesti turvallisessa ympäristössä työntekijät uskaltavat kysyä, kyseenalaistaa, tehdä ehdotuksia ja keskustella myös kriittisesti asioista, kuten virheistä. Näin virheet havaitaan nopeasti ja ne voidaan korjata. Yrityksen psykologisesti turvallinen ympäristö edesauttaa oppimista, innovaatioita ja kasvua, ja siten vaikuttaa esimerkiksi työntekijöiden tuottavuuteen.
Pelko rajoittaa analyyttista ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Jos työntekijät tuntevat turvattomuutta, se on omiaan kasvattamaan tehottomuutta ja lisäämään työntekijöiden halua vaihtaa työpaikkaa.
Tutustu DEI työelämässä opas inklusiivisuuteen -kirjaan >>
Kirjailijat
Anneli Karlstedt on filosofian maisteri, muutosjohtamisen konkari ja tunnettu sosiaalisen vastuun edistäjä Suomessa. Karlstedtilla on yli 30 vuoden kokemus yhteisö- ja muutosviestinnän johtamisesta. Ennen DEI-uraansa hän toimi yhteisö- ja muutosviestinnän johtajana. Tällä hetkellä Karlstedt toimii yhteisöviestinnän johtajana. Karlstedt on Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkoston FIBSin hallituksen jäsen.
Hannele Mennala on kasvujohtaja ja työelämän uudistaja, jolla on kokemusta niin suurista yrityksistä, startupeista kuin julkiselta sektoriltakin. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat yrittäjämäinen ja valmentava johtaminen sekä työelämän kehittäminen. Mennala on johtanut globaaleja tiimejä ja innovaatioyksiköitä sekä asunut eri maissa, mikä on vahvistanut hänen ymmärrystään monimuotoisuuden eduista. Vuonna 2012 hän perusti työhyvinvointialan yrityksen ja on sen jälkeen keskittynyt kehittämään kestävää työelämää. Mennala on kauppatieteiden maisteri.
