Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Pihla Riipinen Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalveluista. Kauppakamarilehti 2/2024

Konkurssimenettely pähkinänkuoressa

Konkurssi on velallisyhtiön kaikkia velkoja koskeva lakisääteinen maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisyhtiön omaisuus myydään ja kertyneet varat jaetaan velkojille heidän saataviensa mukaisessa suhteessa velkojien maksunsaantijärjestystä noudattaen, kirjoittaa Pihla Riipinen Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalveluista.

Tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn aloittamisesta ja määrää pesänhoitajan

Konkurssimenettely alkaa, kun tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin. Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen itse tai joku sen velkojista. Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys. Velallinen on maksukyvytön, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

Kun tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin, velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan. Konkurssimenettelyn alkamisen yhteydessä tuomioistuin määrää pesänhoitajan hoitamaan konkurssipesän hallintoa ja omaisuutta. Konkurssin alkaessa pesänhoitaja ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja ryhtyy selvittämään velkoja. Pesänhoitaja on yleensä konkurssiasioihin perehtynyt asianajaja.

Pesäluettelo, velallisselvitys ja konkurssimenettelyn jatkaminen

Pesänhoitajan tulee kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta laatia velallisyhtiön taloudellista tilannetta kuvaavan pesäluettelo ja velallisen konkurssia edeltänyttä toimintaa kuvaavan velallisselvitys. Pesäluettelon ja velallisselvityksen perusteella päätetään, miten menettelyä jatketaan. Konkurssimenettely voi konkurssipesän vapaiden varojen määrästä riippuen jatkua normaalisti täysimittaisena konkurssimenettelynä tai raueta varojen puutteeseen. Konkurssimenettely voi jatkua myös julkisselvityksenä, jos konkurssipesässä on erityisiä selvitystarpeita.

Konkurssimenettelyn jatkuminen täysimittaisena menettelynä edellyttää, että velkojille tulevan kertymän tulisi yleensä olla useita tuhansia euroja ja pesän vapaiden varojen noin 25 000 euroa.
Jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, tuomioistuin voi määrätä konkurssin raukeamaan. Konkurssin rauetessa konkurssimenettelyn oikeusvaikutukset lakkaavat ja velallisyhtiö lopetetaan.

Konkurssivalvonta ja jakoluettelo

Täysimittaisessa konkurssimenettelyssä pesänhoitajan on pesäluettelon ja velallisselvityksen valmistuttua määrättävä päivä, johon mennessä velkojien on ilmoitettava saatavansa konkurssivelalliselta. Saatavien ilmoittamista kutsutaan konkurssivalvonnaksi. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluetteloedotuksen, jonka perusteella velkojien saatavat vahvistetaan tai riitautetaan. Velkojien ja velallisen kuulemisen jälkeen pesänhoitaja laatii pesänhoitajan jakoluettelon, jonka tuomioistuin vahvistaa.

Jako-osuuksien maksaminen ja lopputilitys

Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus myyty, pesänhoitaja jakaa konkurssipesään jäljelle jääneet varat konkurssivelkojille tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon mukaisesti. Lopuksi pesänhoitaja laatii lopputilityksen, joka sisältää selvityksen konkurssipesän hallinnosta ja velkojille jaetuista varoista. Kun velkojainkokous on hyväksynyt lopputilityksen, hyväksyminen ilmoitetaan Oikeusrekisterikeskukselle. Sen jälkeen konkurssi on päättynyt ja velallisyhtiö lopetetaan.

 

Pihla Riipinen
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari

Neuvontapalvelut

Maksutonta neuvontaa jäsenillemme

Kauppakamarin maksuton neuvontapalvelu on apunasi! Neuvontatiimimme tuntee hyvin liike-elämän ja yritysten tarpeet.

Saat meiltä kysymyksiisi asiantuntevaa apua nopeasti.

Tutustu neuvontaamme

Avainsanat

Kehitystä koska tahansa.

Kauppakamarin KoulutusOnlinen avulla kehität helposti omaa osaamistasi tai koko henkilöstösi taitoja. Laajasta valikoimasta löytyy kattavasti koulutuksia kiinnostuksen ja osaamistavoitteiden mukaan.

Kehity yksin tai tiimisi kanssa – koska ja missä vain.

Lisää luettavaa

Suomen kieltä tarvitaan kotoutumiseen
Kattavilla englanninkielisillä palveluilla on hyvä houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kotoutuakseen...
Lue juttu ›
Osaajien avulla maailmalle
Tässä Kauppakamarilehdessä lähdetään maailmalle. Mistä kasvua? Ja miten? Kun yritys havaitsee kasvumahdollisuuksia...
Lue juttu ›
Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen: Vienti sujuu parhaiten kohdemaan kielellä
Kansainvälistyvän yrityksen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Oppia...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

2/2024
Neuvontapalvelut
Suomen kieltä tarvitaan kotoutumiseen
Kattavilla englanninkielisillä palveluilla on hyvä houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kotoutuakseen...
Osaajien avulla maailmalle
Tässä Kauppakamarilehdessä lähdetään maailmalle. Mistä kasvua? Ja miten? Kun yritys havaitsee kasvumahdollisuuksia...
Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen: Vienti sujuu parhaiten kohdemaan kielellä
Kansainvälistyvän yrityksen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Oppia...
Vientiä vauhdittavaa osaamista voi kerryttää monella tapaa
Vientimarkkinoille tähyävällä yrityksellä on monta tapaa hankkia kansainvälistä osaamista. Vientiä voi...
Hallitusammattilainen ja Matkalla johtajaksi -podcastin vetäjä Petra Erätuli: Pk-yrityksenkin kannattaa panostaa hallitustyöhön
Yritysten hallituksiin tarvitaan lisää erilaista osaamista ja ihmisiä eri taustoista. Tästä olisi hyötyä...
Onko työnantajan myönnettävä työntekijälle opintovapaa?
Opintovapaalla tarkoitetaan työntekijän omasta halusta ja hakemuksesta työstä saamaa vapaata, jonka aikana...
Osaamisen kehittäminen – lakisääteinen velvollisuus ja yrityksen kilpailukyvyn edellytys
Taitojen ja ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen ei ole vain työntekijöiden etu, vaan myös työnantajan...
Seuraa näitä 13.11.2024
Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden laatima työturvallisuuslain...
Ehdotuksia yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi
Yritysten on laadittava määräajoin useita talousasioihin ja verotukseen liittyviä kuukausi- ja vuosi-ilmoituksia...
Neljälle suomalaiselle hankkeelle yhteensä 260 miljoonaa euroa - EU:n innovaatiorahastohaku käyntiin taas joulukuussa
EU:n innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista, jonka avulla tuetaan vähähiilisten...
Kansainvälistymispalveluilla apua maailmalle
Helsingin seudun kauppakamarin kansainvälistymispalvelut auttavat yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla,...
Suomi tarvitsee aivotuontia
Valtaosa hyvistä ideoista on aina ollut ja tulee aina olemaan tuontitavaraa. Usein helpoin tapa tuoda...
Mitä kuuluu insinööreille?
Yhteiskunnan teknistyminen teki Suomesta 1900-luvun lopulla insinöörivetoisen maan. Tällä vuosituhannella...
Uusi kaupunginjohtaja Tomas Björkroth: Loviisan kannattaa hakea kasvua matkailusta
Loviisan palvelualoilla on paljon pienyrityksiä, jotka hyötyisivät matkailun kasvusta. Alueen monipuolinen...
Miksi DEI-teemat kannattaa huomioida yrityksissä?
Lainsäädäntö asettaa raamit sille, että työelämässä toimitaan syrjimättömästi, yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti....
Työntekijä on suunnitellussa hammasleikkauksessa, onko sairausloma palkallinen? Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon Vastauspankista
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Acquiring Skills to Boost Exports in Many Ways
A company aiming for export markets has several ways to gain international expertise. Export can be accelerated...
Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....